Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy ihminen 

Ihmisen kehitys alkaa hedelmöityksestä. Se on tapahtuma, jossa siittiö ja munasolu yhtyvät. Hedelmöittynyt munasolu alkaa jakautua useiksi soluiksi, joista muodostunut solurypäs kiinnittyy kohtuun. Kohdussa kehittyvä lapsi saa tarvitsemansa aineet äidiltä napanuoran ja istukan kautta. Ensimmäisen parin kuukauden aikana lapselle kehittyvät jo kaikki tärkeimmät elimet. Raskaus kestää noin 40 viikkoa. 

Ihmisen kehitys alkaa hedelmöityksestä 

Yhdynnässä miehen siittiöstä siirtyy naisen emättimeen jopa 300 miljoonaa siittiötä. 

Jos kuukautiskierto on sopivassa vaiheessa, munasarjoista on irronnut munasolu, jonka siittiöt kohtaavat. Vain yksi siittiö voi tunkeutua munasolun pinnan läpi. Tapahtumaa, jossa siittiön ja munasolun tumat yhdistyvät, kutsutaan hedelmöitykseksi. 

 

Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy alkio 

Hedelmöittynyt munasolusta jakautumalla syntynyt solurypäs siirtyy munanjohtimesta kohtuun kiinnittyen kohdun seinämään noin viikon kuluttua hedelmöitymisestä. 

Kun solurypäs on kiinnittynyt kohdun seinämään, sitä aletaan kutsua alkioksi. Alkiovaiheen aikana muodostuvat kudosten ja elinten alut. Vaiheen lopussa (8.viikkoa) alkio muistuttaa jo ihmistä, vaikka se on kooltaan vain noin kaksi senttimetriä pitkä.  

Yhdeksännen raskausviikon alussa kohdussa kehittyvää alkiota kutsutaan sikiöksi. Sikiövaiheen aikana elimet kehittyvät valmiiksi ja sikiö kasvaa paljon, erityisen nopeasti se kasvaa viimeisen raskauskolmanneksen aikana.  

Sikiö saa tarvitsemiaan aineita istukan avulla 

Sikiö kasvaa äidin kohdussa hyvin suojattuna. Sikiön ympärillä on lapsivettä, joka suojaa sitä kuivumiselta ja kolhuilta.  

Istukka on elin, jonka välityksellä sikiö saa happea, vettä ja ravintoaineita äidin verenkierrosta. Istukan välityksellä sikiöstä poistuu myös sille tarpeettomia aineita, kuten hiilidioksidia ja virtsa-aineita äidin verenkiertoon.  

Istukka on ikään kuin äidin ja kehittyvän lapsen yhteinen elin. Äidin veri ei kierrä sikiöön, vaan molemmilla on oma verenkiertonsa ja aineet vaihtuvat istukassa ohuen solukerroksen läpi. Sikiö on yhteydessä istukkaan napanuoralla. Istukka ja napanuora muodostuvat raskauden alkuvaiheessa.  

Hyödyllisten aineiden lisäksi istukan kautta siirtyy äidistä sikiöön myös haitallisia aineita, kuten alkoholia, nikotiinia, useita lääkeaineita ja viruksia. Haitalliset aineet voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita sikiölle.  

Raskauden kesto vaihtelee 

Raskausajan pituus vaihtelee, mutta täysiaikaisena pidetään lasta, joka syntyy raskausviikoilla 37- 42. Keskoseksi kutsutaan lasta, joka syntyy ennenaikaisesti eli ennen raskausviikkoa 37 ja painaa alle 2500 g 

Raskausajan loppuvaiheessa sikiö kääntyy yleensä kohdussa pää alaspäin ja lapsi syntyy alateitse. Joskus tarvitaan sektio eli keisarinleikkaus, jossa lapsi syntyy mahapeitteisiin ja kohtuun tehdyn viillon kautta.  

Kaksoset voivat olla perimältään samanlaisia tai erilaisia 

Munasarjoista voi ovulaatiossa irrota kaksi munasolua kerrallaan. Eri munaiset eli epäidenttiset kaksoset syntyvät, kun kumpikin näistä munasoluista hedelmöittyy eri siittiöllä. Epäidenttiset kaksoset muistuttavat toisiaan perimältään yhtä paljon kuin sisarukset. He voivat olla samaa tai eri sukupuolta.  

Samamunaiset eli identtiset kaksoset syntyvät, kun varhaisessa kehitysvaiheessa oleva munasolu jakautuu kahtia ja kumpikin muodostunut solu jatkaa kehittymistään. Tarkkaa syytä jakautumiseen ei tiedetä. Koska identtiset kaksoset ovat lähtöisin yhdestä samasta munasolusta ja siittiöstä, he ovat perimältään samanlaiset ja aina samaa sukupuolta.  

Vauva kasvaa ja kehittyy nopeasti 

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen paino kolminkertaistuu ja pituutta tulee lisää kymmeniä senttejä. Pienellä vauvalla on luukudosta vielä melko vähän ja sen tilalla on rustoa. Ruston luutuminen alkaa heti syntymän jälkeen ja päättyy murrosiässä pituuskasvun loppuessa.  

Kehitys ja oppiminen tapahtuu lapsella yksilöllisesti. Muutaman kuukauden ikäinen vauva oppii tarttumaan esineisiin. Reilun puolen vuoden iässä lapsi yleensä oppii istumaan ja noin vuoden iässä kävelemään. Vuoden iässä lapsi oppii myös ensimmäiset sanat, ja kahden vuoden iässä hän osaa tavallisesti sanoa ja lyhyitä lauseita.  

Ihmisen keho muuttuu elämänkaaren aikana 

Elämänkaari tarkoittaa ihmisen kehitystä syntymästä kuolemaan. Se voidaan jakaa neljään vaiheeseen: lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Elämänkaaren aikana ihmisen kehossa tapahtuu monia muutoksia. Lapsuuden jälkeen seuraava nopean fyysisen kasvun ja henkisen kehityksen aika on murrosiässä. Ihmisen elintoiminnot ovat parhaimmillaan noin 20–30 vuoden iässä.  

Ikääntymien hidastaa solujen uudistumista ja heikentää niiden toimintaa. Keskimäärin 35 ikävuoden jälkeen lihasmassa alkaa laskea ja rasvan määrä kasvaa. Luukudoksen väheneminen alkaa hieman myöhemmin. Iän myötä näkö ja kuulo heikkenevät, muisti huononee ja ruuansulatus hidastuu. Ihmisen elämänkaaren pituuteen vaikuttavat elintavat ja perintötekijät. Suomessa keskimääräinen elinikä on noin 80 vuotta.