Oppimiskokonaisuuteen minä ja meidän yhteisömme kuuluvat seuraavat sisältöalueet: yhteiskunta, eettinen kasvatus, katsomuskasvatus ja historia. Teemoja käsitellään lapsen oman, jatkuvasti laajenevan ympäristön kautta, lapsen omassa kokemusmaailmassa. Tavoitteena on lapsen omaan elinpiiriin, sen historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen tutustuminen.

Eettisen kasvatuksen pohjan luo sosiaalisten taitojen, kuten tunnetaitojen (esimerkiksi Ryhtiritari), ystävyyden ja riitojen ratkaisemisen harjoittelu ryhmässä toimimalla, esimerkiksi erilaisten roolileikkien, satujen ja keskustelujen avulla.

Itsetunnon kehitys

- omaan itseen tutustuminen sekä myönteisen minäkuvan luominen
- oman sekä toisen työn arvostaminen sekä merkityksen ymmärtäminen

Eettisen ajattelun kehittyminen

- valmius tarkastella omia ja muiden tekoja eettinen näkökulma huomioiden
- ottaa vastuu omista teoistaan
- puolustaa omia oikeuksiaan toista loukkaamatta ja toisen oikeuksien kunnioittaminen
- tunnistaa omia ja toisen tunteita
- ratkaista ristiriitoja
- toisen henkilön asemaan asettuminen
- ymmärtää oikean ja väärän, hyvän ja pahan

Katsomuskasvatusta toteutetaan yhdessä lasten vanhempien kanssa, kotien katsomusta kunnioittaen. Esiopetuksessa otetaan huomioon lapsiryhmässä kulloinkin olevat uskonnot ja katsomukset yhteistyössä seurakuntien kanssa.

Katsomuskasvatuksen tavoitteena on tukea kotien uskonnollista ja katsomuksellista kasvatusta. Katsomuskasvatus on kaikille yhteistä kulttuurista kasvatusta, johon kuuluu osana uskontokasvatus. Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien lasten vähäisestä määrästä tai muusta erityisestä opetuksen järjestämiseen liittyvästä hyväksyttävästä syystä, voidaan päättää, ettei kyseisen uskontokunnan tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta järjestetä.

- katsomuksellisen ajattelun kehittyminen
- keskustella uskonnollisista ja elämänkatsomuksellisista kysymyksistä
- uskonnolliseen sekä katsomukselliseen kulttuuriperintöön tutustuminen
- tutustua toisten samassa ryhmässä olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin (esim. juhlat)

Sosiaalisten taitojen kehittyminen

- toisen huomioiminen ja kunnioittaminen
- yhteisten sääntöjen noudattaminen
- positiivinen suhtautuminen toisiin ihmisiin ja kulttuureihin
- anteeksi pyytäminen ja antaminen
- vuorovaikutustaidot
- tunteiden hallinta - tunnistaa, ilmaisee ja nimeää tunteitaan
- leikkitaidot ja suhtautuminen toisiin lapsiin

Historia ja yhteiskunta huomioidaan esiopetuksessa esimerkiksi perinteisten juhlien, perinneleikkien ja laulujen avulla. Lisäksi oman elinympäristön historiaan tutustutaan esimerkiksi kotiseutumuseovierailulla tai haastattelemalla paikallisia asukkaita. Mediaan tutustutaan monipuolisesti tutkimalla yhdessä erilaisia medioita. Lapsi tutustuu omaan lähiympäristöönsä ja yhteisöönsä esiopetuksen yhteistyössä eri paikallisten toimijoiden, esimerkiksi kirjaston, koulun ja seurakunnan kanssa. Ajankohtaisia paikallisia yhteiskunnallisia asioita ja yhteisiä pelisääntöjä käsitellään yhdessä keskustellen ja lasta kuunnellen.

Tärkeää on:
- huomioida omassa toiminnassaan luonnon ja ihmisen muovaama ympäristö
- tutustua omaan elinympäristöön (ihmiset, kultuuri, luonto, historia)
- ymmärtää kuuluminen suurempaan kokonaisuuteen
- omien juurien tunteminen
- yhteistyö perusopetuksen kanssa esimerkiksi erilaisiin teemapäiviin osallistuminen