Tehtävä ja missio

Korvatunturin koulu tuottaa laadukasta perusopetusta, joka pitää sisällään esiopetuksen, alkuopetuksen, erityisopetuksen, luokanopetuksen ja aineenopetuksen. Koska opetushenkilökunta opettaa myös Savukosken lukiossa, kuuluu toimintakulttuuriin myös lukio-opetus. Tärkein tuotos on koko ikäluokan kaikkien oppivelvollisten opetus.

Tavoitetila 2020 (Visio)

Korvatunturin koulu on asian- ja ajanmukaisella opetusvälineistöllä varustettu, tehokkaasti toimiva, hyvähenkinen ja osaava oppivelvollisuuskoulu. Oppilaitoksen toiminta perustuu jatkuvaan parantamiseen, jossa otetaan huomioon yhteiskunnan kehitys ja rakenteiden muutokset sekä ympäristön toiveet ja koulun ylläpitäjän vaatimukset.

Johtamiskäytänteet tulevat inhimillisesti tehokkaan oppilaitoksen (ITO) periaatteista: Johtamista, työhyvinvointia ja työn mielekkyyttä parannetaan systemaattisesti. Tavoitteena on myös kytkeä Savukosken lukio yhteisen henkilöstön vuoksi Korvatunturin koulun johtamisfilosofian ideologiaan.

Korvatunturin koulun oppilaat sijoittuvat jatko-opintoihin suoraan peruskoulun jälkeen. Erityisenä vahvuutena ovat opettajat, joiden virkatutkinnot takaavat sen, että koko ikäluokan kaikki oppilaat pystytään opettamaan oman kunnan koululaitoksessa.

Keskeiset tavoitteemme

Yhteiskunnallisen murroksen tunnusmerkit tuotantotaloudesta palvelutalouteen, kansallisesta kansainväliseen, teknologiasta palveluinnovaatioihin heijastuvat myös koululaitoksen toimintaan merkiten uusia opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, uutta toimintakulttuuria ja johtamiskäytänteitä sekä monipuolisia ulkoisia vaatimuksia. Savukoskella arvioimme muutoksen olevan keskimääräistä radikaalimpaa, sillä siirryttäessä palvelutalouteen tavallaan hypätään teknologian aikakauden yli, koska teollisuus on kunnassa ollut hyvin vähäistä. Lykkääntyneen Sokli – kaivoshankkeen myötä ei ole näköpiirissä muutostekijää, joka antaisi aiheen tarkistaa edellä olevaa käsitystä.

Taloudellisten resurssien arvioidaan korkeintaan säilyvän nykyisellään. Henkilöstön määrä opetustoimessa tulee pikemminkin vähenemään.

Korvatunturin koulu voi tuottaa lisäarvoa puhtaasti inhimillisen osaamisen varassa, synergiasta saatavana aineettomana arvona ja koulun imagoa tukeviin asioihin sitoutumisena.

Henkilöstötavoite

Pitkistä välimatkoista seuraa muutamia erityispiirteitä, jotka on hyväksyttävä koulutuksen järjestämisen peruslähtökohtiin kuuluviksi: eri-ikäisiä ja eritasoisia oppilaita opetetaan samanaikaisesti, ja kuljetukset rajaavat koulupäivän tiiviiksi.

Opettajan on hallittava opetettavien aineiden sisällöt periaatteessa koko perusopetuksessa (1 – 9 –luokilla). Opettajilta vaaditaan valmiutta kohdata ja arvostaa erilaisuutta omassa luokassaan, sillä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita sulautetaan yleisopetuksen piiriin mieluummin kuin esim. lähetetään viikoksi pois kotoa.

Opettajan hankkima monipätevyys mahdollistaa sekä oman työllistymisen että lasten ja nuorten korkeatasoisen opetuksen, jossa huomioidaan paikallinen kulttuuri ja yhteiskunnallinen ympäristö.

Työnantajana Savukosken kunta (= koulutuksen järjestäjä) tukee sitoutuneiden opettajien henkilökohtaisia tavoitteita hankkia monipätevyyksiä, joita koulussa voidaan hyödyntää. Monipätevyyksiksi luetaan tutkintojen, oppiaineiden arvosanojen ja erikoistumisopintojen lisäksi aikuiskoulutus, aihekokonaisuudet sekä uuden teknologian opetuskäyttöä palvelevat opinnot mm. mentorointi, tekninen osaaminen.

Johtamistavoite

Käytännön johtamistyö oppilaitoksissa sisältää päivittäin koulukohtaisia asioita, joihin liittyvät valta, etiikka, arvot, eri sidosryhmien vastakkaiset odotukset, sisäiset ja ulkoiset paineet.

Rehtorin oletetaan olevan sekä koulun toimitusjohtaja eli manageri (talous, yhteydet päättäjiin, ulkoinen viestintä) että asiantuntijaorganisaation johtaja ja kehittäjä eli liideri (tavoitteet, tiimityö, arvot, etiikka, asiantuntijuuden kehittäminen) (Jukka Alava, 2006).

