Ella Korhonen
Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
21.2.1598 Birgitta Papintytär
Rakkain päiväkirjani,
tänään minun on pakko päästä purkamaan sydäntäni sinulle. Isä on päättänyt, että meidän aikamme Ittoriassa on ohi. Olen toki huomannut, kuinka onneton hän on ollut äidin kuoleman jälkeen, mutta mitään tällaista en osannut odottaa. Voi kuinka tulen ikävöimään ystäviäni ja kaikkea tuntemaani täällä! Uusi kotimme on Pariisissa, missä isä toivoo pääsevänsä saarnaamaan paikalliseen kirkkoon. Uusi kaupunki ja sen tavat kiehtovat minua kovasti, sillä olen lukenut Pariisista Francois Rabelais'n teoksista. Kaikkein tärkeintä minulle on nähdä isä taas onnellisena!
Hei Katarina,
halusin hyvästellä sinut ennen kuin lähdemme aamuvarhain isän kanssa matkaan. En kuitenkaan tavoittanut sinua kotoasi, joten päätin jättää sinulle tämän kirjeen. Toivottavasti pysymme parhaina ystävinä, vaikka olemme niin kaukana toisistamme. Muistatko, kuinka meillä oli tapana unelmoida Pariisista? Voi, kun pääsisit mukaani! Minun täytyy vain tyytyä tekemään uusia tuttavuuksia. Oi, ehkä löydän oman Romeoni, kuten siinä kirjassa! Kirjoitathan minulle?
Birgitta
21.2.1598 Birgitta Papintytär
Rakkain päiväkirjani,
tänään minun on pakko päästä purkamaan sydäntäni sinulle. Isä on päättänyt, että meidän aikamme Ittoriassa on ohi. Olen toki huomannut, kuinka onneton hän on ollut äidin kuoleman jälkeen, mutta mitään tällaista en osannut odottaa. Voi kuinka tulen ikävöimään ystäviäni ja kaikkea tuntemaani täällä! Uusi kotimme on Pariisissa, missä isä toivoo pääsevänsä saarnaamaan paikalliseen kirkkoon. Uusi kaupunki ja sen tavat kiehtovat minua kovasti, sillä olen lukenut Pariisista Francois Rabelais'n teoksista. Kaikkein tärkeintä minulle on nähdä isä taas onnellisena!
Hei Katarina,
halusin hyvästellä sinut ennen kuin lähdemme aamuvarhain isän kanssa matkaan. En kuitenkaan tavoittanut sinua kotoasi, joten päätin jättää sinulle tämän kirjeen. Toivottavasti pysymme parhaina ystävinä, vaikka olemme niin kaukana toisistamme. Muistatko, kuinka meillä oli tapana unelmoida Pariisista? Voi, kun pääsisit mukaani! Minun täytyy vain tyytyä tekemään uusia tuttavuuksia. Oi, ehkä löydän oman Romeoni, kuten siinä kirjassa! Kirjoitathan minulle?
Birgitta
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.