5.2 Aihekokonaisuudet

5.2 Aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat oppiainerajat ylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa.

Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

  • havainnoi ja analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä

  • ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä, vuorovaikutussuhteita ja keskinäisriippuvuuksia sekä osaa jäsentää laaja-alaisia kokonaisuuksia tiedon- ja taidonalat ylittävästi ja yhdistävästi

  • saa mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen, vertaisoppimiseen, ratkaisujen yhdessä ideointiin ja tuottamiseen sekä luovaan ongelmanratkaisuun ja ajatteluun

  • osaa esittää perusteltuja käsityksiä toivottavista muutoksista sekä rohkaistuu toimimaan hyvän tulevaisuuden puolesta.

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

  • aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

  • hyvinvointi ja turvallisuus

  • kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

  • kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

  • monilukutaito ja mediat

  • teknologia ja yhteiskunta.

Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan muita aihekokonaisuuksia.

Aihekokonaisuuksia täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion toimintakulttuurissa. Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista. Vapaaehtoistyö, työharjoittelu tai jokin muu lukion ulkopuolinen toiminta voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Aihekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia aktiivisina kansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. Aihekokonaisuus antaa opiskelijoille oppimiskokemuksia, jotka kannustavat aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ja tietoperustaiseen kriittisyyteen. Osallistumis-, vaikuttamis- ja työkokemukset sekä niiden reflektointi ovat aihekokonaisuuden keskeistä sisältöä.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen vallan toimintaperiaatteita, analysoi yhteiskunnallisia kysymyksiä ja laajentaa työelämän tuntemustaan

  • ymmärtää työelämän ja yrittäjyyden lähtökohtia sekä perehtyy yrittäjyyden ja työn tekemisen eri muotoihin, talouden toimintaperiaatteisiin ja tulevaisuuden näkymiin

  • saa kokemuksia toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa sekä työ- ja yrityselämässä sekä löytää omia kiinnostuksen kohteita, toimintatapoja ja -kanavia

  • kehittää ja käyttää kansalaisyhteiskunnan sekä työelämän edellyttämiä taitojaan, kuten kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja

  • osaa käyttää sananvapauttaan sekä analysoida ajankohtaisten esimerkkien valossa vastuullisen sananvapauden rajoja

  • harjaantuu suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii ennakoivaa ajattelua ja tilannearviointia sekä ottamaan kohtuullisia riskejä ja kestämään myös epäonnistumista ja pettymyksiä

  • rohkaistuu ideoimaan, tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluita ja vaikuttamaan eri yhteisöissä

  • tunnistaa omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä osaa tehdä opintoihin ja työhön liittyvät valintansa harkiten.

Aihekokonaisuuden toteuttamista tukevia opiskeluympäristöjä kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden sekä muiden toimijoiden, kuten erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Lähidemokratia, media eri muodoissaan sekä nuorten toimintaryhmät tarjoavat väyliä aktiiviseen kansalaisuuteen. Elinkeino- ja työelämän sekä yrittäjyyden tuntemusta opiskelijat rakentavat perehtymällä näihin elämänalueisiin käytännössä ja erilaisten tietolähteiden avulla. Harjoitusyritystoiminta sekä yritysten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa tehtävät yhteiset projektit voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Aihekokonaisuuden tavoitteena on luoda yleiskuva hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavista psyykkisistä, sosiaalisista, fyysisistä, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä. Elämänhallinnan taidot ja itsetuntemus sekä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät tiedot, taidot, asenteet, arvot ja tahto ovat aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä. Aihekokonaisuudella edistetään liikunnallisen elämäntavan omaksumista, vahvistetaan mielenterveyden suojatekijöitä ja opitaan tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa kuvata psyykkistä, sosiaalista, fyysistä ja kulttuurista hyvinvointia ymmärtäen inhimillistä moninaisuutta sekä ihmisten erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita

  • ymmärtää omaan, lukioyhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa pohtia, miten niiden ylläpitämiseen voi osallistua

  • tunnistaa hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten kiusaamisen, häirinnän, rasismin ja yhteisön ulkopuolelle jättämisen, sekä osaa puolustaa itseään ja muita näiltä

  • osaa käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin

  • osaa toimia ongelma- ja poikkeustilanteissa sekä tarvittaessa hakeutua ja ohjata toisia hakeutumaan palvelujärjestelmän tarjoaman avun piiriin

  • osaa toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi lukiossa, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnallisesti

  • tuntee hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteiskunnallisia edistämiskeinoja sekä osaa kohdata muuttuvan maailman epävarmuutta.

Aihekokonaisuus on osa lukion hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää toimintakulttuuria, jossa yhteisöllisyys ja keskinäinen huolenpito korostuvat. Hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmat liittyvät myös opiskelijakunnan toimintaan, kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön, oppilaitosruokailuun sekä opiskeluhuoltoon. Aihekokonaisuuden toteuttamiseksi lukio voi tehdä yhteistyötä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja sosiaalitoimen sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyiselle ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Lähtökohtana on ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnonympäristöjen kantokykyyn ja luonnonvarojen rajallisuuteen sekä ekosysteemipalveluiden toimivuudesta huolehtiminen. Pyrkimyksenä on opiskelijoiden kasvaminen vastuullisiksi toimijoiksi, joilla on taito ja tahto toimia kestävän tulevaisuuden puolesta omassa elämässään.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee perusasiat kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden yhteensovittaminen tekee elämäntavasta kestävän

  • osaa analysoida ja arvottaa luonnonympäristöissä, rakennetuissa ympäristöissä ja sosiaalisissa ympäristöissä tapahtuvia muutoksia sekä rohkaistuu toimimaan myönteisten ratkaisujen puolesta

  • tuntee ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tiedostaa niiden merkityksen ympäristölle ja ihmisen toiminnalle

  • osaa analysoida globalisoitumista ja sen vaikutuksia kestävään elämäntapaan paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä tuntee keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden lievittämiseksi

  • osaa analysoida kestävän elämäntavan, tuotanto- ja kulutustapojen sekä poliittisten päätösten välisiä yhteyksiä

  • osaa noudattaa luontoperustastaan ja kulttuuriperinnöstään ylisukupolvisesti huolehtivaa elämäntapaa

  • osaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa edistääkseen yhteisvastuullisesti kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä.

Aihekokonaisuuden toteuttamisessa luodaan yleiskuva muutostarpeista ja niiden mittavuudesta sekä tuodaan esiin jo tehtyjä korjauksia ja muutosmahdollisuuksia. Kasvaakseen kestävän kehityksen aktiiviseksi edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla valinnoillaan ja teoillaan on merkitystä.

Globaalin vastuun näkökulman sisällyttäminen lukion toimintaan edistää kestävän elämäntavan oppimista. Lukio voi tukea kestävän kehityksen toteutumista laatimalla oman kestävän kehityksen ohjelman. Keskeistä kestävän kehityksen ohjelman toteuttamisessa on opiskelijoiden osallisuus sekä yhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta ja monikielisyyttä, antaa aineksia kulttuuri-identiteettien rakentamiseen sekä vahvistaa heidän toimijuuttaan kulttuurisesti moninaisissa toimintaympäristöissä. Aihekokonaisuuden keskeisenä lähtökohtana on lukion opiskelijoiden oma kokemusmaailma, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia tutkia, mistä osallisuus ja toimintakykyisyys muodostuvat kulttuurisesti moninaistuvassa yhteiskunnassa, kansainvälistyneessä työelämässä ja monitulkintaisessa, keskinäisriippuvuuksien muovaamassa maailmassa.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee ihmisoikeuksia ja osaa pohtia ihmisoikeuksien edistämistä kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaisissa yhteisöissä

  • osaa reflektoida kulttuuriperintöjä, arvoja, taloudellisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa

  • vahvistaa myönteisiä kulttuuri-identiteettejään ja kulttuurien tuntemustaan sekä oppii näkemään asioita toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin ja harjaantuu toimimaan kulttuuritulkkina

  • ymmärtää, miten aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö ovat muodostuneet sekä mikä voi olla hänen ja hänen yhteisöjensä tehtävä kulttuuriperinnön vaalimisessa ja uusintamisessa

  • vahvistaa kielitietoisuuttaan, monikielisyyttään ja monilukutaitoaan

  • osaa toimia kulttuurisesti moninaisissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä pyrkien keskinäiseen kunnioitukseen ja aitoon vuorovaikutukseen

  • saa tilaisuuksia harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen osaamistaan tehden luovaa, monenkeskistä yhteistyötä hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Aihekokonaisuuden teemoja käsitellään mahdollisuuksien mukaan autenttisissa ja monikielisissä opiskeluympäristöissä. Opiskeluympäristöjen rakentamisessa lukio voi hyödyntää kansainvälisen toiminnan verkostojaan ja kotikansainvälisyyden keinovalikoimia. Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kieli- ja kulttuuriympäristönä sekä hyvien tapojen edistämiseen. Lukion traditiot, juhlat ja muut tapahtumat voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Monilukutaito ja mediat

Aihekokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niiden keskeisestä asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamiselle ja kulttuurille. Monilukutaidolla tarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit ovat sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettisten symbolijärjestelmien tai niiden yhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukee ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta. Erilaiset lukutaidot kehittyvät kaikessa opetuksessa ja kaikissa oppiaineissa.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää ja kehittää monilukutaitoaan, erityisesti monimuotoisten tekstien tulkintaa, tuottamista ja arvottamista

  • syventää käsitystään eri tieteen- ja taiteenalojen kielten merkityksestä opiskelussa ja työelämässä

  • harjaantuu hakemaan, valitsemaan, käyttämään ja jakamaan monenlaisia tekstiaineistoja tiedonhankinnassa ja opiskelussa

  • syventää vuorovaikutus- ja vaikuttamistaitojaan kehittämällä yhteisen mediatuottamisen osaamistaan yhdessä muiden kanssa eri viestintäympäristöissä ja eri välinein

  • harjaantuu mediakriittisyyteen perehtymällä medioiden toimintaan vaikuttaviin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin

  • tuntee tekijänoikeuksia ja sananvapautta koskevia keskeisiä normeja sekä osaa analysoida medioihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä

  • osaa käyttää monilukutaitoa ja medioita itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa sekä toimia vastuullisesti sisällön tuottajana, käyttäjänä ja jakajana.

Opiskelijoiden monilukutaidon kehittymistä tukee oppiaineiden välinen yhteistyö, opiskelu monipuolisissa opiskeluympäristöissä, opiskelijoiden omien ideoiden ja toimintaympäristöjen hyödyntäminen sekä yhteistyö esimerkiksi medioiden, kirjastojen sekä tutkimus- ja kulttuurilaitosten kanssa. Opiskelijat oppivat erilaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä mediassa toimimisen tapoja esimerkiksi osallistumalla mediamateriaalin laatimiseen. Lukion tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma voi tukea aihekokonaisuuden toteutusta.

Teknologia ja yhteiskunta

Aihekokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen vuorovaikutteisuudesta. Teknologian avulla ihminen rakentaa maailmaa tarpeidensa pohjalta uusia ratkaisuja etsien ja luoden. Teknologisten ratkaisujen perustana on tietämys luonnonlaeista ja ‑ilmiöistä. Luovuus ja ongelmanratkaisu, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä kestävä tulevaisuus ovat näkökulmia teknologian kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen keskeisiä sisältöjä ovat elämäntapojen, toimintaympäristön ja yhteiskunnan muuttuminen. Aihekokonaisuutta voidaan lähestyä historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • käyttää eri oppiaineiden tietoja ja taitoja arvioidessaan teknologian eri ilmentymiä sekä pohtiessaan teknologisten innovaatioiden vaikutuksia ja teknologian moninaisia kehittämismahdollisuuksia

