Teini-ikäisen Suomen vuosikymmen, jolloin kieltolaki päättyi, suuri lama koitteli Suomea ja radiosta tuli tärkein joukkotiedotusväline presidentti Svinhuvudin ollessa valtion päämiehenä. Imeväiskuolleisuus oli 1930-luvulla suurta ja yli 50-vuotiaksi eli vain n. 65% suomalaisista. Kansa oli huomattavasti pienikokoisempaa kuin nykyään. Miehet olivat tuolloin n. 171 cm painaen 67 kiloa ja naiset 161 cm pitkiä painaen 57 kiloa keskimäärin. Vain seitsemän miestä sadasta oli yli 180 cm pitkiä.

Liikennöinnissä suosittiin raideliikennettä ja päällystettyä tieverkkoa koko maassa oli vuonna 1936 160 km ja sekin pääasiassa kaupungeissa. Tieverkko oli suunniteltu hevosliikenteen tarpeisiin ja henkilöautoilu oli yleistymässä.

Katumuodissa olivat röyhelökauluspuseot, levenevät hihat ja avoselkäiset halternec-puvut. Elokuvateattereissa esitettiin King Kongin vuoden 1933 versiota. Vuosikymmenellä kirjallisuuden Nobel -palkinnon voitti F. E. Sillanpää ja musiikissa Georg Malmsten, Dallape-orkesteri, Matti Jurva ja Olavi Virta olivat suosittuja. Yhdysvaltalainen rytmimusiikki vakiinnutti asemansa maassamme ja sitä kuvaava sana keksittiin ja se oli aluksi "iskusävelmä", joka myöhemmin muuttui iskelmäksi. Tunnetuimmat kotimaiset elokuvatähdet olivat Hanna Tani, Regina Linnanheimo ja Helena Kara sekä Tauno Palo ja Ansa Ikonen. Vuosikymmen päättyi talvisodan alkamiseen Neuvostoliitoa vastaan presidentti Kyösti Kallion johtaessa Suomea.

1930-luvun pajassa tutustutaan vuosikymmeneen mm. muovailemalla rakentaen:
- 1930-luvun tyypillinen asunto ja sisustaen se
- vuosikymmenelle tyypillisen funktionalistisen arkkitehtuurin komeimpia rakennuksia
- vuosikymmenen kotimaisen muotoilun kirkkaimpia helmiä
- Mannerheimlinjan, joka toimi puolustuslinnoitteena Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan talvisodassa.
- ja pajassa toki on mahdollista kuunnella vuosikymmenen musiikkia, tutustua 30-luvun muotiin sekä vuosikymmenen historiallisiin tapahtumiin
Voit valita pajassa mihin aihealueeseen haluat tutustua tarkemmin.