Liikunnanopettajan tiedot ja taidot
OPSin tavoitteet peruskoulun liikunnan opetuksessa painottuvat liikunnan positiiviseen vaikutukseen oppilaan fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä, sekä ymmärrykseen liikunnan terveydellisistä merkityksistä (Jaakkola ym. 2013, 278). Koska konkreettisista taito- tai lajitavoitteista on nykykouluissa luovuttu, jokainen liikunnanopettaja muodostaa OPSin pohjalta omanlaisen kuvan siitä, millä tavoin erilaisia osa-alueita tullaan liikuntatunneilla käsittelemään, ja tämä laittaa liikunnanopettajan tiedot ja arvot testiin. Opettajan oma käsitys koululiikunnan tavoitteista määrittää, mitä osa-alueita hän tunneillaan korostaa ja minkä lajien ja tehtävien kautta tämä tehdään. Myös opettajan oma liikuntatausta ja vahvuudet vaikuttavat sisältöjen suunnitteluun.
Liikunnanopettajalla on käytössään laaja kirjo erilaisia opetustyylejä, joilla kaikilla on omat tavoitteensa ja joita opettaja voi sekoitella tunnin eri vaiheissa (Jaakkola ym. 2013, 316-320, 322-324). Jossain vaiheessa tunnilla voidaan edetä opettajajohtoisesti komentotyylillä, tehtäväopetustyylillä oppilaiden omaan tahtiin tai vaikkapa pariohjauksena yksilöllisen palautteen saamisen ja antamisen maksimoimiseksi. Opetustyylejä ja niiden tavoitteita on tarkemmin avattu taulukossa 1. Opettajan on hyvä olla tietoinen erilaisista opetustavoista, jotta opetuksesta tulee monipuolisempaa ja vaihtelevampaa, mutta opettajan ei kuitenkaan aina tarvitse ennalta päättää käyttävänsä tiettyä opetustyyliä, vaan arkiajattelun hyödyntäminen ja tilanteen mukaan soveltaminen ovat myös taitolajeja.
|
Opetustyyli |
Kuvaus |
Esimerkkejä tavoitteista ja käyttötarkoituksista |
|
Komentotyyli (A) |
Opettaja suunnittelee ja ohjaa toimintaa. Usein käytössä suurten ryhmien kanssa; palautteen anto hankalaa ja vähäistä. |
Ohjeiden seuraamisen opettelu. Ryhmähenki ja -identiteetti. Tehokas ajankäyttö. Ryhmän normit tutuiksi. |
|
Tehtäväopetus (B) |
Opettaja suunnittelee ja ohjaa toimintaa, mutta oppilaat harjoittelevat omaan tahtiin; pistetyöskentely. Palautteen anto yksilöllisempää. |
Kognitiivisten prosessien aktivoiminen oppimisessa, esim. muisti. Harjoittelun suhde taitojen kehittymiseen. Oppilaalle vastuuta oppimisesta ja omien ratkaisujen vaikutuksista. Luottamus. Toisten kunnioitus. Opettaja-oppilas -vuorovaikutus. |
|
Pariohjaus (C) |
Opettaja suunnittelee ja ohjaa toimintaa, mutta oppilaat työskentelevät pareittain ja antavat palautetta toisilleen. |
Opeteltavan asian havainnointi, arviointi ja vertailu. Virheiden tunnistaminen ja korjaaminen. Itsenäinen työskentely. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Kärsivällisyys, käyttäytymistavat, luottamus, empatiakyky. |
|
Itsearviointi (D) |
Opettaja suunnittelee ja ohjaa toimintaa, oppilas arvioi omaa suoritustaan ja opettaja hänen arviointikykyjään. |
Sitoutuminen itsenäiseen harjoitteluun. Kinesteettinen tietous. Rehellisyys. Motivaatio. Oman suorituksen korjaaminen. Opettajasta ja muista oppilaista riippumaton tekeminen. Suhtautuminen omiin heikkouksiin. |
|
Eriyttävä opetus (E) |
Opettaja suunnittelee vaativuudeltaan eri tasoisia tehtäviä, joista oppilas valitsee itselleen sopivan. |
Yksilölliset erot ja niiden hyväksyminen. Itsearviontitaidot. Soveltamismahdollisuudet. Motivaatio ja riippumattomuus. Suhtautuminen omiin heikkouksiin. Rehellisyys. |
|
Ohjattu oivaltaminen (F) |
Opettaja antaa tehtävän, johon oppilaiden tulee löytää ratkaisu; esim. suorituksen tehokkain toteutustapa. |
Analysointi ja yhteyksien löytäminen. Suorituksen eri osien yhdistäminen. Kognitiivisuus. Sitoutuminen tehtävän suorittamiseen. Onnistumisen kokemukset. Positiivinen ilmapiiri, joka tukee kokeiluja. |
|
Ongelman- ratkaisu (G) |
Opettaja suunnittelee aihepiirin, oppilaat saavat sen mukaisia tehtäviä ratkaistavakseen. |
Yksi oikea ratkaisu; toimintatavat sen löytämiseksi. Sitoutuminen tehtävän tekemiseen. Ongelmanratkaisutaidot ja ajattelu. Elämykset. |
|
Ratkaisujen tuottaminen (H) |
Opettaja suunnittelee tehtävän, joka oppilaiden tulee ratkaista mahd. monella eri tavalla. Palautetta luovuudesta. |
Vaihtoehtoisten ratkaisujen olemassaolo ja muuttumismahdollisuus. Perustelukyvyt. Sitoutuminen tehtävän tekemiseen. Uskallus. Toisten ideoiden hyväksyminen. Onnistumisen tunteet. |
|
Yksilöllinen ohjelma (I) |
Opettaja määrittelee aiheen ja teeman, oppilas päättää miten harjoitellaan ja opitaan. Yksilöllinen edistyminen. Aikuisoppijat tai tutut oppijat. |
Itsenäinen kokeileminen, luominen, organisointi. Omien suoritustavoitteiden luominen. Yksilölliset erot. Pitkäjänteisyys ja sinnikkyys. Aloitteisuus. |
|
Yksilöllinen opetusohjelma (J) |
Oppija suunnittelee ja toteuttaa kaiken itsenäisesti. Opettaja auttaa tarvittaessa. Aikuisoppijat tai tutut oppijat. |
Halu valita omat oppisisällöt, toimia itsenäisesti, ottaa enemmän vastuuta. |
|
Itseopetus (K) |
Oppilaalla on päätäntävalta kaikesta. Aikuisoppijat ja motivoituneet urheilijat. Huom! Tämä tapa ei ole käytössä liikuntatunneilla. |
- |
Taulukko 1: Opetustyylit ja niiden tavoitteet, Mosston & Ashworth 2008 (mukaillen Jaakkola ym. 2013, 332)
Sen lisäksi, että liikunnanopettaja muodostaa oman mielipiteensä liikuntatuntien sisällöistä, täytyy hänen aikaisempaa tarkemmin ottaa huomioon myös opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen, sillä nykylasten liikuntataidot (fyysinen kunto, motoriset taidot, liikuntahistoria, tasapainotaidot) ovat hyvin eri tasolla keskenään (Jaakkola ym. 2013, 281). Opetuksen tulisi siis olla monipuolista ja kaikki oppilaat osallistavaa, jotta oppilaiden motivaatio liikuntaa kohtaan säilyy. Suurimpia tekijöitä motivaation säilymisessä ovat myönteisen ilmapiirin luominen liikuntatunneille sekä kannustavan palautteen antaminen, joka ei keskity oppilaan suorituksiin tai kykyihin (Jaakkola ym. 2013, 339, 348-351).