  • ymmärtää ihmisen suhdetta teknologiaan sekä osaa pohtia teknologian osuutta ja merkitystä elämäntapojen muotoutumisessa, yhteiskunnan muutoksissa ja ympäristön tilaan vaikuttavana tekijänä

  • ymmärtää tieteen, taiteen ja teknologian kehityksen keskinäistä vuorovaikutusta

  • rohkaistuu käyttämään omia mahdollisuuksiaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaan hakiessaan ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin sekä oppii suhtautumaan erehdyksiin luovaan prosessiin kuuluvana kokemuksena

  • oppii yhteistyön taitoja ja yrittäjyyttä sekä tutustuu teknologisilta ratkaisuiltaan kiinnostaviin yrityksiin ja innovatiivisiin työelämän toimijoihin

  • osaa tehdä järkeviä teknologiaa koskevia valintoja kansalaisena ja kuluttajana

  • osaa pohtia teknologian, talouden ja politiikan vuorovaikutusta sekä teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työpaikkojen kehitykseen, työn sisältöön ja työllisyyteen

Ihmisen suhdetta teknologiaan pohditaan kodin, työelämän ja vapaa-ajanvieton näkökulmista. Teknologisen kehityksen suuntia ja vaihtoehtoja arvioidaan eettisin ja taloudellisin perustein sekä hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmista. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen ja osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon pitäen esillä pyrkimyksiä kestävään elämäntapaan. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla teknologioiden soveltamiseen eri aloilla. Työskentely digitaalisissa ympäristöissä ja teknologia-alan eri toimijoiden kanssa voi olla osa aihekokonaisuuden toteutusta. Ohjauksella voidaan edistää tasa-arvoa opiskelijoiden valinnoissa.

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä (Paikalliset kirjaukset)

Yrittäjyys on ollut yksi Muuramen lukion painopisteistä koulun perustamisesta asti. Yrittäjyys tarkoittaa paitsi yrittäjyyden opintoja, myös opiskelijalähtöistä oppimistapaa ja yrittäjämäistä asennetta, jossa jatkuva kehittäminen ja kehittyminen sekä uuden kokeileminen ovat keskeisiä. Niin opettajia kuin opiskelijoitakin rohkaistaan ja kannustetaan yrittäjämäiseen toimintaan. Puolet opettajakunnasta kuuluu yrittäjyystiimiin, joka asettaa itselleen vuosittain tavoitteet ja arvioi niiden saavuttamista (toinen puoli opettajakunnasta muodostaa kestävän kehityksen tiimin).

Lukiossa tarjotaan lukion omia yrittäjyyden kursseja ja syksystä 2016 lähtien myös kansainvälisen liiketoiminnan verkko- ja hybridikursseja. Yrittäjyyskursseilla korostuu tiimi- ja projektioppiminen ja kurssien tuotos voi olla esimerkiksi jokin tapahtuma tai projekti. Yrittäjyyskursseja ohjaa yleensä kaksi opettaja-valmentajaa. Yrittäjyyskursseilla voi olla myös ulkopuolisia valmentajia esimerkiksi Tiimiakatemiasta.

Muuramen lukiolla on vuodesta 2003 saakka toiminut työosuuskunta Kisälli. Kisälli välittää lukiolaisille töitä ja työllistää yhden opiskelijan talousvastaavana. Kisälli tekee yhteistyötä Muuramen nuorten yrittäjyys- ja projektitalo Innolan Duuniringin kanssa.

