2.3 Arvoperusta

Oikeus ainutlaatuisuuteen, osallisuuteen ja oppimiseen

Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsilla on oikeus oppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti.

Oikeus iloon, erilaisuuteen ja yhteisöllisyyteen

Lapsilla on oikeus oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Lasten aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat osa heidän oppimisen polkuaan. Lasten erilaisuutta sekä erilaisia tapoja toimia ja oppia arvostetaan. Lasten käsityksiä ja mielipiteitä pidetään tärkeinä, ja he osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen sekä edellytystensä mukaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Lapsia rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen.

Oikeus hyvään opetukseen, kannustukseen ja ilmaisuun

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen. Kannustava palaute ja oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat hyvään esiopetukseen. Lapsilla on oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. Esiopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan ja kauneudentajuaan.

Henkilöstön avoin ja kunnioittava asenne

Esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien yhteistyö auttaa turvaamaan lasten hyvinvointia. Esiopetuksen henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin perheisiin sekä kotien erilaisiin katsomuksiin, uskontoihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen ja opetuksen perusta [1].

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 2 §

Kestävä elämäntapa, tasa-arvo ja sitoutumattomuus

Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja otetaan huomioon sen eri ulottuvuudet: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Esiopetus toimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupuolten tasa-arvo. Esiopetus edistää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate[2]. Opetus on lapsia puoluepoliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Esiopetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

[2] Yhdenvertaisuuslaki 6 § 1 mom. (21/2004)

Jämsän esiopetuksen arvoperusta

Lapsella on oikeus oppia leikkien, liikkuen ja tutkien vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä oikeus iloita oppimastaan. Lapsia ja perheitä kohdellaan kunnioittavasti, tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Tunnistetaan kestävän kehityksen välttämättömyys ja ohjataan myös lapsia toimimaan sen mukaan. Lelujen, pelien ja materiaalien hankinnoissa käytetään harkintaa ja hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia. Kiinnitetään huomiota materiaalien huolelliseen säilytykseen.

Esiopetuksen arvoperustana ovat myös Jämsän varhaiskasvatuksen laatukäsikirjan arvot :

Kiireettömyys
Aikuinen luo omalla käytöksellään kiireettömän ilmapiirin, jossa on aikaa kuunnella sekä lasta että vanhempia, huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja pitää lasta sylissä.

Leikki
Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja lapsi oppii leikkiessään. Suunnitelmallista leikkiä käytetään oppimisen menetelmänä.

Turvallisuus
Turvallisuuteen kuuluu sekä fyysinen että psyykkinen turvallisuus. Säännöllinen päivärytmi ja yhteiset säännöt luovat turvallisuutta. Psyykkisen turvallisuuden takaa hyväksyvä, kannustava, lasta kuunteleva ja ymmärtävä ilmapiiri, jossa lapsi saa näyttää kaikki tunteensa, olla oma itsensä ja voi kaikissa tilanteissa kääntyä henkilöstön puoleen luottavaisin mielin.

Välittäminen
Osoitetaan lapselle ilmein, elein ja sanoin, että hän on ainutlaatuinen ja tärkeä. Huolehditaan lapsen perustarpeista, tuetaan lasten osallisuutta ja kaverisuhteiden syntymistä. Lapsesta välittämiseen liittyy myös rajojen asettaminen.

Yhteistyö
Hyvän yhteistyön ytimenä on molemminpuolinen kunnioitus ja avoin keskustelu, johon liittyy ehdoton vaitiolovelvollisuus. Hyvä kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa on tärkeää.