Kouluterveydenhoitaja

Terveydenhoitaja Johanna Väkevä puh. 0400 571804 johanna.vakeva@kymenhva.fi

Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla tiistaista perjantaihin. Lisäksi terveydenhoitaja on tavoitettavissa päivittäin puhelimitse ja sähköpostin välityksellä.

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä, tervettä kasvua ja kehitystä sekä oppilaiden perheiden hyvinvointia vuosittain tehtävillä terveystarkastuksilla ja terveysneuvonnalla. Tarvittaessa oppilas ohjataan jatkotutkimuksiin ja jatkohoitoon. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on lisäksi edistää kouluyhteisön hyvinvointia yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa.

Laajat terveystarkastukset tehdään 1.,5. ja 8 luokan oppilaille. Tähän kuuluu terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset. Koululääkärin tehtävänä on toimia lääketieteellisenä asiantuntijana terveydenhoitajan työparina. Koululaisten sairaanhoidon vastaanotot tapahtuvat pääsääntöisesti terveyskeskuksessa.

Koulujen tartuntatautitiedote

KOULUJEN TARTUNTATAUTITIEDOTE

SYYHY

Syyhy eli scabies on kutiseva ihottuma, jonka aiheuttaa 0,3-0,5 mm:n pituinen hämähäkkieläimiin kuuluva syyhypunkki (Sarcoptes scabiei). Punkkinaaras elää ihossa 1-2 kuukautta, jonka aikana se munii ihon sarveiskerrokseen kaivamaansa käytävään. Ihon ulkopuolella punkkinaaras elää noin 1-3 vuorokautta.

Miten syyhy tarttuu?	Syyhypunkki on yksinomaan ihmisen loinen, joka tarttuu ihmisestä toiseen ihokosketuksen kautta. Lyhytaikainen kosketus ei yleensä riitä tartuntaan. Tartuntoja saadaan perhepiirissä ja seksin yhteydessä. Lisäksi syyhy voi tarttua syyhyä sairastavan vaatteista tai lakanoista, mutta tämä on harvinaisempaa. Syyhy leviää helpommin erilaisissa ryhmissä, kuten päivähoidossa tai hoitolaitoksissa.
Mitkä ovat syyhytartunnan oireet?	Syyhyn ensioireena on kutiseva ihottuma, joka alkaa yleensä 3-6 viikon kuluttua tartunnasta. Uusintatartunnoissa kutina voi alkaa jo muutaman päivän kuluttua. Kutinaa esiintyy etenkin iltaisin ja öisin. Raapimisalueet voivat tulehtua. Iholla voi esiintyä punkin käytäviä, näppylöitä tai vesirakkuloita.
Miten syyhytartunta todetaan?	Tartuntaa epäillään yleensä kutinan perusteella. Tuolloin iholta etsitään naaraspunkin käytäviä, jotka ovat yleisimmin rannepoimuissa, sormien väleissä ja lapsilla myös kämmenissä ja jalkapohjissa. Käytävän päässä voi näkyä vesikellomainen rakkula, jossa syyhypunkki asustaa. Syyhypunkin havaitsemiseen vaaditaan kuitenkin yleensä apuvälineitä ja diagnoosin tekee lääkäri.
Miten tartunta hoidetaan?	Syyhy hoidetaan lääkehoidolla. Lääkityksenä voidaan käyttää joko permetriinivoidetta tai reseptivalmisteena saatavia ivermektiinitabletteja tai 10 %-rikkivaseliinia. Hoitokertoja on kaksi viikon välein riippumatta hoitovalmisteesta. Sekä oireiset syyhytartunnan saaneet, että oireettomat lähikontaktit hoidetaan samalla kerralla ja ohjeella. Lääkehoidon lisäksi tehdään syyhysiivous kotona. Syyhyyn voi liittyä muutamia viikkoja kestävä jälkikutina, joka ei välttämättä ole merkki hoidon epäonnistumisesta. Jälkikutinaa voi hoitaa kortisoni- ja perusvoiteilla.
Miten syyhyn tarttuminen ennaltaehkäistään?	Syyhyn leviämistä voidaan ehkäistä parhaiten hoitamalla oireilevat henkilöt ja heidän lähipiirinsä asianmukaisesti. Lapsen syyhystä on hyvä ilmoittaa päiväkotiin tai kouluun, jonne lapsi voi palata vasta, kun kertahoito on annettu.
Milloin lääkäriin?	Soita terveysasemien puhelinpalveluun p. 05 220 2000, jos epäilet itselläsi syyhyä, hoidon jälkeen esiintyvä jälkikutina ei lakkaa noin kuukaudessa tai jos helpottanut kutina alkaa uudelleen. Työperäistä tartuntaa epäillessä työntekijän tulee ottaa yhteyttä omaan työterveyshuoltoon.

