Opiskelukyky

Opiskelukyky on hyvinvointia ja työkykyä

Lähteenä Erityisen tukevia menetelmiä 2024 -kirjasta Eija Honkasen artikkeli Opiskelukyky on hyvinvointia ja työkykyä sekä Kristina Kuntun (YTHS) ja Työterveyslaitoksen kehittämä opiskelukykymalli

Opiskelukyky on opintojen etenemisen kannalta keskeinen taito, joka kehittyy koko opintojen ajan. Hyvinvointi ja opiskelukyky liittyvät toisiinsa. Parhaimmillaan hyvinvoiva opiskelija, jonka opiskelukyky tukee oppimista ja osaamisen kehittämistä, kokee opiskeluintoa ja heijastaa sitä oppimisyhteisöön.

Opintojen aikainen opiskelukyvyn tukeminen on tärkeä osa opiskelijan työkykyä. Myös työkyky perustuu yksilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, joita ovat voimavarat, terveys ja toimintakyky, osaaminen sekä arvot, asenteet ja motivaatio.

Mikäli opiskelijan opiskelukyky on heikko, on tärkeää pysähtyä pohtimaan, miten opiskelukykyä on mahdollista tukea. Etenkin opintoihin hakeutumisen vaiheessa opiskelukyvyn tarkastelu on tärkeää. Mikäli opiskelukyky on heikko, on hyvä pohtia, onko opintojen aloittamista syytä lykätä. Isot opiskelukyvyn haasteet vaikeuttavat oppimista ja opinnoissa etenemistä.

Kuva: Kristina Kuntun (YTHS) ja Työterveyslaitoksen kehittämä opiskelukykymalli julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 ilmestyneessä opiskeluterveysoppaassa. Malli pohjautuu työkykymalliin. Opiskelukykymallia on päivitetty vuonna 2022 YTHS:n johdolla.

Omat voimavarat

Terveys ja terveyskäyttäytyminen

Terveys on dynaaminen tila, johon vaikuttavat sairaudet, elinympäristö sekä opiskelijan kokemukset, arvot ja asenteet. Terveyskäyttäytyminen on rutiineja, jotka liittyvät terveyteen ja joita ohjaavat tekijät kuten tiedot, asenteet ja sosiaaliset normit. Hyvä terveys ei automaattisesti takaa opiskelukykyä, mutta sairauskaan ei estä sitä, jos muut opiskelukykyä tukevat tekijät ovat kunnossa. Haitalliset terveystottumukset ja päihderiippuvuudet voivat kuitenkin heikentää opiskelukykyä.

Sosioemotionaaliset taidot

Hyvät sosioemotionaaliset taidot lisäävät opiskeluintoa ja suojaavat opiskelu-uupumukselta. Sosioemotionaaliset taidot ovat muuttuvia ja niitä voidaan kehittää läpi elämän. Sosioemotionaalisiin taitoihin lukeutuu esimerkiksi ennakkoluulottomuuteen liittyvä uteliaisuus, suvaitsevaisuus ja luovuus, tunteiden säätelyyn liittyvä stressinsietokyky, optimismi ja omien tunteiden hallinta ja yhteistoimintaan liittyvä empatia, luottamus ja yhteistyökyky.

Kognitiiviset taidot

Kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan erilaisia tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja, kuten muistin eri osa-alueita, tarkkaavuutta, toiminnanohjausta sekä kielellistä ja visuaalista päättelyä. Oppiminen ja opiskelu vaativat monia erilaisia kognitiivisia taitoja, joiden harjaannuttaminen on mahdollista ja mikäli jollakin tietyllä osa-alueella on selkeitä vaikeuksia, voi muiden osa-alueiden avulla kompensoida niitä.
Ihmisten kognitiivisissa taidoissa on yksilöllistä vaihtelua, mutta myös erilaiset sairaudet, aivovammat tai ikä vaikuttavat kognitiivisiin taitoihin. Kognitiivisten toimintojen vaikeudet jollakin osa-alueella (esimerkiksi luki- tai matematiikan vaikeudet) voivat aiheuttaa huomattavaa stressiä opinnoissa, etenkin tilanteissa, joissa kyseistä taitoa tarvitaan paljon. Tämä voi vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin ja tilanteeseen tulisi tarttua varhaisessa vaiheessa ja miettiä yhdessä tukikeinoja opiskeluun. Kognitiivisia taitoja ja oppimisvaikeuksia voidaan selvittää psykologisen tutkimuksen avulla. Opiskelualaa valitessaan on syytä kiinnittää huomiota omiin vahvuuksiin ja mahdollisiin heikkouksiin kognitiivisissa taidoissa.

