1. Terveyttä tutkimassa

Kappaleen ydinsanat/ -asiat

Kpl 1 Terveyttä tutkimassa

Arkitieto ja tieteellinen tieto

Arkitieto eli kokemustieto voi olla paikkansa pitävää ja auttaa arkipäivän valinnoissa. Se ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkansa. Arkitietoa saadaan perheeltä, ystäviltä ja mediasta. Se on intuitiivista, subjektiivista ja tiedostamatonta.

Tieteellinen tieto perustuu tutkimukseen eli se täytyy voida perustella ja osoittaa tutkimuksen avulla todeksi. Tieteellinen tieto on objektiivista, yleistettävissä olevaa, testattavaa ja kriittistä. Tutkimuksia voidaan toistaa ja ne julkaistaan avoimesti tarkasteltavaksi. Tieteellinen tieto ei ole erehtymätöntä, mutta se korjaa itse itseään, kun asioita tarkastellaan uudelleen. Tutkimuksen kuuluu myös olla autonomista eli riippumatonta. Tieteessä käytetään täsmällisiä käsitteitä. Tieteessä käytetään tiedeyhteisön hyväksymiä, systemaattisia tutkimusmenetelmiä.

Terveystiede on monitietistä. Tästä hyvä esimerkki on oppikirjan sivulla 9, jossa käsitellään HPV-rokotteen kehittämistä ja käyttöönottoa. Kehittämisessä tarvitaan ennenkaikkea lääketiedettä, mutta käyttöönottovaiheessa tarvitaan myös esimerkiksi terveysviestintää ja juridiikkaa ja taloustieteelläkin on merkitystä, kun pohditaan rokotteen käyttöönoton kannattavuutta.

Tutkimuksen tekeminen

Tällä kurssilla tutustutaan tutkimuksen tekemisen perusteisiin. Ennenkaikkea keskitytään määrälliseen tutkimukseen, jota käytetään esimerkiksi luonnontieteissä. Mutta perusasiat ovat sovellettavissa kaikkeen tieteen tekemiseen.

Tutkimuksen tekemisen suunnitteluvaiheessa tutkimuksen kohde täytyy rajata tarkasti. Pitää siis tietää, mitä ollaan tutkimassa. Toinen tärkeä asia on aiempaan tutkimukseen perehtyminen. Pitää siis tietää, mitä asiasta tiedetään jo. Sitten päätetään, miten oma tutkimus toteutetaan eli valitaan tutkimusmenetelmät ja tehdään suunnitelma tutkimuksen toteuttamiseksi.

Tutkimuksen toteutusvaiheessa kerätään aineisto, analysoidaan se, tehdään analyysin perustella tulosten tulkinta eli vastataan mahdollisimman hyvin tutkimuskysymykseen ja kirjoitetaan raportti eli tutkimus.

Kappaleessa 1 keskitytään ennenkaikkea tutkimusstrategioihin eli tutkimumenetelmien tarkasteluun. Eri tieteenaloilla näistä käytetään hieman eri nimityksiä. Tässä pitäydytään TERVE1-kirjan terminologiassa, mutta mainitaan muutkin. Oppitunnilla paneudutaan tähän terminologia-ongelmaan tarkemmin eli kannattaa osallistua oppitunnille tai katsoa tallenne.

Erilaisia tapoja jaotella tutkimuksia:

1. Empiirinen vai teoreettinen tutkimus.

2. Perustutkimus vai soveltava tutkimus (+ yhdistelmätutkimus)

3. Laadullinen vai määrällinen tutkimus (triangulaatio eli monimenetelmällisyys)

4. Tutkimusasetelma: esim. kokeellinen tutkimus, pitkittäistutkimus, tapaus-verrokkitutkimus, poikittaistutkimus (myös paljon muita laadullisen tutkimuksen puolella)

5. Aineistonhankintamenetelmät: esim. päiväkirja, haastattelu, kysely, havainnointi, mittaukset, koeasetelma. On myös mahdollista käyttää jo valmiiksi olemassa olevia dokumentteja, kuten tilastoja, päiväkirjoja, sanomalehtiartikkeleita yms.

Tutkimuksen kohdejoukko on nimeltään perusjoukko. Joskus harvoin voidaan tutkia kaikki perusjoukkoon kuuluvat ihmiset, mutta yleensä täytyy valita otos, koska perusjoukko on niin suuri. Erilaisia tapoja ottaa otos ovat satunnaisotos ja harkinnanvarainen otos.

Tutkimukseen kuuluu aina sen luotettavuuden arviointi eli pohditaan avoimesti tutkimuksen mahdollisia virhelähteitä. Näitä ei ole tarkoitus piilotella vaan tuoda esille, jotta tutkimuksen luotettavuutta olisi mahdollisimman helppo arvioida. Määrällisessä tutkimuksessa käytetään termejä validiteetti ja reliabiliteetti. Laadullisessa tutkimuksessa puhutaan siirrettävyydestä, totuudellisuudesta, vahvistettavuudesta ja uskottavuudesta. Lisäksi tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteisiin kuuluu, että tutkimusprosessin vaiheista tehdään tarkast muistiinpanot, kaikki valinnat mahdollisimman hyvin perusteltu ja eettiset näkökohdat on otettu huomioon.

Tutkimuksen luotettavuutta heikentäviä seikkoja voivat olla esimerkiksi kato, sekoittava tekijä, harha ja sattuma.

