Duuriasteikko
Duuriasteikon rakenne
C-duuriasteikko sisältää sävelet C, D, E, F, G, A, B (tai H). Jos tarkastelemme asteikkoa yhdellä kielellä, huomaamme, että sävelten E ja F, sekä B ja C ovat yhden nauhavälin päässä toisistaan. Yksi nauhaväli on puolisävelaskel. C ja D, D ja E, F ja G, G ja A, sekä A ja B taas ovat kahden nauhavälin, eli kokosävelaskeleen päässä toisistaan.
Tämä sama rakenne (1,1,½,1,1,1,½) pätee kaikissa duuriasteikoissa. Esimerkiksi G-sävelestä aloitettaessa muodostuu G-duuriasteikko. Sävelet ovat muuten samoja mutta sävel F on ylennetty (F#).
Ja A:stä aloittamalla saamme A-duuriasteikon. Nyt ylennettyjä säveliä on kolme. Asteikon sävelet ovat A, B, C#, D, E, F# ja G#.
Tämä sama rakenne (1,1,½,1,1,1,½) pätee kaikissa duuriasteikoissa. Esimerkiksi G-sävelestä aloitettaessa muodostuu G-duuriasteikko. Sävelet ovat muuten samoja mutta sävel F on ylennetty (F#).
Ja A:stä aloittamalla saamme A-duuriasteikon. Nyt ylennettyjä säveliä on kolme. Asteikon sävelet ovat A, B, C#, D, E, F# ja G#.
Duuriasteikon soinnut
Soinnut rakentuvat päällekkäisistä terssi-intervalleista (englanniksi third). Terssejä on pieniä ja suuria. Pieni terssi on kooltaan 1½ sävelaskelta (3 nauhanväliä) ja suuri terssi 2 sävelaskelta (4 nauhanväliä). Käytännössä siis napataan asteikosta joka toinen sävel.
Kun otamme asteikon joka toisen sävelen, saamme sävelet C, E ja G. C:n ja E:n väli on suuri terssi, E:n ja G:n taas pieni terssi. Näin rakentuu duurisointu. C-duurisoinnussa on siis sävelet C, E ja G.
Jos taas aloitamme asteikon toisesta sävelestä (C-duurissa D) saamme sävelet D, F ja A. D:n ja F:n väli on pieni terssi F:n ja A:n taas suuri terssi. Näin rakentuu mollisointu. D-mollisoinnussa on siis sävelet D, F ja A.
Tehdään sama operaatio myös muille astekon sävelille.
Duuriasteikon 7. sävelelle (C-duurissa B) rakentuu hieman erikoisempi sointu. Siinä on päällekkäin kaksi pientä terssiä. Tällaista sointua sanotaan vähennetyksi kolmisoinnuksi. Ei läheskään niin yleinen sointu, kuin duuri- ja mollisoinnut.
C-duuriasteikosta rakentuvat siis soinnut C, Dm, Em, F, G, Am ja Bmb5.
Asteikon ensimmäiselle, neljännelle ja viidennelle sävelelle rakentuu duurisointu, toiselle, kolmannelle ja kuudennelle sävelelle mollisointu ja seitsemännelle asteelle vähennetty kolmisointu.
Näitä kutsutaan sointuasteiksi, joita merkitään roomalaisin numeroin. I, IV ja V ovat duurisointuja ja II, III ja VI mollisointuja. Ja VII vähennetty kolmisointu.
Koska duuriasteikko rakentuu aina samalla lailla pätee sama myös muihin duuriasteikoihin.
Sama pätee G-duurissa. I, IV ja V ovat tässäkin duureja. Ja II, III ja VI molleja. Ja VII vähennetty. Soinnut toki sinänsä muuttuvat, koska koko asteikko alkoi eri sävelestä.
Ja sama A-duurissa.
Kun otamme asteikon joka toisen sävelen, saamme sävelet C, E ja G. C:n ja E:n väli on suuri terssi, E:n ja G:n taas pieni terssi. Näin rakentuu duurisointu. C-duurisoinnussa on siis sävelet C, E ja G.
