Opettajan toiminta ja suhde oppilaisiin kuvataiteessa

Taiteelle ominaisessa toiminnassa opettajalla on innostajan ja käynnistäjän rooli. Parhaimmillaan toiminnassa yhdistyvät taiteen elämyksellisyys, tutkiva oppiminen ja oppilaiden aktiivinen rooli. Mielestämme on hyvä pyrkiä välttämään liikaa opettajajohtoisuutta ja liian tarkkoja ohjeita, jolloin oppilaat jumittuvat tiettyyn kaavaan ja heidän oma ajattelu- ja ideointikyky kärsivät. Tietysti mitä pienemmistä lapsista on kyse niin sitä tarkempia raameja he tarvitsevat, mutta vanhempien oppilaiden kanssa voidaan siirtyä kohti omia toteuttamisideoita.

Oppilaiden valmiuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunteminen ovat keskiössä, jolloin kuvataide voi liittyä heidän elämäänsä. Opettaja motivoi kannustamalla oppilaiden uteliaisuutta ja ideointia sekä tunteet huomioimalla tuetaan oppilaiden rohkeuttaan heittäytyä. Opettajan on tärkeä suosia kokeilemista, jolloin hän suuntaa oppilaita aikaisempien näkemyksien testaamiseen ja tiedon rakentamiseen aiemmin opitun pohjalle.

Kieltääkö vai salliiko opettaja toiminnallaan oppilaiden ideat?

Opettaja luo tilanteita, joissa on mahdollita tutkia monipuolisesti taidetta ja oppilasta ympäröivää kulttuuria. Työskentelyn tulisi toimia jatkumona edelliseen, joka edistää oppilaiden tutustumista menetelmiin ja välineisiin rauhassa. Etenkin nuorempien lasten kanssa koemme, että kannattaa rauhassa tutustua eri menetelmiin ja välineisiin, jotta oppilaat oppivat perusteet kunnolla ja saavat onnistumisen kokemuksia hallinnan tunteen kautta.

Opettajan ohjausprosessi etenee rinnakkain oppilaan oppimisprosessin kanssa, ja niissä

ratkotaan samantyyppisiä kysymyksiä. Opettaja sovittaa ohjauksen oppilaan prosessiin jättäen myös tilaa oppilaan itsenäiselle ajattelulle ja ongelmanratkaisulle. Ohjauksen on tarkoitus tukea ja vahvistaa oppilaan jo aiemmin opittua sekä edistää oppimisprosessia uusien ajattelunvalmiuksien kehittämiseksi ja luomiseksi. Oppilasta pyritään siis ratkaisemaan ongelmia tarvittaessa opettajan avustuksella, ja koemmekin, että riittävä tilan antaminen oppilaalle edistää oppimisprosessia. Palautteen avulla opettaja voi ohjata oppilasta, ja etenkin positiivisen palautteen antaminen oppilaan toiminnasta voi edistää oppilaan työskentelyä ja luottoa omiin kykyihin.

Kuvataide oppiaineena antaa lapsille ja nuorille:

mahdollisuuksia kokea maailmaa aistivoimaisesti
tuntea ja ilmaista tunteita
tuntea ja käsitteellistää maailmaa symbolijärjestelmien avulla
ilmaista ja lukea kulttuurisia merkityksiä (Räsänen, M., 2010)

Nämä on hyvä muistaa opettajana ollessa, ja esimerkiksi monipuolisten menetelmien ja ideoinnin sekä oppilaan aktiivisen toiminnan ja tutkivan oppimisen keinoin voidaan taata oppilaille näitä tärkeitä mahdollisuuksia.

Jyväskylän Pomm-opintojen kuvataide soveltava kurssilla pääsimme tutustumaan ranskalaiseen kuvataide opetukseen. Tästä tutustumisesta saimme paljon ideoita siihen, miten opettajana toimia lasten kanssa kuvataiteessa. Ensinnäkin tärkeää on opetella keskustelemaan oppilaiden tekemistä kuvataidetöistä ja niiden ideoista. Tavoitteena on että oppilas osaa kertoa omasta työstään ja sen tekemisen eri vaiheista. Opettajan tehtäväksi tulee suunnitella kuvataidetyön tekemiseen niin sanottuja välivaiheita, jolloin oppilas pääsee analysoimaan työtänsä ja pohtimaan mihin suuntaan työ vielä etenee. Yhdessä oppilaiden ja opettajan kanssa keskustellaan siitä, mihin todelliseen ympäristöön tuotos soveltuu. Pohditaan kuvataide töiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Analysoidaan töitä. Mikä tekee työstä hienon? Tarkennetaan analysointia ja pyritään oppimaan yhä enemmän kuvataiteeseen, asioiden kuvailuun, omaan elämään, ympäröivään maailmaan liittyviä käsitteitä. Keskustellaan materiaaleista ja muodoista ja opettajan tehtävänä on auttaa oppilasta kuvailemaan tuotostaan ja löytämään siitä erilaisia merkityksiä.

LÄHTEET:

Edu.fi-sivusto, viitattu 20.4.2018. http://edu.fi/perusopetus/kuvataide/ops2016_tukimateriaalit/

Manninen, E. & Markkila, T-L. 2003. Kuvataiteen opettaja ohjaamassa oppilaan kuvan tekemistä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma: Jyväskylän yliopisto.

Räsänen, M. 2010. Taide, taito ja tieto.