ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

KIELIKASVATUS

Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

Oppiaineen tehtävä

Tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääriä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista.

Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan.

Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama, teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä. Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä. Opetuksessa, oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. Äidinkielen oppimäärät tekevät yhteistyötä.

Vuosiluokilla 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisenä tehtävänä on edistää oppilaiden yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielellistä tietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun, draamaan, kaunokirjallisuuteen ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta kouluun niin äidinkielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltä tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetään niin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin tutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten ja elämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 1–2

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- ja kirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisen ja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaa sanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaita ohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaita ohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 1–2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteen antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan kunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kautta oppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen oppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävät kieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevat tekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyään kielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

- edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen

- edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa

- edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen

- edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Saamen kieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimäärä

SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää.

Oppimäärän erityinen tehtävä

Saamen kielten säilyminen

Saamen kielen ja kirjallisuuden erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhuttujen saamen kielten säilymistä elävänä ja vahvistaa niiden asemaa muiden kielten rinnalla. Oppilaat saavat pohjan kehittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän. Opetus vastaa yhteistyössä kotien, saamenkielisen yhteisön ja muiden oppiaineiden opetuksen kanssa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä sekä auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais- ja monikielisyyttään hyödyntäen. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle, yhteisölle, yhteiskunnalle että muille alkuperäiskansoille. Opetus ohjaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

Kolme saamen kieltä

Saamen kieltä ja kirjallisuutta voidaan opettaa jollakin Suomessa puhutuista saamen kielistä: inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielellä. Kieli on sekä opetuksen kohde että väline. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus syntyvät, kun oppilas oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Eri saamen kielet huomioidaan erityisesti saamelaiskulttuurien alueelliseen variaatioon tutustumisen yhteydessä. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon.

Ikäkauden huomioiminen

Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on tukea, kehittää ja syventää kielitietoisuutta ja kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaiden kielellistä identiteettiä. Saamen kieli ja kirjallisuus-oppimäärässä kulttuurisisällöistä keskeisiä ovat sanataiteen, teatteritaiteen ja draaman sekä median lisäksi kertomusperinne, saamelainen lyriikka (livđe, leu’dd, luohti), kieliyhteisön tavat, perinteet, taide, saamelainen elämäntapa ja historia.

Opetuksen erityispiirteet vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1–2 saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksessa painopiste on oppilaiden rohkaisemisessa ja innostamisessa käyttämään saamen kieltä sekä kehittämään itseilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja yksilöllisten edellytysten pohjalta. Keskeistä on huolehtia kielellisen tietoisuuden, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen sekä monilukutaidon kehittymisestä. Opetuksessa otetaan huomioon erityisesti kuuntelutaitojen ja kuullun ymmärtämisen merkitys puheen, kielen sekä luku- ja kirjoitustaidon perustana. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun ja draamaan sekä monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta alkuopetukseen niin saamen kielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Saamen kieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimäärä

Saamen kieli ja kirjallisuus oppiaineen tehtävä

Saamen kielen opetuksen työtavat

Oppimisen arviointi vuosiluokilla 1–2

Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilas saa monipuolisesti palautetta siitä, miten hän ilmaisee itseään, toimii vuorovaikutustilanteissa sekä tuottaa ja tulkitsee tekstejä. Arvioinnin avulla oppilas saa tietoa kielitaidostaan, sen vahvuuksista ja edistymisestä sekä itsestään saamen kielen oppijana. Arviointipalaute tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelulle sekä huoltajalle tietoa oppilaan edistymisestä.

Arvioinnin kohteet vuosiluokilla 1-2

- ymmärtämisen ja tuottamisen edistyminen

- vuorovaikutuksen kehittyminen

- monilukutaidon kehittyminen

Laaja-alainen osaaminen:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L4 Monilukutaito

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Ops:n perusteteksti

Opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
1.Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 innostaa oppilasta kehittämään taitoaan esittää ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä sekä kysyä ja kuunnella	S1	L1, L2
T2 ohjata oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja vahvistamalla kielellistä ja kehollista ilmaisua ja mielikuvitusta sekä ohjata osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti myös draaman keinoin	S1	L2
T3 tukea oppilaan viestijäkuvan rakentamista siten, että oppilas oppii toimimaan saamen kielellä erilaisissa viestintätilanteissa ja ymmärtää ihmisten viestivän eri tavoin.	S1	L2, L7

Saamelaisalueen kuntien yhteinen ops

Tavoitteet ja sisällöt luokittain

1. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Tavoitteet

Sisällöt

1. luokka: Oppilas - osaa kuunnella ja ymmärtää kuulemansa sekä - ottaa osaa erilaisiin keskusteluihin luokassa ja ryhmissä sekä ottaa osaa esityksiin; - saamelaisen tarinankertojan mahdollinen vierailu - osaa kysellä - osaa esittää tietojaan, ajatuksiaan, kokemuksiaan ja mielipiteitään -osaa kertoa kuulemastaan, näkemästään, lukemastaan ja kokemastaan -oppii huomaamaan oman kielensä murteita -tutustuu erilaisiin viestimiin -oppii leikkimään kielellä hokemien ja lorujen avulla 2. luokka: Oppilas - osaa kuunnella ja ymmärtää kuulemansa sekä- ottaa osaa erilaisiin keskusteluihin luokassa ja ryhmissä sekä ottaa osaa esityksiin; - saamelaisen tarinankertojan mahdollinen vierailu - osaa kysellä - osaa esittää tietojaan, ajatuksiaan, kokemuksiaan ja mielipiteitään -osaa kertoa kuulemastaan, näkemästään, lukemastaan ja kokemastaan -oppii huomaamaan oman kielensä murteita -tutustuu erilaisiin viestimiin -oppii leikkimään kielellä hokemien ja lorujen avulla

