Urho Kekkonen ja Stalinin historiallinen merkitys

9.1 Analysoi, minkälainen kuva Stalinin suhtautumisesta Suomeen välittyy Urho Kekkosen puheesta (aineisto 9.A). Pohdi, miten osuva Kekkosen näkemys oli. 12 p.

9.2 Pohdi, mikä selittää Kekkosen puheessaan (aineisto 9.A) antamaa kuvaa Stalinista vuonna 1953 ja miksi hän halusi julkaista puheen vuonna 1967 ilmestyneessä puhekokoelmassaan. 18 p.


9.A Tekstikatkelma: Otteita pääministeri Urho Kekkosen radiopuheesta Josef Stalinin kuolemaa seuranneena päivänä 6.3.1953
Stalinista valtiomiehenä ja ihmisenä oli meillä suomalaisilla ennen sotaa, ja sodan aikana, ainoastaan vihamielisen propagandan välittämä kuva. Ensimmäisen kerran joutuivat Suomen eri kansankerroksia edustavat piirit Stalinin kanssa kosketukseen suomalaisen kulttuuridelegaation vieraillessa Neuvostoliitossa v. 1945. Stalin otti delegaation vastaan lokakuun 9. päivänä. Syntyneen keskustelun aikana Stalin monessa eri yhteydessä ilmaisi lämpimän myötätuntonsa Suomea kohtaan. – – Delegaation jäsenten kysymyksiin vastatessaan Stalin korosti, että se ystävyys, jota Neuvostoliitossa tunnetaan, ei johdu Neuvostoliiton eräiden johtomiesten tsaarin aikana Suomesta hankkimista henkilökohtaisista suhteista eikä edes siitä, että olemme naapureita, vaan siitä, että ”me pidämme Suomen kansasta”. – –
Meillä suomalaisilla on se käsitys – ja monien tosiasioiden perusteella uskomme olevamme oikeassa – että generalissimus Stalin tunsi erityistä henkilökohtaista kiintymystä ja ystävyyttä Suomea kohtaan. On luonnollista, että kun generalissimus Stalin nyt on poissa, me suomalaiset tunnemme vilpitöntä surua sen johdosta. Hänen ansiokseen me luemme, että Neuvostoliiton suhtautuminen Suomea kohtaan meille ratkaisevina sodan jälkeisinä vuosina on ollut suopeaa ja jalomielistä – – Suomen kansa ja hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä.

Lähde: Urho Kekkonen. Puheita ja kirjoituksia I. Puheita vuosilta 1936–1956. Julkaistu: 1967. Muokkaus: YTL.