Kertaus

Mitä ja miten kannattaa kerrata?

- Laadi jokaisen jakson sisällöstä käsitekartta.
Mitkä ovat keskeiset käsitteet? Miten hyvin koet osaavasi ne? Luettuasi jakson kappaleet. miten täydentäisit kutakin käsitekarttaa?

- Jokainen kappale päättyy Palauta mieleen -kysymyksiin. 
Osaatko vastata niihin?

- Jokainen jakso päättyy Tehtävät ja ajttelun aiheita -tehtäviin. 
Silmäile niitä ja mieti, mitä itse vastaisit niihin.

- Kirjan sanastossa on käsitteitä ja niiden selityksiä, niitä kannattaa silmäillä. Huomaa kuitenkin, että pelkkä hakemiston selitys ei ole riittävä kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta. Varmista ymmärtäminen lukemalla kirjan kappaleita ja miettimällä omia havainnollistavia esimerkkejä.

- Hyödynnä oppikirjan kuvia, kuvaajia ja taulukoita.

PS3 koevastaus

Muista:
- fyysinen puoli (= keskushermosto), vaikka ei suoranaisesti kysytäkään
- tutkijat, tutkimukset, potilasesimerkit
- käsitteiden oikea käyttö
- käsitteiden selitykset, havainnollistaminen, esimerkit
- teoriat
- integrointi eri kursseista ja oppiaineista (esim. PS2, terveystieto)
- hyvä vastaus on todennäköisesti (200 - 500 sanan) mittainen, lyhyemmällä ei yleensä pääse kiitettäviin pisteisiin
Tehtävänannosta ja pisteytyksestä riippuen suositus on yo-vastauksissa:
  • 6 000 merkkiä eli noin 700 sanaa (30 p.)
  • 4 000 merkkiä eli noin 500 sanaa (20 p.)

10 oppia aivoista

HS Teema-lehti 3/2020 aiheena on Aivot & muisti.
Reetta Rätyn kirjoittamassa artikkellissa haastatellaan yhtä Suomen tunnetuimpiin neurotieteilijöihin kuuluvaa Katri Saarikiveä. Seuraavassa on hänen laatimansa kymmenen tiivistettyä oppia aivoista (osa tosin vähän mukailtuna):

1. Aivojen pitää antaa levätä, muuten ne "ylikuumentuvat".
2. Tietoa omaksutaan täydellä teholla silloin, kun ihminen on utelias.
3. Oppimiseen liittyy pinnistelyä, ja se edellyttää sinnikkyyttä.
4. Aivot yrittävät ohjailla ihmistä pitämään uskottavana sellaista tietoa, joka miellyttää häntä, vastaa hänen ennakkokäsityksiään ja on linjassa hänen omien tutkimustulostensa kanssa.
5. Kun opppii asioita aivoista, oppii samalla niiden rajoista.
6. Ryhmä erilaisia aivoja saavuttaa parempia tuloksia kuin yhdet aivot.
7. Aivot muuttuvat koko ajan.
8. Ihminen ei ole yhtä kuin hänen aivonsa. Ihminen pystyy ohjailemaan ja erittelemään ajatteluaan.
9. Ihminen aistii hyvin rajallisen määrän asioita ympäristöstään.
10. Aivotutkimuskaan ei tiedä aivoista läheskään kaikkea.


Tiivistetyt opit eivät vielä kerro kovin paljon. Sinun kannattaakin selittää ne itsellesi.
- Mitä esimerkiksi voisi tarkoittaa aivojen "ylikuumeneminen" psykologian käsitteillä selitettynä? Millaiset olosuhteet ovat aivojen toiminnalle (esim. ongelmanratkaisulle, muistille) otolliset? Millaiset olosuhteet ovat aivojen toiminnalle haitalliset? 
- Mitä tarkoittaa, että aivot muuttuvat koko ajan?