Tehtävä 1. Lukuinto, lukemaan motivointi ja sitouttaminen
Kirjallisuuskasvatus on Äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärän keskeinen sisältöalue. Se vaikuttaa laajasti paitsi yksilön kielellisten taitojen kehittymiseen myös tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, kulttuurintuntemukseen ja esteettisiin kokemuksiin. Syvennät tehtävän avulla tietämystäsi lukemiseen motivoinnista ja sitouttamisesta.
1 Tutustu alla olevista materiaaleista vähintään kolmeen lähteeseen. Nimeä niihin viitaten 3 suuntaviivaa tai periaatetta, joille perustat lukemisen opetuksen ja kirjallisuuskasvatuksen. Perustele valintasi lukemista motivoivaan ja siihen sitouttavaan kirjallisuuskasvatuksen periaatteeseen.
2 Valitse sitten ikäryhmä (esi- ja alkuopetus / lk. 3–5 / varhaisnuoret) ja tee heitä varten konkreettinen suunnitelma (tavoitteet, sisällöt/toiminta, arviointi/palaute), miten lukumotivaation voi luokassa sytyttää ja sitä tukea lukemiseen sitouttamiseksi.
Otathan suunnitelmassa huomioon erityyppiset lukijat (lukutaidon taso, kielitausta, kiinnostuksen kohteet ja kirjallisuuden lajit).
- Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. 2024. TARU®-opas lukutaidon kehittämiseen ja kirjallisuuskasvatukseen. Opinkirjo. https://tarinoillalukijaksi.fi/wp-content/uploads/2024/08/TARU-OPAS_saavutettava_kaikki_X.pdf
- Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. 2019. Yhteisöllisyys on voimavara myös lukemisessa. Onnimanni 2/2019.
- Aerila, J.-A., Kauppinen, M., Niinistö, E.-M. & Sario, S. 2019. Iltasatukirjahyllyillä tasa-arvoa ja tukea perheiden lukemiseen. Teoksessa E.-M. Niinistö, J.-A. Aerila, S. Sario & M. Kauppinen (toim.). Ytimessä. Kirja kaiken oppimisen keskiöön. Vaasa: Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, 116–122.
- Allington, L. & Gabriel, R. E. 2012. Every Child, Every Day. The six elements of effective reading instruction don't require much time or money— just educators' decision to put them in place.
http://www.nesacenter.org/uploaded/conferences/FLC/2014/handouts/Dan_Feigelson/allington_-_every_child,_every_day_(2012).pdf
- Kainulainen, J. & Kainulainen, P. 2014. Sanataidetta, elämyxiä ja eri kirjallisuus vyöhykkeitä. Viidesluokkalaiset ja kirjallisuuden opetuksen auktoriteetit kirjallisuuskäsityksen ja kirjallisuuden opetuksen määrittelijöinä. Teoksessa M. Mustola (toim.) Lastenkirja. Nyt. Tietolipas 245. Helsinki: SKS, 137–170.
- Kauppinen, M. 2024. Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät oppilaiden ja opettajien hyvinvointia vahvistamassa. Teoksessa S. Mäki & A. Typpö (toim.) tarinat lapsen tenviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa. Basam Books, 33 - 62Kauppinen_2024.pdf
- Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. 2020. Potrettikuvista miniatyyripuutarhoihin ja lukuvirtoihin. Kirjallisuusperustaista kielikasvatusta taidemenetelmin (LivArt). Kielikukko 1/2020, 2–8. https://finrainfo.fi/wp-content/uploads/2020/07/Kielikukko%201%202020%20www.pdf
- Kauppinen. M. 2019. Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. PS-kustannus: Jyväskylä. Saatavana JYKDOKista e-kirjana.
- Kulju, P. (2017). Kirjallisuuskasvatus monilukutaitoistuu. Teoksessa S. Asikainen (toim.) Mikä meteli! Kiljusen herrasväki kirjallisuuskasvattajana. Pukstaavi, Suomen kirjainstituutin säätiö, 134-144.
- Rättyä, K. (2012). Lastenkirjallisuuden lajikysymyksiä. SKIDI 1(1), 52-56.