1. luokka - puhuminen ja kuunteleminen erilaisissa tilanteissa - omien tunteiden, toiveiden, mielipiteiden ja ajatusten kertominen - ryhmässä keskustelu - muiden kuunteleminen ja oman puheenvuoron odottaminen - satujen, lorujen, runojen, tietotekstien kuunteleminen - kerronta, leikki näytelmät, roolileikit, draama - vierailut - monikieliset viestintätilanteet 2. luokka: - puhuminen ja kuunteleminen erilaisissa tilanteissa - omien tunteiden, toiveiden, mielipiteiden ja ajatusten kertominen - ryhmässä keskustelu - muiden kuunteleminen ja oman puheenvuoron odottaminen - satujen, lorujen, runojen, tietotekstien kuunteleminen - kerronta, leikki näytelmät, roolileikit, draama - vierailut - monikieliset viestintätilanteet

Arviointi

1. luokka: Oppilas -osaa kuunnella -osaa kysyä -osaa ilmaista itseään -osaa toimia ryhmässä myös eri-ikäisten kanssa

2. luokka: Oppilas -osaa kuunnella -osaa kysyä -osaa ilmaista itseään -osaa toimia ryhmässä myös eri-ikäisten kanssa

Ops:n perusteteksti

Opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
2. Tekstien tulkitseminen	S2
T4harjoituttaa oppilaan peruslukutaitoa ja tekstien ymmärtämisen taitoja ja strategioita	S2	L1, L4
T5ohjata oppilasta hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja tekemään yksinkertaisia tiedonhankintaan liittyviä tehtäviä erilaisissa tekstiympäristöissä	S2	L1, L4, L5
T6herättää oppilaan kiinnostus omaehtoista lukemista kohtaan tarjoamalla saamelaiseen kulttuuriin liittyviä virikkeitä, luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia	S2	L1, L5

Saamelaisalueen kuntien ops

2. Tekstien tulkitseminen Tavoitteet

Sisällöt

1. luokka: Oppilas - oppii äänne ja kirjain vastaavuuden - oppii muodostamaan äänteistä tavuja, tavuista sanoja ja jakaa sanat tavuihin - oppii saamen kielen aakkosjärjestyksen sekä erottaa vokaalit ja konsonantit - oppii siirtymään vähitellen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen - huomaa, että teksti on puhuttua kieltä ja oppii jakamaan puhetta lauseisiin, sanoihin ja äänteisiin - harjoittelee hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä - harjoittelee tekemään havaintoja ja yksinkertaisia hakuja ja tehtäviä - kiinnostuu etsimään lukemista - harjoittelee lukukokemuksien jakamista 2. luokka: Oppilas - oppii lukemaan - huomaa, että teksti on puhuttua kieltä ja oppii jakamaan puhetta lauseisiin, sanoihin ja äänteisiin - harjoittelee oppilaan tekstien ymmärtämisen taitoja ja strategioita - harjoittelee tekemään havaintoja ja yksinkertaisia hakuja ja tehtäviä - kiinnostuu etsimään lukemista - harjoittelee lukukokemuksien jakamista - oppii huomaamaan oman murteen ja kirjakielen välisiä yleisimpiä eroja (astevaihtelut, diftongit, sana alku- ja loppukirjain - harjaantuu ennakoimaan tekstin sisältöä otsikon ja kuvien perusteella

1.luokka - äänne ja kirjain vastaavuus - tavu, sana, lause, teksti - erilaisten tekstien lukeminen - kielen muotojen ja merkitysten havainnointi - erilaisiin teksteihin tutustuminen ja sanaston kartuttaminen - ympäristön kielellinen jäsentäminen - nimeäminen - tiedonhankinta erilaisista lähteistä - kuvat, kertomukset, sadut, runot ja lorut - kertomuksen peruskäsitteet: päähenkilöt, tapahtuma-aika, tapahtumapaikka ja juoni. 2.luokka: - erilaisten tekstien lukeminen - ymmärtävä lukeminen - lause ja teksti - aakkosjärjestys - erilaisiin teksteihin tutustuminen ja sanaston kartuttaminen - ympäristön kielellinen jäsentäminen - nimeäminen - tiedonhankinta erilaisista lähteistä - kuvat, kertomukset, sadut, runot ja lorut - kertomuksen peruskäsitteet: päähenkilöt, tapahtuma-aika, tapahtumapaikka ja juoni.