PÄÄTÄI

Päätäi on 2-3mm pitkä, litteä ja läpikuultava siivetön tukassa asuva loinen. Se liikkuu raajojen avulla, se ei hypi eikä lennä. Ravinnokseen se käyttää verta, jota se imee päänahasta. Päätäi lisääntyy munimalla hiusten tyveen n. 1mm:n suuruisia mannaryynimäisiä saivareita. Niitä voi useimmiten havaita korvien takana ja niskassa, mutta joskus jopa kulmakarvoissa ja silmäripsissä. Munat kuoriutuvat n. 5-9vrk:n kuluttua ja kuoriutunut täi kehittyy aikuiseksi 2 viikossa ja elää noin kuukauden. Täit ovat riippuvaisia veriaterioista ja joutuessaan pois hiuksista ne kuolevat parin vuorokauden kuluessa. Päätäiepidemioita esiintyy Suomessa mm. kouluissa ja päiväkodeissa.

Miten täit tarttuvat ja mitkä ovat täitartunnan oireet?	Päätäit tarttuvat suorassa kosketuksessa ihmisestä toiseen sekä harjojen, kampojen ja päähineiden välityksellä. Yleisin oire on kutina ja ihottuma. Päätäi puree päänahkaan, mikä aiheuttaa kutinaa. Raapiessa päänahkaan voi tulla bakteeri-infektio (märkärupi). Päätäit eivät levitä tauteja.
Miten päätäi tartunta todetaan?	Päätäin voi nähdä silmin tarkastellen. Tartuntaa epäiltäessä pitää hiuksia tarkastella hyvässä valaistuksessa ja kammata hiuksia järjestelmällisesti apteekista saatavalla täikammalla. Hiukset on hyvä kastella ja käsitellä hoitoaineella ennen kampaamista, jotta hius on kammatessa takuton. Täit löytyvät useimmiten niskasta ja korvien takaa. Myös munien näkeminen lähellä päänahkaa riittää todisteeksi tartunnasta.
Miten tartunta hoidetaan?	Päätäiden toteamisen jälkeen on hoito aloitettava välittömästi, sillä ne lisääntyvät nopeasti. Päätäiden häätöhoidossa käytetään apteekista ilman reseptiä saatavia täishampoita tai liuoksia jotka tappavat täit. Näitä valmisteita käytetään pakkauksessa olevien ohjeiden mukaan. Apteekin henkilökunta avustaa tuotteen valinnassa. Tarvittaessa hoito uusitaan 7-10 päivän kuluttua. Häätöhoidon lisäksi hiuksia kammataan tiheällä täikammalla. Kampaaminen tehdään järjestelmällisesti alue kerrallaan aivan hiuksen tyvestä latvaan asti. Kampa kuivataan paperiin joka vedon jälkeen, jotta kamman mukana irronneet täit eivät kulkeudu takaisin hiuksiin. Pää kammataan kaksi kertaa joka kampauskerralla ja toistetaan joka toinen päivä vähintään kahden viikon ajan. Tartunnansaaneen henkilön kaikkien perheenjäsenten hiukset on tarkistettava. Ainoastaan tartunnan saaneet hoidetaan. Samassa vuoteessa tartunnan saaneen kanssa nukkuvat henkilöt tulee kuitenkin hoitaa, vaikka tartuntaa ei olisikaan huomattu. Tartunnasta on ilmoitettava päiväkotiin tai kouluun ja kavereiden vanhemmille. Päiväkodista tai koulusta ei tarvitse olla pois, kunhan hoito on aloitettu. Ylenmääräiseen siivoamiseen ei ole tarvetta, sillä täit kuolevat ihmisisännän ulkopuolella 1-2 vuorokaudessa. Hiusten kanssa kosketuksissa olleet tekstiilit (esim. päähineet, lakanat, pyyhkeet) on hyvä pestä 60⁰C lämpötilassa. Tekstiilit tai muut välineet joita ei voida pestä on hyvä poistaa käytöstä muutaman päivän ajaksi jona aikana täit kuolevat.
Miten päätäiden tarttuminen ennaltaehkäistään?	Pipot, päähineet ja kaulaliinat on hyvä pitää oman takin hihassa. Tulee välttää toisen henkilön kamman, harjan, hiuskoristeiden, hiuslenkkien ja päähineiden käyttöä. Myös suoraa hiuskosketusta on hyvä välttää.
Milloin pitää mennä lääkäriin?	Lääkäriin pitää hakeutua, jos itsehoito on toteutettu huolellisesti, eikä se ole auttanut. Vaaleita tyhjiä munankuoria voi jäädä hiuksiin jopa kuukausiksi, mutta se ei ole merkki hoidon epäonnistumisesta.