Pedagogisessa johtamisessa taas rehtorin keskeinen huomio on opettajien toiminta ja käyttäytyminen heidän kehittäessään opiskelijoiden oppimista, kehitystä ja kasvua. Laajassa näkökulmassa tulee ottaa huomioon oppilaitoksen perustehtävä, visio/tavoitteet, opetussuunnitelma, kulttuuri (mm. Leightwood 1999).

Johdolta ja esimiehiltä vaaditaan lisääntyvässä määrin henkilöstöjohtamisen ja –osaamisen taitoja. Hyvän ja tuloksekkaan johtamisen määrittelyssä tulee ottaa huomioon koko oppilaitosyhteisö.

Johtamisen välineeksi on perustettu rehtoritiimi, johon kuuluvat rehtori sekä luokanopetuksen ja aineenopetuksen vararehtorit. Rehtoritiimin toiminta tehdään luonnolliseksi osaksi koulun hallintoa säännöllisine kokousaikoineen noin kerran kuukaudessa. Rehtoritiimi sopii työnjaosta ja käsittelee henkilöstöpoliittisia asioita, keskustelee kehittämistavoitteista, arvioi ja suunnittelee oppilaitoksen toimintaa. Rehtoritiimin tehtäväkenttää on nimenomaan operatiivisen toiminnan johtamisen tukeminen. Resursseihin sen työpanos ei kohdistu.

Korvatunturin koulun johtamiskulttuuria on tullut tarve laventaa ja kehittää kohti inhimillisesti tehokasta oppilaitosta (ITO), jolloin kykytekijöiden lisäksi otetaan huomioon tiedon hallinta ja työn mielekkyys (Antti Syväjärvi 2015).

Samalla kytketään Savukosken lukio mukaan yhtenevin johtamistavoitteiden kautta yhteiseen toimintakulttuuriin.

Imagotavoite

Korvatunturin koulun nimi herättää mielleyhtymiä joulupukkiin ja laajemminkin jouluun, johon eri ihmiset assosioivat erilaisia asioita: toisille joulu on lahjoja ja koristeita, joillekin henkisemmin hyvää tahtoa, hyvää mieltä ja vähäosaisten huomioimista.

Korvatunturin koulussa opetetaan koko ikäluokan kaikki lapset pääsääntöisesti samassa ryhmässä tarvittaessa eriyttämällä, mukauttamalla tai laatimalla oma opinto-ohjelma (HOJKS). Erityisen tuen ja tehostetun tuen työvälineenä on pedagoginen ennakointi. Oppilailla on käytettävissä tietokoneita ja tietoverkot, joiden avulla he pystyvät täydentämään erityisosaamistaan. Tallennus-strategiaksi valittujen pilvipalveluiden ansiosta oppilailla on käytettävissään ajasta ja paikasta riippumaton tallennusympäristö.

Opettajien osaamisesta ja sitoutuneesta yhteistyöstä tavoitellaan osaamisen johtamiseen perustuvalla toimintakulttuurilla aineetonta arvoa, joka tukee jouluun liittyviä hyvän tahdon mielikuvia.

Tietoisesti tätä positiivista imagoa aletaan ”levittää” alkaen opettajista, oppilaista ja huoltajista edeten päättäjiin, koulun ulkopuolelle kuntalaisiin, muuhun maakuntaan ja kansainväliseen toimintaan.

Johtosäännön uudistamisen yhteydessä nimessä huomioitiin maantieteellisen näkökannan lisäksi tämä henkinen ”hyvän-tahdon-näkemys”: Korvatunturin koulun nimi käännettiin viralliseksi koulun englanninkieliseksi nimeksi ”The School of Santa Claus”, jota käytetään kansainvälisissä yhteyksissä.

Inhimillisesti tehokas oppilaitos (ITO)

Nykypäivänä Korvatunturin koulu, kuten yleensäkin oppilaitokset, toimii ympäristössä, johon kuuluvat muutos ja tietty epätietoisuus tulevasta. Keskeisiä inhimillisen organisaation muutosulottuvuuksia ovat muutoksen hallinnan kohde, sen hallittavuus, ajallinen eteneminen ja toteuttamistapa. Lähes jokaisessa muutoksessa on jonkinlainen yhteys henkilöstöön, ihmispääomaan ja kokemuksiin.

Inhimillisesti tehokkaassa oppilaitoksessa tarvitaan uusia, rohkeita ja ”välkkyjä” avauksia, koska työ tekijöineen elää muutoksen/kompleksisuuden aikaa. ”Inhimillinen” ja ”tehokas” synnyttävät tietoisen ristiriidan: Pehmeä ja kova eivät ole erillisiä asioita työorganisaatioissa, ITO:n menestys luodaan työn ja henkilöstön kautta. Inhimillisyyden haasteena on muutos, jossa ihmiset tuskastuvat, työurat lyhenevät ja mielekkyys kärsii. Tehokkuuden haasteena on tietotyö/toiminta tiedon kanssa, jossa on tuottavuus- ja vaikuttavuuspaineet. On selvitettävä, kuinka olla inhimillinen ja tehokas myönteisellä tavalla ilman keskinäistä rasitetta.