Arviointi

1. luokka: Oppilas - osaa lukea - osaa etsiä tietoa ikakaudelle sopivista lähteistä - osaa toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa - osaa lukea muutaman lauseen mittaisen tekstin ja ymmärtää sen sisällön

2. luokka: Oppilas - osaa lukea erilaisia tekstejä - osaa etsiä tietoa ikäkaudelle sopivista lähteistä - osaa toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa -osaa lukea muutaman lauseen mittaisen tekstin ja ymmärtää sen sisällön - osaa jakaa lukukokemuksiaan

Ops:n perusteet 2014

3.Tekstien tuottaminen Tavoitteet	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
T7innostaa oppilaita tuottamaan monimuotoisia tekstejä eri tarkoituksiin ja luoda myönteisiä tekstien tuottamisen, yhdessä tekemisen ja tekstien jakamisen kokemuksia	S3	L2, L5, L1, L4
T8tarjota tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla myös monimediaisissa ympäristöissä	S3	L1, L4, L5
T9harjoituttaa oppilaan kirjoitustaitoa erilaisilla välineillä, tekstien suunnittelun ja rakentamisen perustaitoja sekä opastaa oppilasta löytämään käyttämästään sähköisestä välineestä saamen kielen fontit	S3	L1, L4, L5

Saamelaisalueen kuntien ops

3. Tekstien tuottaminen Tavoitteet

Sisällöt

1. luokka Oppilas - oppii oikeinkirjoituksen perusasioita; - oppii kirjoittamaan äännettä vastaavan kirjaimen - oppii kirjoittamaan tavuja ja muodostamaan tavuista sanoja - osaa kirjoittaa sanat tavuttamalla - osaa sanavälit kirjoittamisessa - harjoittelee monimuotoisten tekstien tuottamista eri tarkoituksiin yksin ja yhdessä muiden kanssa - harjoittelee jakamaan kokemuksiaan teksteistä - opettelee kertomaan ja kuvaamaan asioita puhumalla ja kuvien avulla erilaisissa teksti- ja monimediaisissa ympäristöissä - harjoittelee kirjoitustaitoa erilaisilla välineillä - harjoittelee tekstin suunnittelun ja rakentamisen perustaitoja 2. luokka: Oppilas - harjoittelee monimuotoisten tekstien tuottamista eri tarkoituksiin yksin ja yhdessä muiden kanssa -oppii kirjoittamaan kahden peräkkäisen konsonantin, geminaatan ja diftongin sisältäviä sanoja - tutustuu yhdyssanoihin - oppii oikeinkirjoituksen perusasioita - harjoittelee jakamaan kokemuksiaan teksteistä - opettelee kertomaan ja kuvaamaan asioita puhumalla ja kuvien avulla erilaisissa teksti- ja monimediaisissa ympäristöissä - harjoittelee kirjoitustaitoa erilaisilla välineillä - harjoittelee tekstin suunnittelun ja rakentamisen perustaitoja

1. luokka: - puhuminen - äänteet ja kirjaimet - pienaakkoset, rinnalla isot aakkoset - pienet ja isot tyyppikirjaimet - ikätason mukaiset sanelut- kirjoittaminen oman murteen mukaan - oikeinkirjoituksen perusasiat; tavutus, sanaväli, lause, lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä - erilaiset tekstiympäristöt - monimediaiset ympäristöt - saamen fontit sähköisissä välineissä 2. luokka: - äänteet ja kirjaimet - puhuminen ikätason mukaiset sanelut ja toistokirjoitukset - omien tarinoiden ja runojen kirjoittaminen, pääpaino sisällöissä -yhdyssanat - astevaihtelu ja diftongit oman murteen mukaan - oikeinkirjoituksen perusasiat, kuten tavutus, sanaväli, lause, lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä - oppii saamen kielen suomen kielen keskeisiä eroja oikeunkirjoituksessa( äng-äänne, pitkä ja lyhyt vokaali, geminaatta, sana alkuiset ja sisäiset k,p,t) - erilaiset tekstiympäristöt - monimediaiset ympäristöt - saamen fontit sähköisissä välineissä

Arviointi

1. luokka: Oppilas - osaa tuottaa tekstiä eri tarkoituksiin - osaa kuvata ja kertoa asioita puhumalla ja kuvien avulla erilaisissa teksti- ja mediaympäristöissä yksin ja yhdessä - osaa toimia ryhmässä

2. luokka: Oppilas - osaa tuottaa tekstiä eri tarkoituksiin - osaa kuvata ja kertoa asioita puhumalla ja kuvien avulla erilaisissa teksti- ja mediaympäristöissä yksin ja yhdessä - osaa toimia

Ops:n perusteet 2014

4. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tavoitteet	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
T10ohjata tekemään havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä, kielestä ja saamen kielen varianteista	S4	L2, L1, L4
T11ohjata havainnoimaan ja ymmärtämään monimuotoiseen saamelaiseen kulttuuriin ja saamen kieleen liittyviä piirteitä huomioimalla oppilaan rinnakkais- ja monikielisyys	S4	L1, L2
T12tutustuttaa erilaisiin saamelaisiin perinteisiin ja oman alueen kulttuurimuotoihin ja -tarjontaan sekä ohjata arvostamaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta	S4	L1, L2, L7