KIHOMATO

Kihomato (Enterobius vermicularis) on sukkulamatoihin kuuluva, noin sentin mittainen valkea mato, joka asuu loisena ihmisen paksusuolessa. Suomessa kihomato on yleisin matotartuntojen aiheuttaja. Kihomadot ovat yleisimpiä 3-10-vuotiailla lapsilla, mutta aikuinenkin voi saada tartunnan. Kihomadot aiheuttavat pieniä epidemioita mm. päiväkodeissa ja kouluissa. Kihomatotartunnat eivät ole merkki huonosta hygieniasta, hoivasta tai siivouksesta.

Miten kihomato tarttuu ja mitkä ovat tartunnan oireet?	Tartunta tapahtuu, kun kihomadon munia kulkeutuu esim. käsien kautta suuhun ja ne niellään. Munat ovat niin pieniä, että niitä ei voi silmin nähdä. Naarasmadot vaeltavat öiseen aikaan peräaukon alueelle munimaan. Munat voivat levitä ihmisten välillä suorassa käsikosketuksessa tai myös esimerkiksi ovenkahvojen, lelujen tai vuodevaatteiden välityksellä. Munat säilyvät elossa ympäristössä useita päiviä. Tartunnasta oireiden alkuun kestää noin 1-2 kuukautta. Kihomato aiheuttaa kutinaa peräaukon suulla, välilihan alueella ja tytöillä joskus myös ulkosynnyttimien alueella. Kutina esiintyy etenkin öisin ja voi häiritä nukkumista ja joskus saattaa aiheuttaa yökastelua. Kihomatotartunta voi olla myös oireeton, etenkin aikuisilla. Kihomato ei ole vaarallinen eikä se aiheuta muita sairauksia.
Miten kihomatotartunta todetaan?	Tartuntaa epäillään oirekuvan perusteella ja toteamiseen riittää liikkuvien matojen näkeminen iholla tai peräaukon seudulla. Tartunnan toteamiseen ei tarvita lääkärin diagnoosia. Mikäli asiasta on epävarmuutta, voi olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen, esim. omalle terveysasemalle tai kouluterveydenhoitajaan.
Miten tartunta hoidetaan?	Kihomatojen hoitoon on olemassa apteekista itsehoitovalmisteena saatava tablettimuotoinen pyrviini (Pyrvin), joka tehoa kerta-annoksena. Hoito uusitaan aina kahden viikon kuluttua, jotta mahdollinen infektiokierre saadaan katkaistua. Yleensä koko perhe, myös oireettomat jäsenet, on hyvä hoitaa saman aikaisesti. Lääkehoitopäivää seuraavana päivänä lakanat, pyyhkeet sekä vaatteet pestään ja peitot, tyynyt sekä patja tuuletetaan tai imuroidaan. Alusvaatteet vaihdetaan päivittäin. WC:n ja muiden tilojen siivoamiseen riittää tavallinen ”viikkosiivous”. Kihomatojen vuoksi ei tarvitse olla poissa päiväkodista tai koulusta mutta sinne on hyvä ilmoittaa tartunnasta.
Miten kihomatojen tarttuminen ennaltaehkäistään?	Kihomatoja ehkäistään hyvällä käsi- ja WC-hygienialla. Lapsia muistutetaan käsien pesemisen tärkeydestä WC:ssä käymisen jälkeen ja ennen ruokailua. Sormin syötäviä ruokia voi olla hyvä välttää. Lasten kynnet on hyvä pitää lyhyinä, jotta niiden alle ei jää munia. Nukkumista samoissa vuodevaatteissa kihomadon kantajan kanssa on syytä välttää.
Milloin pitää mennä lääkäriin?	Lääkäriin kannattaa olla yhteydessä, mikäli huolellisesti toteutetusta itsehoidosta ei ole apua oireisiin.