Jokaisella ohjausryhmällä on oma kummiyritys, jonka kanssa järjestetään erilaista toimintaa yrityksen tai ryhmän tarpeista lähtien. Oppilaitosyhteistyötä tehdään muun muassa Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Yhteistyötä ja vierailuja toteutetaan myös eri järjestöjen, Muuramen nuorten yrittäjyys- ja projektitalo Innolan, Muuramen kunnan, valtuustoryhmien ja yritysten kanssa. Myös entiset opiskelijat eli alumnit ovat koululle tärkeitä linkkejä jatko-opiskelupaikkoihin ja työelämään.

Muuramen lukio on aktiivinen toimija eri verkostoissa, joista esimerkkeinä on Suomen yrittäjät, Muuramen yrittäjät, Opetushallitus, Kansainvälisen liiketoiminnan verkosto, Taloudellinen tiedotustoimisto, Yrittäjyyslukioverkosto sekä monien hankkeiden kautta saadut hankekumppanit.

Opiskelijat voivat totetuttaa aktiivista kansalaisuutta ja yrittäjyyttä toimimalla tutorina, koulua esittelevänä opasopiskelijana, oppilaskunnan hallituksessa tai olemalla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia tapahtumia koulussa. Opiskelijat saavat äänensä kuuluviin itseään ja koulutyötä koskevissa asioissa. Opiskelijoilla on edustaja opettajainkokouksissa ja vanhempainkerhon kokouksissa ja eri työryhmissä, joissa suunnitellaan koulun tapahtumia, juhlia ja markkinointia. Opiskelijat ja opettajat voivat tehdä aloitteita, jotka käsitellään opettajainkokouksissa. Opiskelijat voivat saada kurssisuorituksen keräämällä suorituksia aktiivisen toiminnan passiin.

Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon tutustutaan vaalivuosina järjestettävillä vaalipaneeleilla ja varjovaaleilla. Opiskelijat tekevät vuosittain taksvärkkipäivän ja lahjoittavat kerätyt rahat yhdessä valitsemaansa avustuskohteeseen.

Lukiolla järjestetään vuosittain työelämäpäivä, jolloin opiskelijat tutustuvat itseään kiinnostaviin ammatteihin kouluun kutsuttujen työelämän edustajien pitämissä esittelyissä. Sekä opiskelijat että opettajat voivat suorittaa tet-jakson, joka voi olla 1-5 päivää. Opiskelijoiden työelämään tutustumisjakso on osa OP2-kurssia. Ope-tetin tarkoituksena on lisätä opettajakunnan työelämätietoutta.

Muuramen kunnan koulujen opettajien yhteisen kuntatiimin tehtävänä on luoda oppilaan koko mittainen yrittäjyyden ehjä polku esikoulusta lukioon.

Kestävä elämäntapa ja globaalivastuu (Paikalliset kirjaukset)

Painotamme kestävää elämäntapaa ja globaalivastuuta Muuramen lukion arvoissa ja kaikessa toiminnassa ja kehitystyössä. Muuramen lukio on saavuttanut kestävään kehitykseen liittyvässä toiminnassa sellaisen tason, että lukiolle on myönnetty Okka-säätiön ylläpitämä Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti. Sertifikaatissa määritellään vaatimukset koulun johtamiselle, kehittämiselle, toiminnan arvioinnille, käytänteisiin ja opetukseen. Lukio ylläpitää sertifikaattia ja kehittää jatkossakin kestävään elämäntapaan liittyviä asioita. Muuramen lukio on mukana myös Ympäristöministeriön kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa.

Kestävään elämäntapaan liittyvän kehitystyön toteuttajana toimii keke-tiimi, johon kuuluu rehtorin ja koulusihteerin ohella noin puolet koulun päätoimisesta opettajakunnasta. Keke-tiimi laatii vuosittain kehittämissuunnitelman, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan. Lisäksi koko koululle määritellään yhteinen kehittämisen pääteema kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Eri koulujen ja henkilöstöryhmien välisenä tiedonvaihdon ja keskustelun kanavana toimii ympäristötiimi, joka kokoontuu noin kerran lukukaudessa. Keke-tiimi valitsee vuosittain keskuudestaan ympäristötiimin sihteerin, joka kutsuu tiimin kokoon ja laatii pöytäkirjan.