Saamelaisalueen kuntien ops

4. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tavoitteet

Sisällöt

1.luokka: Oppilas - kiinnostuu kirjoista ja kirjallisuudesta sekä tutustuu saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen ja saamelaiseen kertomaperinteeseen - osaa kertoa ja keskustella lukemastaan - pystyy poimimaan tietoja lukemastaa teksteistä - tutustuu kirjastoon ja kirjojen lainaamiseen - opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja - tutustuu saamelaiskirjailijaan ja /tai saamelaisteatteriin - tutustuu myös suomalaiseen lasten kirjallisuuteen - oppii loruja, hokemia ja runoja - tutustuu erilaisiin saamelaisiin perinteisiin ja oman alueen kulttuurimuotoihin -oppii arvostamaan omaa kieltä ja kulttuuriatarjontaan sekä ohjata arvostamaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta 2.luokka: Oppilas - kiinnostuu kirjoista ja kirjallisuudesta sekä tutustuu saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen ja saamelaiseen kertomaperinteeseen - osaa kertoa ja keskustella lukemastaan pystyy pomimaan tietoja lukemastaa teksteistä - tutustuu kirjastoon ja kirjojen lainaamiseen - opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja - tutustuu saamelaiskirjailijaan ja /tai saamelaisteatteriin - tutustuu myös suomalaiseen lasten kirjallisuuteen - oppii loruja, hokemia ja runoja - harjoittelee tekemään havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä, kielestä ja saamen kielen varianteista - harjoittelee tekemään havaintoja ja ymmärtämään monimuotoiseen saamelaiseen kulttuuriin ja saamen kieleen liittyviä piirteitä. - oppii huomioimaan rinnakkais- ja monikielisyyttä - tutustuu erilaisiin saamelaisiin perinteisiin ja oman alueen kulttuurimuotoihin - tutustuu omaan kieleen ja kulttuuriatarjontaan ja kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen

1.luokka - sanat ja ilmaisutavat sekä niiden merkityksiä. - sukulaisnimitykset sukuyhteisön sisällä - lorut, sanaleikit - muut saamen kielet - tarinointi, -muistelukset (mainâstem, mainstem, máinnasteapmi,) - saamen kielen piirteet - rinnakkaiskielisyys ja monikielisyys - keskustelu - juhlaperinteet - tapakulttuuri (vanhat ja nykyiset perinteet) 2. luokka: - saamen kielen piirteet, - sadut, runot, kertomukset - kuunnelmat, elokuvat, teatteri - muut saamen kielet - tarinointi, -muistelukset (mainâstem, mainstem, máinnasteapmi,) - saamen kielen piirteet - rinnakkaiskielisyys ja monikielisyys - keskustelu - juhlaperinteet ja tapakulttuuri (vanhat ja nykyiset perinteet) - juonelliset tarinat (päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika) - erilaisten tekstien runsas lukeminen - isot ja pienet alkukirjaimet - äng-äänne ja yhdyssanat - kirjaston käytön harjoittelu

Arviointi

1. luokka: Oppilas - osaa tehdä havaintoja havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä ja kielestä - osaa tehdä havaintoja saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvistä piirteistä

2. luokka: Oppilas - osaa tehdä havaintoja havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä, kielestä ja saamen kielen varianteista - osaa tehdä havaintoja saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvistä piirteistä

Ops:n perusteet 2014

5. Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena	Opetuksen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet vuosiluokilla 1-2	Laaja-alainen osaaminen
L13tukea eri oppiaineissa tarvittavan kielen kehittymistä ja ohjata hyödyntämään äidinkielen taitoa kaikessa oppimisessa	S5	L1, L4
L14tukea oppilasta omaksumaan tiedonhaluisen tavan opiskella	S5	L1, L2, L7

Saamelaisalueen kuntien ops

5. Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Tavoitteet	Sisällöt
1-2 luokka: Oppilas - harjoittelee käyttämään oppiaineissa äidinkielen taitoa kaikessa oppimisessa - omaksuu tiedonhaluisen tavan opiskella	1-2 luokka: - sanastot laajasti oppiainerajojen ylitse - käsitteiden kielellinen muodostaminen

Arviointi

1 luokka: Ei arvioida / Kesken

2 luokka: Ei arvioida/ kesken

VUOSILUOKAT 3-6 (TW) (E-MN) (MA)

Opetuksen tehtävä

Vuosiluokilla 3–6 opetuksen erityisenä tehtävänä on oppilaiden ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen sekä lukemisen ja tekstien tuottamisen taitojen ja strategioiden sujuvoittaminen ja tekstilajivalikoiman laajentaminen. Oppilaita ohjataan toimimaan tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti entistä monipuolisemmissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa, ja heitä ohjataan tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä monimuotoisempia tekstejä osana oppimaan oppimista. Tietoa kielestä, kirjallisuudesta, mediasta ja muusta kulttuurista opitaan kielellisten taitojen kehittämisen ja tekstien merkitysten tarkastelun yhteydessä. Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus ja antaa välineitä kielen havainnointiin, lukuharrastukseen ja monenlaiseen ilmaisuun sekä tarjota kieleen ja kirjallisuuteen liittyviä elämyksiä.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3–6

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaiden näkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin ja yhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden itse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaan oppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisen ja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetusta eheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- ja draamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetusta yhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 3–6

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaan sanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä ja vuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuuden ja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekä sopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaiden tekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekä yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteiden ottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 3–6

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitoja kehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseen dokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekä tulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimista tukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitä niiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaan suhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit ja oppimisstrategiat.

Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksesta vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3–6 saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti omalla äidinkielellään erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilaiden kielitaitoa kehitetään sanastoa ja käsitteistöä monipuolistamalla, ohjaamalla oppilaita tarkastelemaan kielen keskeisimpiä ominaispiirteitä, vahvistamalla tekstin tulkinnan ja tuottamisen taitoja sekä tarjoamalla ikäkaudelle sopivaa kirjallisuutta ja työskentelytapoja monimediaisissa oppimisympäristöissä. Äidinkielen taitojen kehittämisessä ja oppimistaitojen monipuolistamisessa käytetään muun muassa oppiainerajojen ylittävää eheyttävää opetusta. Opetus kehittää oppilaiden taitoa arvioida omaa oppimistaan.

Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6

Oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. Sisällöt valitaan siten, että oppilas voi laajentaa omaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eri viestintäympäristöissä. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaikutusta erilaisissa viestintätilanteissa, esimerkiksi tapoja olla kohtelias, käyttää omaa ääntään, toimia tavoitteellisesti ja esittää oma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. Harjoitellaan positiivisen ja kohteliaan ilmaisun keinoja. Harjoitellaan kuuntelemisen, ideoinnin, päätöksenteon, ongelmanratkaisun sekä projektityöskentelyn taitoja sekä spontaania ja harjoiteltua puheviestintää tutulle yleisölle. Harjoitellaan ilmaisukeinoja erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draaman toimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä. Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Harjoitellaan toimimista erilaisissa saamenkielisissä viestintäympäristöissä.

S2 Tekstien tulkitseminen: Syvennetään erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien sekä kuvaa ja tekstiä yhdistävien mediatekstien lukutaitoa, tekstin ymmärtämisen ja lukemisen strategioita ja tulkinnan taitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaa lukutaitoa. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä sekä harjoittelemalla käsitteiden, kuten aiheen ja teeman, ymmärtämistä ja käyttämistä. Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien, sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Opitaan tunnistamaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien, kuten mielipidetekstien ja mainosten, kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Laajennetaan tekstejä tutkimalla oppilaiden tietoja kielen piirteistä. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella. Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa. Tutkitaan tekstien yhteydessä kielen kuvallisuutta sekä puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja sanatasolla. Tutustutaan selostamisen, vertailun ja mielipiteen esittämisen keinoihin. Luetaan ja kuunnellaan yhteisesti ja itse valittuja lapsille ja nuorille suunnattuja tekstejä ja kirjallisuutta, myös kokonaisia teoksia. Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi opitaan käyttämään käsitteitä kertoja, aihe jateema. Etsitään tietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. Harjoitellaan arvioimaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.

S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan monimuotoisia fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä omien kokemusten, havaintojen, ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta sujuvoittaen käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja. Tutkitaan ja harjoitellaan kertomista, kuvaamista sekä ohjaavaa ja kantaa ottavaa ilmaisua. Harjoitellaan otsikointia, rakenteita ja kappalejakoa oman tekstin tuottamisessa. Harjoitellaan tekstin elävöittämisen ja muuntelun keinoja sekä sanavalintojen, sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstin merkityksiin. Tarkastellaan kirjoitetun ja puhutun kielen eroja Opitaan käyttämään persoona- ja aikamuotoja sekä tunnistamaan tekstistä virke, päälause ja sivulauseiden perustyypit sekä lauseke ja lauseen pääjäsenet, ja käyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa. Opitaan käyttämään oikeinkirjoituksen perusasioita omassa tekstissä Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita: ideointia, suunnittelua, jäsentämistä, muokkaamista, omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. Harjoitellaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamista, kuten tiivistämistä ja muistiinpanojen tekoa sekä lähteiden käyttöä ja merkintää tekstissä. Tarjotaan monipuolisesti tilaisuuksia kertoa, selostaa ja kuvata tapahtumia ja ilmiöitä sekä esittää omia näkemyksiään puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla myös monimediaisissa ympäristöissä. Opitaan toimimaan verkkoympäristöissä eettisesti oikein yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen, ilmaisutapojen ja tekstien merkityksiä. Tutkitaan tekstienvälisyyttä (intertekstuaalisuus) monimuotoisissa teksteissä. Tutustutaan saamelaisen kulttuurin lisäksi muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan omaa saamen kieltä muiden, oppilaille tuttujen kielten piirteisiin: Saamen kielen piirteistä tutustutaan teksteissä esiintyviin johdoksiin, luokitteluun lauseyhteyden ja merkityksen perusteella (sanaluokat) sekä pohditaan ja harjoitellaan sanojen taipumista. Havainnoidaan äänne- ja astevaihtelun esiintymistä. Tutustutaan eri saamen kieliin ja niillä julkaistuun lasten- ja nuortenkirjallisuuteen sekä kansanperinteeseen ja sen nykytulkitsijoihin. Opitaan tuntemaan perinteistä saamelaista elämää ja elinkeinoja sekä vapaa-ajan viettotapoja. Opitaan ymmärtämään saamen kielen käytön vaikutuksia omaan elämään ja ympäristöön. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa, esimerkiksi kulttuuritapahtumia, kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitä ja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa. Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä myös yhteistyössä saamelaisyhteisön eri toimijoiden kanssa. Kannustetaan kirjaston aktiiviseen ja monipuoliseen käyttöön, etsitään itseä kiinnostavaa omakielistä luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisen ja kirjoittamisen harrastamista. Luetaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta sekä pohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Harjoitellaan eri oppiaineiden tärkeiden käsitteiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöön ottamista. Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Näissä opetussuunnitelman perusteissa oppiaineista määritellään tehtävä, tavoitteet ja tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet. Lisäksi määritellään tavoitteet, jotka koskevat oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyviä erityisiä näkökulmia kussakin oppiaineessa.