Inhimillinen oppilaitos korostaa ihmispääomien esiin nostamista. Yksilön inhimilliseen pääomaan liittyvien kompetenssien ohjaavuutta on tuettava, jotta toimivat käytänteet olisivat mahdollisia. Linkittyy myös ihmisten-, henkilöstö-voimavarojen- ja tiedonhallintaan, samoin ihmisten vähäiseen sosiaaliseen pääomaan (mm. luottamus, vastavuoroisuus, yhteisölliset arvot ja normit). Myös ihmisten psykologinen pääoma (mm. toiveikkuus, joustavuus, optimismi ja pystyvyys) on saatava esiin. Tämän on havaittu olevan yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä sekä vaikuttaa siihen miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä. Lisäksi on todennettu psykologisen pääoman olevan yhteydessä selviytymiseen ”vaikeissa tilanteissa”.

Inhimillisessä oppilaitoksessa korostuvat kokemukset: Riippuvuus ja vuorovaikutus (suhteet), yllättävät/spontaanit asiat ja tilanteet (kaaos), ilkeät ja ”pirulliset” ongelmat (dynamiikka), myönteiset ja positiiviset mahdollisuudet (hyveet), analyysit itsestä ja toiseudesta opittavana (yhteisöälykkyys) sekä sietäminen ja kestäminen osana työtä (itse-organisoituminen). Kokemukset ovat rationaalisia ja irrationaalisia (esim. muutos). Ihmisten kokemukset ovat intuitiolle, uskomuksille, odotuksille, tajunnalle ja tiedolle rakentuvia. Kokemus rakentaa näyttöjä ja autenttisuutta, jolloin puolitotuudet, ”mikä toimi ennen” sekä uskomukset ja huhut vähenevät.

Inhimillisessä oppilaitoksessa myönteisyydestä on tultava merkityksellisempi. Positiivisuudella on neljä keskeistä painotusta: Positiivisesti poikkeava suoriutuminen, myönteinen taipumus ja välittäminen, parhaan mahdollistaminen ja tukeminen, kokemus ja sen arvo yhteisön toiminnalle. Positiivisen konkreettisina strategioina ovat toimivat suhteet, keskinäiset kokemukset, kommunikaatio, annetut merkitykset, toiseus ja välittävä ilmapiiri. ”Myönteisyys” perustuu positiiviseen organisaatio-oppiin, psykologiaan ja muutokseen (POS). Ei silti hylkää tai jätätä huomiotta ”negatiivista” (klassinen psykologia). Se todentaa mahdollisuutta ja painottaa hyvyyttä (muutoksessa voi toki olla myös muuttumatonta tai säilyttämisen arvoista).

Savukoskella rehtorin tehtävät sisältävät itse asiassa kolmea johtamistasoa: Suoritustason johtaja, keskitason johto ja ylin johto. Suoritustason johtajana rehtori ohjaa koulun arjessa ihmisiä lähiesimiehinä. Johtamistyö keskittyy suunnitteluun, tukemiseen, ohjaamiseen ja kannustamiseen.

Keskijohtotason johtotehtäviä ovat rehtorin tehtävänkuvaukseen liitetyt sivistystoimiston päällikön tehtävät. Alaisten työn tukemisen ohella hänelle kuuluu vastuualueen kehittäminen, toimintojen koordinointi, henkilöstöasiat ja ongelmatilanteiden selvittäminen. Suunnittelun aikajänne on tyypillisesti budjetti-vuosi ja sen raportointijaksot.

Ylin johto vastaa koko organisaation toiminnasta ja menestyksestä; tässä tapauksessa koko kunnan sivistystoimesta. Ylimmän johdon työssä olennaista on vastuu strategiasta, kokonaiskehityksestä, avainhenkilöratkaisuista, johtamis-filosofia ja –linjaukset.

Tehokkaassa oppilaitoksessa tiedolla on keskeinen asema tai arvo organisaation toiminnan ja kehittämisen kannalta. Tiedosta on tullut yhä tärkeämpi pääoma/resurssi toimijoille; ”tietotoimijuus on myös työsuojelua”. Tiedosta ei ole puutetta, vaan potentiaaliset hyödyntäjät eivät aktivoidu tietotoimijoina (rehtori, opettaja). Tieto on usein avaintekijä, mutta tiedon luonne, käyttäjien aktiivisuus ja kokemukset sekä johtamisen kyvykkyys määrittelevät tiedon arvoa yhteisössä. Vaaditaan ymmärrystä tiedon arkkitehtuurista ja kategorioista. Tieto myös auttaa sopeutumaan kompleksisuuteen. (Antti Syväjärvi 2015)

Yhteenvetona todetaan, että tavoitteella inhimillinen oppilaitos otetaan haltuun muutos ja tavoitteella ”tehokas oppilaitos” on valttina tietotoiminta.