Miten erottaa huuhaa, arkitieto ja tieteellinen tieto

Huu-haa/ Valeuutinen yms.	Arkitieto	Tieteellinen tieto
Perustuu kokemuksiin tai kaupallisiin tai poliittisiin yms. vaikuttimiin.	Perustuu omiin kokemuksiin. intuitiivista eli siihen uskotaan, jos se vaikuttaa toimivan.	Objektiivista, yleistettävissä olevaa tietoa. Perustuu usein keskiarvoihin.
Ei tieteellisiä todisteita, vaikka sen tapaisia voidaan väittää olevan. Yksittäiset ”tutkimukset”.	Perustuu jonkun auktoriteetin kokemuksiin.	Perustuu moniin tutkimuksiin ja yksittäinen tutkimus satunnaisesti valikoituneeseen laajaan tutkimusjoukkoon.
Hurjia väitteitä, jotka ovat ristiriidassa vakiintuneen tiedon kanssa.	Voi olla täysin paikkansa pitävää. Voi myös osoittautua tieteellisessä tarkastelussa virheelliseksi.	Tieto hankitaan tiedeyhteisön hyväksymillä menetelmillä, ei esimerkiksi kysymällä mummolta tai ajatusten lukemisella. Testattavuus.
Klikkiotsikot ovat valeuutisten reunavyöhykkeellä.	Auttaa arkipäivän valinnoissa.	Tieto on avointa, sitä voi kritisoida ja siihen saa kuka tahansa tutustua. Vertaisarviointi. Toistettavuus.
Julkaisija on epämääräinen tai jo epäluotettavaksi tiedetty.	Ei selitä ilmiöiden ristiriitaisuuksia.	Tieto on kumulatiivista, täydentyvää. Se on totta vain kunnes toisin todistetaan. Tieteessä tehdään virheitä, mutta ne pyritään korjaamaan. Ei absoluuttista totuutta. Autonomisuus.
Kuka on toimittaja tai tutkija, johon viitataan. Oikeista toimittajista ja tutkijoista löytyy googlettamalla tietoa.	Subjektiivista. Voi auttaa paremmin monissa arkielämän henkilökohtaisissa valinnoissa.	Tietoisesti tuotettua tietoa, vaatii siis pohdintaa. Ristiriitoihin tartutaan.
Huu-haata on helppo uskoa, jos se vahvistaa omia ennakkokäsityksiä. Kannattaa siis miettiä omia käsityksiään.	Tiedostamatonta, ihminen tarvitsee ”autopilottia” selvitäkseen elämästä. Kaikkea ei voi pysähtyä pohtimaan syvällisesti.	Vastaa kysymyksiin: miksi, mihin liittyy, mihin perustuu?

HOX! Arkitieto voi olla sisällöltään huu-haata tai tieteellisesti todistettua tietoa. Tämä jako ei siis ole tarkkarajainen.

TUTKIMUSSTRATEGIAT:

Tutkimukseen liittyvä terminologia on hieman erilaista eri tieteenaloilla. “Termejä tutkimusote, tutkimusstrategia ja lähestymistapa käytetään usein synonyymeina kuvaamaan kokonaisvaltaisesti sitä, kuinka tutkimuksessa tuotetaan tietoa” (Henttonen, 2008).

Tässä yksi näkemys:

Muista siis: Otsikot vaihtelevat tieteenalasta ja oppikirjasta riippuen. Asia on sama!
YTL:n mukaan TUTKIMUSTYYPPI tai TUTKIMUSOTE -nimityksiä käytetään kohdista 2 - 4.

1. Tutkimuskysymys

Tutkimuksen alussa on tärkeää määritellä tutkimusongelma ja perustella tutkimuksen mieli. Miksi tätä tutkitaan. Sen jälkeen asetetaan tarkka tutkimuskysymys tai useampia tutkimuskysymyksiä. Määrällisessä tutkimuksessa voidaan asettaa myös hypoteesi, jota sitten testataan.
Tutkimuskysymys ei kuulu tutkimusstrategioihin vaan on niiden perusta. Sopivat strategiat valitaan, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla vastata tutkimuskysymykseen.

2. Tutkimustyyppi: perustutkimus tai soveltava tutkimus

Perustutkimus
Soveltava tutkimus
Yhdistelmätutkimus
TARMO: Tutkimus voi olla perustutkimusta tai soveltavaa tutkimusta (ei nimitystä).
TERVE: Tutkimustyyppejä ovat perustutkimus ja soveltava tutkimus

3. Päätyyppi/tutkimustyyppi: teoreettinen tai empiirinen

Teoreettinen tutkimus, ei uutta tietoa vaan tutustutaan aiempaan tutkimukseen ja pyritään sen perusteella hahmottamaan malleja, käsitteitä ja selityksiä.
Empiirinen tutkimus, havaintoihin perustuva tutkimus. Kerätään siis aineisto ja tehdään sen perusteella päätelmiä.
TARMO: Teoreettinen ja empiirinen ovat tutkimuksen päätyyppejä.
TERVE: Tutkimus voidaan jakaa teoreettiseen ja empiiriseen tutkimukseen (ei nimitystä)

4. Lähestymistapa/tutkimusote

Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus
Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus
Triangulaatio, käytetään molempia tutkimusotteita
TARMO: Laadulliselle ja määrälliselle ei ole otsikkoa
TERVE: Laadullinen ja määrällinen tutkimus ovat empiirisen tutkimuksen lähestymistapoja

5. Tutkimusasetelma (TARMO JA TERVE)