Laaja-alaiset osaamisalueet on numeroitu L1, L2 jne. ja niihin viitataan oppiaineiden tavoitetaulukoissa.

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L4 Monilukutaito

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6

3 - 6 LUOKKA

Kaikilla luokka-asteilla käytetään työtapoja, jotka tukevat vuorovaikutustilanteissa toimimista, esimerkiksi seuraavia: paneelikeskusteluja, opetuskeskusteluja, suullista esittämistä, puheharjoituksia, valmisteltuja puheita ja esityksiä, improvisaatioharjoituksia, kriittistä kuuntelua, yhteistyötä saamenkielisten tiedotusvälineiden kanssa sekä TVT:n tuomia mahdollisuuksia.

1.VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA TOIMIMINEN (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014)

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
T1 rohkaista ja ohjata oppilasta vuorovaikutustaitojen kehittämiseen luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja eettisten kysymysten pohdintaan	S1	L1, L2, L7
T2 innostaa oppilasta vahvistamaan taitoa toimia rakentavasti erilaisissa viestintätilanteissa sanallisesti ja ei-sanallisesti sekä ohjata oppilasta huomioimaan viestinnässään vastaanottajan tarpeita ja omien kielellisten valintojen vaikutusta	S1	L1, L2, L3, L7
T3 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään monipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman avulla	S1	L1, L2, L4, L7
T4 kannustaa oppilasta kehittämään myönteistä viestijäkuvaa sekä halua ja kykyä toimia erilaisissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa	S1	L1, L2, L3, L4

Saamelaisalueen kuntien ops-teksti

1.VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA TOIMIMINEN

Tavoitteet luokittain

Sisällöt luokittain

3-4 luokka: - Oppilas rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään - Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja - Oppilas harjaantuu esiintymään ryhmän tai koulun erilaisissa tilaisuuksissa. - Oppilas osaa käyttäytyä sosiaalisen median vuorovaikutustilanteissa - Oppilas kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan, myös digitarinoiden tekemistä. 5-6 luokka: - Oppilas rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan - Oppilas osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - Oppilas kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan. - Oppilas osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - Oppilas osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä. - Oppilas pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen. - Oppilas osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

3-4 luokka: - Harjoitellaan aktiivista ja toiset huomioon ottavaa kuuntelua ja oman kerronnan sekä ilmaisun rikastuttamista: esimerkiksi kertomista, selostamista, kysymysten tekemistä ja omien ajatusten ja mielipiteitten esittämistä. -Viestintärohkeuden ja viestintähalun kehittäminen: esimerkiksi omia esityksiä, näytelmiä, nukketeatteria, digitaalisten esitysten ja digitarinoiden tekoa ja osallistumista some-viestintään 5-6 luokka: - Keskustelutaitojen kehittämista: esimerkiksi paneeleja, opetuskeskusteluja, väittelytilaisuuksia, saamenkielisten kirjailijoiden ja taiteiljoiden vierailuja - Viestintätilanteen ja -välineen huomioonottamista, esimerkiksi digitaalisia esityksiä ja digitarinoita - Oman kerronnan ja sanonnan rikastuttamista, esimerkiksi kirjaesittelyjä, suullisia ja kirjallisia esityksiä. -Kuudennella luokalla edelleen vahvistetaan viestintärohkeutta ja varmuutta sekä kehitetään monipuolisia ilmaisutapoja. Kuudennella luokalla oppilas kehittää edelleen viestintärohkeutta ja valmiutta sekä harjoittelee toimimaan erilaisissa viestintätilanteissä.

Arviointi

Kaikilla luokka-asteilla oppilaat arvioivat omia vuorovaikutustaitoja, niin aktiivisena osallistujana kuin kuulijan roolissa.

3. luokka
Arvosana hyvä 3. luokan päättyessä	Oppilas - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti. - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan. - osaa muodostaa omia mielipiteitä ja osaa perustella niitä. - osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

4. luokka
Arvosana hyvä 4. luokan päättyessä	Oppilas - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti. - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan. - haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. - osaa muodostaa omia mielipiteitään ja jo hieman perustelee niitä. - pystyy pitämään omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen. - osallistuu rohkeasti ilmaisuharjoituksiin ja tehtäviin.

