Koulun johtamisen rakenteet, johtaminen ja ys-käytänteet
Kaupunkikohtainen
Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialan organisaatiokaavio löytyy osoitteesta:
http://http//www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/75031_sivistyksen_toimiala.pdf
Tavoitteena on, että YS-ajan käyttö huomioi viestinnän ja tiedottamisen käytänteet. Linkki.
on, että viisaalla suunnittelulla YS-aikaa on mahdollista käyttää myös kehittämiseen ja opettajien osaamisen lisäämiseen painopistealueiden suunnassa. Tavoitteena edelleen on myös se, että koulussa asetetaan yhdessä kehittämistavoitteita YS-ajan käyttämiselle. Konkreettista ajankäytön toteutumista arvioidaan.
Koulukohtainen
Vaajakummun koulun johtaminen on kollektiivista: rehtorin rinnalla omia tehtäviään koulun johtamisessa hoitavat kaksi apulaisrehtoria, joiden kanssa ja kesken on sovittu työnjaosta. Johtamisen tukena ja rehtorin kanssa yhteistyössä työskentelelevät henkilökunnasta koottu johtoryhmä.
Jaetun johtajuuden mallia toteutetaan myös yhteistyössä Haapaniemen kanssa. Siellä koulun arkijohtajuudesta vastaa tehtävään nimetty koulunjohtaja-opettaja.
Jaana Variksen sijaisena toimii Anu Ojanperä ja hänen poissa ollessa Vaajakummusta tilannejohtajuus siirtyy Eija Summaselle. Tästä eteenpäin tilannejohtajuus siirtyy seuraavalle virkaiältään vanhimmalle opettajalle, ensimmäisenä järjestyksessä 2015-16 on Anna-Maija Keurulainen. Mahdollisissa kriisitilanteissa tilannetiedottamisen komentoketju määritellään koulun turvallisuussuunnitelmassa.
Haapaniemen koulussa arjen tilannejohtamisesta vastaa opettaja Kari Hämynen, hänen poissaollessaan opettaja Vivi Sippala. Kriisitilanteissa komentovastuu on päiväkodin esimiehellä.
Vaajakumpu-Haapaniemen johtoryhmä valittiin keväällä 2015 niin, että alkuopetus, luokat 3-4, 5-6, aineenopetus (2 edustajaa) , erityisopetus sekä muu henkilöstö valitsivat keskuudestaan edustajansa lukuvuosiksi 2015-17. Apulaisrehtorit kuuluvat automaattisesti rehtorin lisäksi ryhmään, mutta samalla he edustavat omia taustaryhmiään. Kokoonpano on seuraava: rehtori Jaana Varis, apulaisrehtori Anu Ojanperä, luokanopettaja Vivi Sippala (1.-2. luokat) apulaisrehtori Eija Summanen (3.-4.), Hannu Manninen (5.-6.),Merja Rautio-Jukarainen ja Sami Santavuori (aineenopetus) sekä Ulla Heikura-Pulkkinen (erityisopetus). Muu henkilökunta valitsi edustajakseen koulunkäynninohjaaja Anne Kauppisen. Johtoryhmän jäsenet toimivat yhteisöllisessä pilarityöskentelyssä omien ryhmiensa vetäjinä ja myös viestittäjinä asioista, joita pitäisi tuoda yhteiseen käsittelyyn.
Johtoryhmä kokoontuu joka maanantai klo 14.15 ja se tiedottaa kokouksistaan tiistaisin koko koulun infotilaisuuksissa, kirjallisessa viikkoinfossa sekä YS-kokoontumisissa. Johtoryhmän työn tarkoituksena on tuoda moniäänisyyttä asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja päätöksistä tiedottamiseen. Punaisena lankana työssä on eteneminen painopistealueilla niin, että tehdyt ratkaisut ja toiminta ovat käytännönläheisiä ja koulun arkea tukevia. Tässä yhteydessä kehitettävänä on mm. oppilaiden osallisuuden lisääminen suunnittelussa.
Koulukohtaisista vastuutehtävistä ja niihin käytetyistä korvauksista on sovittu opettajakunnan kokouksessa 19.8.2016. (Katso liite)
Miten YS-aika käytetään koulussa?
Yhteissuunnitteluaikaa käytetään kalentoroidusti kaksi kahden tunnin kokoontumista kuukaudessa eli kolmesta viikkotunnista yksi. Lukujärjestyksiin on raivattu kaikille vapaata keskiviikkoisin klo 14-16 ja tätä aikaa käytetään kokoontumiseen.
Yhteissuunnitteluaika on koulun kehittämisen ja arvioimisen aikaa VESOn rinnalla. Yhteissuunnitteluaikana työskennellään ns. pilareissa (pitkittäin muodostetuissa keskusteluryhmissä) tai ns. ameboissa ( teemakohtaisia kehittämisryhmiä). YS:n teema on aina ennalta kerrottu ja siihen saatetaan aiheesta riippuen valmistautua esimerkiksi luokka-astetiimissä tai lukemalla materiaalia ennakkoon. Yhteissuunnitteluaikaa käytetään lukuvuonna 2015-16 yhteisten asioiden hoidon ja opetusuunnitelmatyön lisäksi pedagogisiin iltapäiviin ja työpaikkakoulutuksiin.
Alaluokille on raivattu työjärjestykseen mahdollisuus luokka-astekohtaiseen opetuksen valmisteluun, ns. tiimiaika. Aineenopettajat hyödyntävät keskiviikon raivattua työaikaa.