Koululla on edustaja maakunnallisessa ympäristökasvatusta kehittävässä KYKY-ryhmässä, jonka kautta koulu saa tietoa maakunnallisesta tilanteesta ja on mukana oman maakunnan kehittämistyössä.

Kestävä elämäntapa ja globaalivastuu -aihekokonaisuuteen liittyviä teemoja tulee esiin jokaisen oppiaineen opetuksessa. Lisäksi koulussa on mahdollista suorittaa kolme aihekokonaisuuteen liittyvää koulukohtaista kurssia, jotka on kuvattu opetussuunnitelman kestävän kehityksen opintoihin liittyvässä osiossa. Myös Muuramen lukion teemaopinnoissa on aihepiiriin liittyviä kursseja.

Keke-tiimi järjestää vuosittain teemapäiviä, erilaisia tempauksia, vierailuita ja vierailijoita, joilla pyritään monipuolistamaan ja vahvistamaan kestävään elämäntapaan liittyvää opetusta. Lisäksi koulukohtaisilla keke-kursseilla järjestetään erilaisia kestävään elämäntapaan liittyvää tapahtumia koulussa.

Muuramen lukion perinteisiin kuuluu joka kolmas vuosi toteutettava metsäretki, jolla opiskelijat ja opettajat saavat yhteisiä kokemuksia ja kehittävät luonnossa selviämiseen ja turvallisuuteen liittyviä kansalaistaitojaan. Metsäretken suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat erikseen nimetyt opettajat ja turvakurssin opiskelijat. Retki toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kanssa.

Koulu on kartoittanut omat käytänteensä kestävän elämäntavan näkökulmasta ja pyrkii kehittämään niitä yhä toimivammiksi. Opiskelijoiden toimintaan liittyvät käytänteet on kuvattu opinto-oppaassa ja ohjeistusta niihin annetaan opinto-ohjauksen ja ryhmänohjauksen yhteydessä. Lisäksi koulun tiloissa on monistukseen, jätteiden lajitteluun, valojen sammuttamiseen ja turvallisuuteen liittyviä erityisohjeita. Koulun käytänteiden toteutumista arvioidaan vuosittain ja mahdollisiin ongelmiin puututaan.

Muuramen lukio tekee yhteistyötä useiden avustustoimintaan liittyvien järjestöjen ja organisaatioiden kanssa, muun muuassa Suomen Punaisen Ristin, World Visionin ja Muuramen seurakunnan kanssa. Koululla on oma intialainen kummilapsi. Koulu pyrkii laajentamaan monipuolisesti globaaliin vastuuseen liittyvää toimintaansa.

Keke-tiimi toteuttaa vuosittain viihtyvyyskyselyn, jolla kerätään tietoa opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Kestävään kehitykseen liittyviä asioita on myös muiden aihekokonaisuuksien sisällöissä, oppilaan ohjauksessa ja oppilashuoltotyössä. Kestävä elämäntapa on ennen kaikkea arvopohjaan perustuva tarkastelutapa, joka kasvaa yhteisestä tahdosta ja jatkuvassa asian esillä pitämisessä.




Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys (Paikalliset kirjaukset)

Eri oppiaineissa otetaan huomioon kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys. Jokaiselle ikäluokalle pyritään tarjoamaan mahdollisuus kansainväliseen toimintaan, esimerkiksi opintomatkojen tai -vaihtojen muodossa.

Kulttuurien tuntemus lähtee oman kielen ja kulttuuri-identiteetin ymmärtämisestä. Eri kulttuurien tuntemusta lisätään erilaisten teemapäivien avulla ja tekemällä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (esim. monikulttuurisuuskeskus Gloria ja SPR).