5. luokka
Arvosana hyvä 5. luokan päättyessä	Oppilas - ilmaisee itseään rohkeasti niin suullisesti kuin kirjallisesti. - osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja perustelemaan niitä. - osallistuu rohkeasti ilmaisuharjoituksiin ja tehtäviin. - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen.

6. luokka
Arvosana hyvä 5. luokan päättyessä	Oppilas - haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä yksin että ryhmässä. - osaa kuunnella sekä antaa ja vastaanottaa palautetta. - osaa käyttää puheenvuoron ja esittää perusteluja. - osallistuu rohkeasti ilmaisuharjoituksiin ja tehtäviin. - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen

2.TEKSTIEN TULKITSEMINEN (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014)

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
T4 ohjata oppilasta lukutaidon sujuvoittamiseen ja käyttämään tekstin ymmärtämisen strategioita sekä havainnoimaan ja arvioimaan omaa lukemistaan	S2	L1, L4
T5 ohjata oppilasta laajentamaan sana- ja käsitevarantoa sekä tekstin käsitteiden ymmärtämistä	S2	L1, L2, L4
T6 ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tiedonlähteiden käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin sekä kiinnittämään huomiota saamenkielisten alkuperäistekstien kulttuurisidonnaisiin ominaispiirteisiin	S2	L1, L2, L4, L6

Saamelaisalueen kuntien ops

2.TEKSTIEN TULKITSEMINEN

Tavoitteet luokittain

Sisällöt luokittain

3 - 4 luokka: - Oppilas oppii lukemaan erilaisia tekstejä sekä osaa erottaa fiktiivisen tekstin ei-fiktiivisestä tekstistä. - Oppilas tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja luetun ymmärtämistä parantaviin strategioihin. - Oppilas opettelee etsimään tietoa ikäkaudelleen sopivista lähteistä. - Oppilas tutustuu saamelaisiin satuihin ja tarinoihin. - Oppilas pyrkii tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana. - Oppilas oppii selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen ja niiden synonyymien, kielikuvien ja sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. - Oppilas oppii luokittelemaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella. - Oppilas huomaa eron kirjoitetun ja puhutun kielen välillä, erityisesti sanojen kohdalla. 5-6 luokka: - Oppilas lukee sujuvasti erilaisia tekstejä ja tunnistaa erilaisia tekstilajeja sekä tarkkailee ja arvioi itseään lukijana. - Oppilas osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia menetelmiä sekä harjoittelee käyttämään erilaisia tiedonhankintamenetelmiä. - Oppilas osaa valita sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja pohtii ja ilmaisee herättämiä ajatuksia. - Oppilas osaa etsiä tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä sekä osaa arvioida tekstien ja lähteiden luotettavuutta. - Oppilas perehtyy saamelaisiin satuihin sekä niiden myyttisiin olentoihin. - Oppilas pyrkii tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana. - Oppilas oppii selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen ja niiden synonyymien, kielikuvien ja sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. - Oppilas oppii luokittelemaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella. - Oppilas huomaa eron kirjoitetun ja puhutun kielen välillä, erityisesti sanojen kohdalla.

3 - 4 luokka: - Ajatuskartan ja tukisanalistan laatimisen harjoittelua - Aakkostaminen: tiedon hankkiminen tietokirjoista sekä sanakirjan käyttö - Harjoitellaan pääasioiden erottamista yksityiskohdista, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, tiivistämistä tekstien vertaamista sekä luetun ja kuullun arviointia - Saamelaiset sadut ja tarinat - Verbien persoonamuodot, aikamuodoista preesens ja imperfekti - Tavallisimmat synonyymit, kielikuvat ja sanonnat - Sanaluokkiin tutustuminen 5-6 luokka: - Ajatus- ja juonikarttojen sekä tukisanalistojen laatimista - Keskittymistä ja ymmärtämistä tukevia kuunteluharjoituksia - Pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia - Tekstin jäsentäminen otsikoinnin ja kappalejaon avulla - Oikeinkirjoituksen varmistus: yhdyssanat, isot alkukirjaimet, väitelause, kysymyslause ja käskylause sekä isot välimerkit, - Diftongien oikeneminen - Astevaihtelutapaukset - Verbien persoonamuodot, kaikki aikamuodot

Arviointi

3. luokka
Arvosana hyvä 3. luokan päättyessä	Oppilas -lukee ja ymmärtää lukemaansa sekä osaa erottaa fiktiivisen tekstin ei-fiktiivisestä tekstistä. - osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen. - osaa hakea tietoa ikätasolleen sopivista kirjoista. - osaa luokitella sanoja merkityksen ja muodon perusteella. - osaa selittää, vertailla ja pohtia sanojen ja niiden synonyymien merkityksiä.

