Liikunnanopettajan työssä korostuu samat elementit kuin muidenkin opettajien työssä: sisältöosaaminen, yhteiskunnallinen kasvatustehtävä sekä työn eettinen perusta (Salin, Huhtiniemi & Hirvensalo 2017, 564). Jokainen opettaja noudattaa opetussuunnitelmaa, mutta eri opettajille sieltä painottuvat eri asiat. Liikunnanopettaja keskittyy liikuntaa koskevaan osuuteen, liikuntaa opettava luokanopettaja voi painottaa toiminnallisia ja kokemuksellisia työtapoja, kun taas keskittyy enemmän draaman keinoihin. Toisaalta erilaiset näkemykset ovat myös rikkaus, sillä liian saman henkinen yhteistyö voi johtaa urautumiseen, jolloin tyydytään vain turvallisiin ja tuttuihin toimintatapoihin (Salminen 2012, 277).

Nykyisin koulu nähdään oppivana yhteisönä, jossa ymmärretään liikunnan merkitys oppimiselle (Salin ym. 2017, 565). Tämä korostaa liikunnanopettajan merkitystä työyhteisössä, sillä hänellä on suuri tietotaito liikunnasta. Liikunnanopettajalla on vastuu koulun liikuntaan liittyvistä käytänteistä (Pulkkinen 2017, 596), johon voidaan laskea liikuntatuntien lisäksi esimerkiksi liikunta/salivälitunnit, koko koulun yhteiset liikuntatempaukset sekä liikuntakerhot. Liikunnanopettajalla, kuten muillakin opettajilla, on tärkeä rooli työyhteisön ja koulun toimintakulttuurin kehittäjinä. Liikunnanopettajalta odotetaan aktiivista roolia koulun toimintakulttuurin liikunnalistajana sekä muiden opettajien tukijana (Salin ym. 2017, 565). Opettajien tulisi entistä avoimemmin vaihtaa ideoita ja toimia yhteisön hyväksi. Usein opettajien uudet ideat ja kokeilut jäävä vain puuhastelun tasolle, jos ideoita ei jaeta muille opettajille, jolloin niitä voisi jalostaa vielä eteenpäin (Salminen 2012, 93).Opetuksen ja koulun kehittämiseksi opettajien tulisi tehdä kollegiaalista yhteistyötä (Salin ym. 2017, 564). Esimerkiksi liikunnanopettaja voi jakaa luokanopettajalle ideoita erilaisista taukojumpista tai hän voi kertoa, millainen jakso heillä on liikunnassa ja näin luokanopettaja voi ottaa samoja sisältöjä myös omille tunneilleen.



Liikunnanopettajan rooli yhteiskunnallisena kasvattajan on hyvin merkittävä. Liikunnalla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta (OPH 2014, 305). Nämä ovat nyky-yhteiskunnassa tärkeitä teemoja, joita liikunnanopettajan tulee vaalia ja nostaa esiin tunneillaan. Esimerkiksi liikuntamuotojen luokittelu tyttöjen ja poikien lajeiksi pitää lopettaa kokonaan ja tässä liikunnanopettajan esimerkillä on suuri vaikutus. Joissakin kouluissa perustellaan erillisiä liikuntaryhmiä sen mukaan, että tytöillä ja pojilla on erilaiset mielenkiinnonkohteet. Tämä on kuitenkin yleistämistä, eikä ryhmäjakoja voi tehdä sukupuolen mukaan olettaen, että pojat tykkäävät pallopeleistä ja tytöt voimistelusta.

Liikunnanopettajan rooli kouluyhteisössä ovat siis korvaamaton ja tärkeä. Hänen asemaansa liikuntakulttuurin luojana ei voi korostaa liikaa (Pulkkinen 2017, 600). 2020-luvulla valmistuva liikunnanopettaja opettaa vielä 2050-luvulla ja hänen opettamansa oppilaat ovat työelämässä vielä 2100-luvun puolella (Salin ym. 2017, 577). Siksi liikunnanopettajan tulee luoda tunneille sellainen ilmapiiri, että oppilaat omaksuvat liikunnallisen elämäntavan, jotta yhteiskuntaamme kasvaa terveitä ja työkykyisiä yksilöitä.