Sosiaaliset suhteet

Suurin osa ihmisistä kaipaa hyvinvointinsa ylläpitämiseksi sosiaalisia suhteita. Sosiaalisten suhteiden tarve on yksilöllinen ja se vaihtelee eri elämänvaiheissa. Sosiaalinen verkosto voi muodostua monesta eri yhteisöstä, kuten perhe- ja ystäväpiiristä sekä työ-, opiskelu-, ja vapaa-ajan yhteisöistä. Uudessa elämäntilanteessa, kuten opintojen alussa, uusien sosiaalisten verkostojen muodostaminen voi viedä aikaa.
Sosiaalisissa suhteissa tapahtuvat äkilliset muutokset ja kriisit voivat tilapäisesti heikentää opiskelukykyä. Sosiaalisen verkoston saatavuus ja tuki auttaa tarvittaessa selviytymään elämässä vastaan tulevista kriiseistä. Myös konkreettinen apu esimerkiksi perheeltä tai opiskelukavereilta voi ylläpitää opiskelukykyä. Sosiaalisia taitoja voi harjoitella. Turvallinen sosiaalinen suhde, jossa saa kannustusta ja tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on, helpottaa uusien taitojen kehittymistä.

Identiteetin kehitys

Identiteetillä tarkoitetaan tunnetta minän eheydestä ja jatkuvuudesta menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden välillä. Tunne rakentuu sitoutumisista esimerkiksi tavoitteisiin, suunnitelmiin ja arvoihin sekä osallisuudesta eri ryhmiin ja yhteisöihin. Tämä antaa suunnan ja merkityksen tunteen elämässä ja on siten äärimmäisen tärkeää psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.
Elämän toinen ja kolmas vuosikymmenes ovat identiteetin muodostumisen kriittisintä aikaa, nuoren itsenäistyessä ja joutuessa tekemään päätöksiä oman tulevaisuutensa suhteen. Sitoutumisten epäonnistuminen tai vältteleminen varsinkin opiskelujen suhteen lisää uupumisriskiä. Ympäristön olosuhteet vaikuttavat kuitenkin jatkuvasti kehitykseen, joten identiteetti pysyy muutoksessa.

Elämäntilanne ja olosuhteet

Elämäntilanne ja kulloinkin ympärillä vallitsevat olosuhteet vaikuttavat opiskeluun. Asuminen, riittävä toimeentulo sekä liikkumismahdollisuudet, kuten julkisen liikenteen toimivuus ja esteettömyys luovat osaltaan mahdollisuuksia opiskelulle.

Opiskeluympäristö

Fyysinen opiskeluympäristö

Fyysinen opiskeluympäristö koostuu rakennetuista tiloista ja oppimisympäristöistä. Fyysisessä opiskeluympäristössä keskeistä ovat tilojen turvallisuus, terveellisyys sekä esteettömyys. Erilaiset teknologiset ratkaisut ovat luonteva osa fyysistä opiskeluympäristöä.

Digitaalinen opiskeluympäristö

Teknologian avulla luodaan oppimisympäristöä kuten verkkokursseja ja etäopetusta. Digitaalisessa opiskeluympäristössä tärkeitä ovat tietotekniset välineiden, verkkoympäristöjen ja osaamisen tasa-arvo ja saavutettavuus.