4. luokka

Arvosana hyvä 4. luokan päättyessä

Oppilas - lukee sujuvasti ja ymmärtää lukemaansa sekä tunnistaa yleisimmät tekstilajit. - osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtia yhteyksiä omaan elämäänsä. - osaa hakea tietoa ikätasolleen sopivista lähteistä. - löytää tekstistä ja kuulemastaan pääasiat - osaa luokitella sanoja merkityksen ja muodon perusteella. - osaa selittää, vertailla ja pohtia sanojen ja niiden synonyymien merkityksiä.

5. luokka
Arvosana hyvä 5. luokan päättyessä	Oppilas - lukee monimuotoisia tekstejä ja tunnistaa ikätasolleen yleisimmät tekstilajit - hallitsee kohtuullisen sana- ja käsitevarannon ja harjoittelee tekstin käsitteiden, ymmärtämistä ja tulkintaa edistäviä keinoja - käyttää erilaisia tietolähteitä ja harjoittelee arvioimaan tietolähteiden luotettavuutta

6. luokka
Arvosana hyvä 6. luokan päättyessä	Oppilas - lukee sujuvasti monimuotoisia tekstejä - osaa havainnoida ja arvioida omaa lukemistaan. - hallitsee kohtuullisen sana- ja käsitevarannon - käyttää tekstin käsitteiden ymmärtämistä ja tulkintaa edistäviä strategioita - käyttää tiedonhankinnassaan erilaisia tietolähteitä ja osaa jossain määrin arvioida tietolähteiden luotettavuutta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

3.TEKSTIEN TUOTTAMINEN

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
T7 kannustaa oppilasta kielentämään ajatuksiaan ja harjoittelemaan kertovien, kuvaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä	S3	L1, L4
T8 ohjata oppilasta harjoittelemaan käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvuutta ja vahvistamaan kirjoitetun kielen ja tekstien rakenteiden ja oikeinkirjoituksen hallintaa	S3	L1, L4
T9 kannustaa oppilasta kehittämään tekstin tuottamisen prosesseja ja taitoa arvioida omia tekstejä, tarjota mahdollisuuksia rakentavan palautteen antamiseen ja saamiseen, ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen	S3	L1, L5, L7

Saamelaisalueen kuntien ops-teksti

3.TEKSTIEN TUOTTAMINEN

Opetukset tavoitteet luokittain

Opetuksen sisällöt luokittain

3-4 luokka: - Oppilas tuottaa tarinoita, joiden avulla harjoittelee otsikointia ja kappalejakoa -Oppilas harjoittelee mielipiteen kertomista ja perustelua -Oppilas harjoittelee kertomista ja kuvaamista - Oppilas vahvistaa oikeinkirjoitusta - Oppilas tietää tekijänoikeudet 5-6 luokka -Oppilas harjoittelee tuottamaan erilaisia tekstejä ja myös tekstin tuottamisen eri vaiheita kuten ideointia ja muokkausta -Oppilas harjoittelee ottamaan ja antamaan palautetta omasta tekstistä - Oppilas vahvistaa käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja - Oppilas harjoittelee tekstin elävöittämistä ja muuntelua sekä huomaa sanajärjestyksen yhteyden tekstin merkitykseen - Oppilas harjoittelee muistiinpanojen ja tiivistelmien tekemistä -Oppilas harjoittelee lähteiden käyttöä ja merkitsemistä tekstissä -Oppilas osaa harjoittelee toimimaan verkkoympäristössä eettisesti oikein ja osaa ottaa huomioon tekijänoikeudet

3-4 luokka: -Tarinointi - Yhdyssanat, isot alkukirjaimet, väitelause, kysymyslause ja käskylause sekä isot välimerkit, diftongit tavallisimmissa sanoissa sekä helpot astevaihtelutapaukset -mielipiteen kertominen ja perustelu - päälause, sivulause 5-6 luokka - tekstien tekemistä: ideointia, suunnittelua, jäsentämistä ja muokkaamista - tarinointia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla myös digitaalisessa ympäristössä. -oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen, astevaihtelu, diftongin oikeneminen -lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti, objekti -oman tekstin arviointia ja palautteen antamista ja vastaanottamista - Verkkoympäristön käyttäminen tekstin tuottamisen yhteydessä - tutustutaan tekijänoikeuksiin ja verkkoympäristössä toimimiseen

Arviointi

3.luokka
Arvosana hyvä 3. luokan päättyessä	Oppilas - osaa isot alkukirjaimet ja välimerkit - kirjoittaa oikein, osaa helpoimmat astevaihtelutapaukset

4.luokka
Arvosana hyvä 4. luokan päättyessä	Oppilas - kirjoittaa selvällä käsialalla - osaa kirjoittaa oikein - osaa helpoimmat yhdyssanat - osaa diftongin oikenemisen tavallisimmissa sanoissa - oppilas tietää tekijänoikeudet - osaa kertoa mielipiteen ja perustella sen

5.luokka
Arvosana hyvä 5. luokan päättyessä	Oppilas - osaa antaa rakentavaa palautetta - kirjoittaa näppäimistöllä melko sujuvasti - osaa muokata omaa tekstiä - osaa lauseenjäsenet

6.luokka
Arvosana hyvä 6. luokan päättyessä	Oppilas - osaa oh

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.