Antiikki tarkoittaa välimeren alueella vaikuttanutta kreikan- ja latinankielistä kulttuuria vuosina
n. 800 eKr.- 500 jKr.

Kreikan varhaishistoriaa:
Kreetan saarella hallitsi Minolainen kulttuuri vuosina 3000-1450 eKr. Kreetalaiset olivat eteviä kauppiaita ja laivanrakentajia. Minolainen kulttuuri lopui pohjoisesta tulleiden valloittajien mukana. Sen jälkeen Kreikassa vallitsi Mykeneläinen kulttuuri v. 1600-1050 ekr. Tämä aikakausi oli sotaisampi kuin edellinen.

1250-800 eKr. Kreikassa oli kulttuuritaantuman aika, jolloin ei ollut merenkulkua tai kaupankäyntiä. Foinikialaiset olivat merenkulkija- ja kauppakansa 1200-800 eKr. He perustivat siirtokuntia Välimeren aleelle. Arkaanisella kaudella Kreikan kaupankäynti ja yhteistyö kasvoi, ja he syrjäyttivät fonikialaiset kaupan valtiaina.
Helleeninen kulttuuri vallitsi 400-300 eKr, joka oli klassisen kulttuurin aikakausi. Yhteinen kulttuuritausta yhdistää poliksia, joilla oli yhteinen kieli, uskonto ja tavat.

300-luvulla eKr. sotilashallitsija Aleksanteri Suuri valloitti ja yhdisti Välimeren alueen 1. Eurooppalaiseksi suurvallaksi.
Rooman valtakunta vallitsi 200 eKr- 400 jKr. Se oli hellenistinen sekakulttuuri, joka yhdistyi helleenisen- ja jokilaakso kultuurista.

Antiikin kaksi suurta polista Sparta ja Ateena kilpailivat ja sotivat Kreikan alueen mahdista. Ateenassa oli demokratia, jossa valta oli kansalla. Sparta oli sotilasvaltio, jossa valta oli yksin kuninkaalla eli diktatuuri.

Kreikkalainen kauppajärjestelmä:
Kaupunkivaltiot Kreikan alueella perustivat siirtokuntia 700-luvulta eKr. alkaen. Ne olivat poliittisesti ja hallinnollisesti itsenäisiä. Siirtokunnat tuottivat viljaa, puutavaraa, metalleja ja orjia. Kaupungit veivät siirtokuntiin oliiviöljyä, sitrushedelmiä, työkaluja, viiniä ja ruukkuja.