Psykososiaalinen opiskeluympäristö

Psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus opiskeluympäristössä ovat tiiviisti yhteydessä, ja ne rakentuvat opiskeluyhteisön jäsenten välisistä vuorovaikutussuhteista. Tukevan opiskeluympäristön tunnusmerkkejä ovat ilmapiiri, tunneilmasto, kokemus hyväksytyksi tulemisesta, tasa-arvosta ja psyykkisestä turvallisuudesta. Tämän tukemiseen vaikuttavat muun muassa pienet ryhmäkoot ja opettajien henkilökohtainen huomiointi. Opiskelijat kokevat turvallisuutta myös selkeistä käytännöistä ja tuesta opintojen aikana. Opiskeluyhteisöön kuuluminen ja vertaistuki, kuten opiskelijajärjestöt ja vertaisohjaus, ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja opintojen jatkamisen tukijoita. Sosiaalinen tuki ja yhteisön luottamus lisäävät kriisinkestävyyttä.

Kulttuurilliset olosuhteet

Opiskeluyhteisössä vallitsevia arvoja, asenteita ja perinteitä voidaan kutsua kulttuurillisiksi olosuhteiksi. Ne vaikuttavat vahvasti kokemukseen siitä, onko opiskeluyhteisö aidosti tasa-arvoinen ja avoin kaikille, inklusiivinen ja monimuotoisuutta arvostava.

Pedagogiset olosuhteet

Oppimisessa ja opetuksessa käytetään pedagogisia menetelmiä ja käytänteitä. Hyvät työolot vaikuttavat myönteisesti opiskelijan hyvinvointiin ja harjoittelukokemukseen.

Opiskelutaidot

Yleisesti opiskelutaidoista

Opiskelutaidot ovat niitä tietoja ja taitoja, joilla opiskelija saa opintonsa etenemään sujuvasti hyvillä oppimistuloksilla.

Pohjaosaaminen

Uuden oppiminen rakentuu olemassa olevan tietopääoman päälle ja vahva pohjaosaaminen on yksi parhaita hyvän opiskelukyvyn ennustajia. Toisinaan pohjaosaamisen puutteet tulevat esille opintojen alussa. Erityisen merkityksellisiä ovat lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen pohjaosaaminen. Puutteet näissä saattavat alkaa näkyä opintojen hidastumisena, stressinä ja motivaatio-ongelmina.

Opiskelumotivaatio

Opiskelumotivaatio voidaan nähdä voimana, joka saa opiskelijan liikkeelle ja opiskelemaan. Opintojen käynnistyttyä vahvin motivoiva ja opiskelukykyä määrittävä tekijä on opiskelijan oma luottamus opinnoista suoriutumiseen, ja kaiken opetuksen tulisi pyrkiä luomaan opiskelijoille uskoa omiin kykyihinsä. Myös vahva sisäinen kiinnostus opiskelualaan ja ymmärrykseen pyrkivä lähestymistapa oppimiseen tukevat opiskelukykyä.

Opiskeluun liittyvät tunteet

Opiskelu on paitsi älyllinen myös vahvasti tunteita herättävä prosessi. Vaikka oma ala olisi kuinka kiinnostava tahansa, sisältyy opiskeluun lähes aina myös tylsiä ja puuduttuvia osia. Opiskelukyvyn kannalta on tärkeää pystyä säätelemään omia oppimiseen liittyviä tunteita näissä tilanteissa, jotta apatia ei valtaa mieltä ja opiskelukyky heikkene.

Suunnittelun, aikatauluttamisen ja aikaansaamisen taidot

Opiskelijan on tärkeä oppia tarkkailemaan omaa oppimistaan sekä asettamaan tavoitteita ja säätelemään toimintaansa niiden mukaisesti. Hyvät itsensä johtamisen ja itsesäätelyn taidot edistävät opiskelukykyä.

Opiskelutekniikka

Toimivan opiskelutekniikan kannalta tärkeää on tunnistaa opetuksen ja arvioinnin vaatimuksia ja sopeuttaa omia opiskelutekniikoita tilanteeseen sopivaksi. Laadukas opetus saa opiskelijat tekemään omakohtaista, omia tietorakenteita laajentavaa oppimistyötä.

