Maantiede
Maanjäristykset
Miten maanjäristys syntyy?
Maanjäristys syntyy kun Maapallon pinnan muodostavat litosfäärilaatat liikahtavat nopeasti. Litosfäärilaattojen rajakohdissa on paljon jännitystä, koska ne ovat jumittuneet kiinni toisiinsa. Kun jännitys purkautuu saattavat laatat liikahtaa toisiinsa nähden jopa useiden metrien matkan silmänräpäyksessä. Tämä aiheuttaa maanjäristyksen hyposentrumissa eli maanjäristyskekuksessa, joka voi sijaita kymmenien kilometrejen syvyydessä maan alla. Maanjäristys koetaan ensimmäisenä ja voimakkaimpana suoraan hyposentrumin yllä sijaitsevassa kohdassa maan pinnalla. Tätä kohtaa kutsutaan episentrumiksi. Joskus maanjäristystä saattaa seurata yksi tai useampia jälkijäristyksiä.
Mitä maanjäristys voi saada aikaan?
Maanjäristys voi saada rakennuksia sortumaan, jolloin ihmiset saattavat jäädä niiden alle. Kun koteihin tulevat kaasuputket ja sähköjohdot vahingoittuvat voi myös syttyä tulipaloja. Maanjäristyksen seurauksena voi syntyä maanvyöryjä, jotka hautaavat alleen rakennuksia tai ihmisiä. Maanjäristyksen voimakkuutta mitataan magnitudiasteikolla. Alle 5 magnitudin järistykset eivät aiheuta yleensä kovin merkittäviä vaurioita, kun taas yli 8 magnitudin järistyksestä seuraa aina täydellinen tuho järistyksen episentrumissa. Maailman voimakkaimmaksi mitattu 9,5 magnitudin maanjäristys oli Chilessä vuonna 1960 ja sai aikaan mittavia vakavia vaurioita. Jos maanjäristys tapahtuu meren alla se voi saada aikaan valtavan hyökyaallon eli tsunamin, joka voi aiheuttaa suuria vahinkoja vielä tuhansien kilometrejen päässä varsinaisesta järistyskohdasta.
Tärkeää muistaa:
Maanjäristys syntyy kun Maapallon pinnan muodostavat litosfäärilaatat liikahtavat nopeasti. Litosfäärilaattojen rajakohdissa on paljon jännitystä, koska ne ovat jumittuneet kiinni toisiinsa. Kun jännitys purkautuu saattavat laatat liikahtaa toisiinsa nähden jopa useiden metrien matkan silmänräpäyksessä. Tämä aiheuttaa maanjäristyksen hyposentrumissa eli maanjäristyskekuksessa, joka voi sijaita kymmenien kilometrejen syvyydessä maan alla. Maanjäristys koetaan ensimmäisenä ja voimakkaimpana suoraan hyposentrumin yllä sijaitsevassa kohdassa maan pinnalla. Tätä kohtaa kutsutaan episentrumiksi. Joskus maanjäristystä saattaa seurata yksi tai useampia jälkijäristyksiä.
Mitä maanjäristys voi saada aikaan?
Maanjäristys voi saada rakennuksia sortumaan, jolloin ihmiset saattavat jäädä niiden alle. Kun koteihin tulevat kaasuputket ja sähköjohdot vahingoittuvat voi myös syttyä tulipaloja. Maanjäristyksen seurauksena voi syntyä maanvyöryjä, jotka hautaavat alleen rakennuksia tai ihmisiä. Maanjäristyksen voimakkuutta mitataan magnitudiasteikolla. Alle 5 magnitudin järistykset eivät aiheuta yleensä kovin merkittäviä vaurioita, kun taas yli 8 magnitudin järistyksestä seuraa aina täydellinen tuho järistyksen episentrumissa. Maailman voimakkaimmaksi mitattu 9,5 magnitudin maanjäristys oli Chilessä vuonna 1960 ja sai aikaan mittavia vakavia vaurioita. Jos maanjäristys tapahtuu meren alla se voi saada aikaan valtavan hyökyaallon eli tsunamin, joka voi aiheuttaa suuria vahinkoja vielä tuhansien kilometrejen päässä varsinaisesta järistyskohdasta.
Tärkeää muistaa:
- Jännitys purkautuu maankuoren sisällä hyposentrissa ja koetaan sen päällä episentrissä
- Voimakkuus mitataan seismografeilla ja sitä kuvataan magnitudiasteikolla
- Hyposentristä lähtee kolmenlaisia maanjäristysaaltoja: P-, S- ja L- aaltoja
- Esiintyvät litosfäärilaattojen saumakohdissa, etenkin Tyynenmeren tulirenkaassa
- Seurauksia:
- infrastruktuurin sortuminen
- maa-, muta- tai lumenvyörymät
- maansiirtymät
- tulipalot
- tsunamit