Jos taas aloitamme asteikon toisesta sävelestä (C-duurissa D) saamme sävelet D, F ja A. D:n ja F:n väli on pieni terssi F:n ja A:n taas suuri terssi. Näin rakentuu mollisointu. D-mollisoinnussa on siis sävelet D, F ja A.
Tehdään sama operaatio myös muille astekon sävelille.
Duuriasteikon 7. sävelelle (C-duurissa B) rakentuu hieman erikoisempi sointu. Siinä on päällekkäin kaksi pientä terssiä. Tällaista sointua sanotaan vähennetyksi kolmisoinnuksi. Ei läheskään niin yleinen sointu, kuin duuri- ja mollisoinnut.
C-duuriasteikosta rakentuvat siis soinnut C, Dm, Em, F, G, Am ja Bmb5.
Asteikon ensimmäiselle, neljännelle ja viidennelle sävelelle rakentuu duurisointu, toiselle, kolmannelle ja kuudennelle sävelelle mollisointu ja seitsemännelle asteelle vähennetty kolmisointu.
Näitä kutsutaan sointuasteiksi, joita merkitään roomalaisin numeroin. I, IV ja V ovat duurisointuja ja II, III ja VI mollisointuja. Ja VII vähennetty kolmisointu.
Koska duuriasteikko rakentuu aina samalla lailla pätee sama myös muihin duuriasteikoihin.
Sama pätee G-duurissa. I, IV ja V ovat tässäkin duureja. Ja II, III ja VI molleja. Ja VII vähennetty. Soinnut toki sinänsä muuttuvat, koska koko asteikko alkoi eri sävelestä.
Ja sama A-duurissa.
Transponointi
Transponointi tarkoittaa kappaleen siirtämistä toiseen sävellajiin. Saman kappaleen voi soittaa missä tahansa sävellajissa. Sävelten ja sointujen väliset suhteet pysyvät samoina. Kaikkia säveliä ja sointuja liikutetaan siis saman verran ylös tai alaspäin.
Melodia alkaa C-sävelestä ja menee C-duuriasteikkoa ylös ja sitten takaisin. Kaksi ensimmäistä tahtia on soinnutettu C-duurisoinnulla, joka on ensimmäisen asteen sointu (I). Kolmannen tahdin sointu on G, eli viidennen asteen sointu (V) ja loppuun taas C (I).
Siirretään melodia alkamaan A:sta.
A-duurissa sävel C on ylennetty. Ilman ylennystä toisen ja kolmannen sävelen välissä olisi vain puolisävelaskel.
Myös sävelet F ja G on A-duuriasteikossa ylennetty, mutta tässä melodiassa niitä ei käytetä.
Kaksi ensimmäistä tahtia on taas soinnutettu ensimmäisen asteen soinnulla (I), joka on A-duurissa A. Komannessa tahdissa on taas viidennen asteen sointu (V) ja viimeisessä tahdissa taas ensimmäinen aste (I).
Otetaan sama kappale vielä F-duurissa.
Ja E-duurissa.
Melodia alkaa C-sävelestä ja menee C-duuriasteikkoa ylös ja sitten takaisin. Kaksi ensimmäistä tahtia on soinnutettu C-duurisoinnulla, joka on ensimmäisen asteen sointu (I). Kolmannen tahdin sointu on G, eli viidennen asteen sointu (V) ja loppuun taas C (I).
Siirretään melodia alkamaan A:sta.
A-duurissa sävel C on ylennetty. Ilman ylennystä toisen ja kolmannen sävelen välissä olisi vain puolisävelaskel.
Myös sävelet F ja G on A-duuriasteikossa ylennetty, mutta tässä melodiassa niitä ei käytetä.
Kaksi ensimmäistä tahtia on taas soinnutettu ensimmäisen asteen soinnulla (I), joka on A-duurissa A. Komannessa tahdissa on taas viidennen asteen sointu (V) ja viimeisessä tahdissa taas ensimmäinen aste (I).
Otetaan sama kappale vielä F-duurissa.
Ja E-duurissa.