Vuorovaikutustaidot

Korkeakouluopinnoissa tarvitaan ja kehitetään viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Niillä tarkoitetaan tietoja, taitoja ja asenteita, jotka mahdollistavat tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen vuorovaikutuksen niin opiskelussa kuin työelämässä. Viestintä ja vuorovaikutus voivat tapahtua monella eri puhutulla ja kirjoitetulla kielellä, mutta myös sanaton viestintä on keskeistä. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat opiskelukavereiden löytämisessä, mikä edistää myös yhteisöllistä opiskelua, vaikeiden opiskeluun liittyvien tunteiden säätelyä, usein aikaansaamista sekä työelämäverkostojen rakentamista.

Opetus ja ohjaus

Opiskelijalähtöisyys

On tärkeää tukea vuorovaikutuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä opiskelijan vaikuttamismahdollisuuksia. Näin mahdollistetaan opiskelijan lähtökohdat huomioiva opetus ja tuotetaan opiskelijalle merkityksellisyyden kokemusta, hyvinvointia sekä halua sitoutua ja panostaa opiskeluun. Opiskelijan motivoitumisen kannalta on tärkeää, että opiskelija kokee voivansa itse vaikuttaa opiskeluunsa. Laadukas opetus ja ohjaus vahvistavat opiskelijan pystyvyyden tunnetta ja huomioi opiskelijan yksilölliset lähtökohdat.

Opetuksen linjakkuus

Laadukkaassa opetuksessa opetuksen suunnittelu lähtee opiskelijan näkökulmasta: mitä opiskelijan tulisi osata ja millaiset opetusmenetelmät ja arviointitavat voisivat auttaa parhaiten tässä oppimisprosessissa. Voidaan puhua opetuksen linjakkuudesta, jolloin opetuksen tavoitteet, opetuksen sisällöt, opetusmenetelmät ja arviointimenetelmät ovat johdonmukaisia ja kannustavat syvälliseen tiedon prosessointiin. Onnistunut opetus ja ohjaus innostaa ja luo myös selkeän ja ymmärrettävän rakenteen oppimiselle. Opetuksen selkeys on yleisesti esiin tuleva asia, jota opiskelijat arvostavat.

Arviointi ja palaute

Opetus- ja ohjaustilanteissa opiskelija kokee ja vaikuttaa itse siihen, millaista on oppimiseen liittyvä vuorovaikutus, miten opiskelijan osallisuus toteutuu, millaisia tehtäviä ja suorituksia opiskeluun kuuluu ja miten arviointi ja palaute toteutuvat. Arvioinnin ja palautteen avulla opiskelija kehittää alakohtaista osaamista ja opiskelutaitoja, kuten itsensä johtamista ja tunnetaitoja.

Saavutettavuus

Saavutettavalla opetuksella ja ohjauksella edistetään kaikkien hyvinvointia sekä tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua. Saavutettavassa opetuksessa ja ohjauksessa käytetään monipuolisia menetelmiä, materiaalit ovat saavutettavia, ja yksilöllisyys ja moninaisuus otetaan huomioon. Opiskelukyvyn kannalta opetukseen liittyvien tehtävien ja suoritusten tulisi olla sellaisia, että opiskelija kokee kykenevänsä selviytymään niistä ja olevansa kykenevä oppimaan alansa tiedot ja taidot jatkossakin. Kun tulee haasteita tai opiskelukyky alkaa vaarantua, tulisi olla tarjolla riittävästi omaa tarvetta vastaavaa ohjausta ja tukea.

Opiskelijalähtöinen ohjaus

Opiskelijalähtöisen ohjauksen tavoitteena on opiskelijan toimijuuden, itseohjautuvuuden ja aktiivisuuden vahvistaminen. Ohjauksella tuetaan opiskelijaa löytämään ja käyttämään voimavarojaan niin, että hänen itsenäisyytensä lisääntyy ja hänen toimintamahdollisuutensa laajenevat ja selkiytyvät.

Kiinnittyminen ja osallisuus

Opetus ja ohjaus tukevat opiskelijan yhteisöön kuulumisen kokemusta ja opintoihin kiinnittymistä.