Kotikansainvälisyyttä edustaa vuosittain Muuramen lukiossa opiskelevat erimaalaiset vaihto-opiskelijat. Lisäksi eri oppiaineissa ja koko lukiossa vierailee ihmisiä eri maista. Koulutetut opasopiskelijat esittelevät kouluamme vieraille. Kotikansainvälisyyttä on myös kotimaassa tapahtuva vaihto esim. ruotsinkielisen Kruunupyyn lukion kanssa.

Maailmankuva laajenee henkilökohtaisten kohtaamisten kautta. Muuramen lukio kasvattaa suvaitsevia ja kielitaitoisia maailmankansalaisia.

Hyvinvointi ja turvallisuus (Paikalliset kirjaukset)

Koulun turvallisuusasiat on kirjattu turvallisuussuunnitelmaan, jonka ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa turvatiimi. Turvatiimiin kuuluvat koulun rehtori, koulusihteeri, opinto-ohjaaja, opettajien edustaja ja kouluterveydenhoitaja. Turvallisuussuunnitelma käydään vuosittain läpi opettajainkokouksessa ja opiskelijoiden kanssa ryhmänohjauksessa. Ohjaukseen liittyy ykkösten kanssa suoritettava turvakävely. Opettajilla ja luokissa on turvakortit, joissa on perusohjeet hätätilanteisiin. Turvallisuussuunnitelmassa määritellän myös vastuuhenkilöt eri tilanteisiin. Rehtori vastaa uusien opettajien perehdytyksestä asiaan. Vuosittain harjoitellaan toimintaa hätätilanteissa.

Kriisitilanteita varten on koulussa olemassa kriisiryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Ryhmään kuuluu rehtori, opinto-ohjaaja, opettaja ja terveydenhoitaja. Koululle on tehty kriisisuunnnitelma, jonka mukaan toimitaan. Seurakunta on yhteistyökumppani, joka tarjoaa apuaan tarvittaessa.

Opiskelijoiden hyvinvointiin liittyy olennaisesti opiskeluhuolto, jota koordinoi yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, opiskelijoiden ja vanhempien edustajat, erityisopettaja,koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja. Lisäksi ryhmässä voi asiasta riippuen olla mukana aineenopettaja tai ryhmänohjaaja. Opiskelijoiden tilannetta seurataan jaksoittain pidettävissä opiskelija-asiain palavereissa, joihin osallistuvat kaikki opettajat, rehtori, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja. Huolta aiheuttavia tilanteita varten on laadittu huoli puheeksi -toimintamalli. Ryhmänohjaaja seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja hyvinvointia. Tarvittaessa hän ottaa yhteyttä opiskelijahuollon henkilöstöön. Ykkösvuoden alkupuolella ryhmänohjaajat haastattelevat jokaisen ryhmänsä jäsenen.

Opiskelijoiden viihtyvyyteen koulussa liittyy olennaisesti koulun hyvä henki. Opiskelijoiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia seurataan vuosittain tehtävän kyselyn avulla ja seuraamalla valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksia.

Hyvän ilmapiirin parantamiseksi lukiossa järjestetään tapahtumia, retkiä ja juhlia, joiden järjestämisessä opiskelijoilla on keskeinen rooli. Tutortoiminnan tavoitteena on helpottaa uusien opiskelijoiden sopeutumista lukioon sekä järjestää viihtyvyyttä lisääviä tapahtumia. Opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä kehittämisehdotuksia. Ehdotukset käsitellään opettajainkokouksissa. Opiskelijat voivat vaikuttaa koulun kehittämiseen myös oppilaskuntatoiminnan kautta.

Koulussa toimii vanhempainkerho. Oppitunneilla järjestetään taukojumppaa ja jakson lopussa pidetään jaksotapaaminen nimeltä Välikohtaus , jossa palkitaan jakson hyvä teko. Seurakunnan nuorisotyöntekijä voi päivystää koululla tiettyyn aikaan.


Monilukutaito ja mediat (Paikalliset kirjaukset)

Kaikissa oppiaineissa perehdytään erilaisiin ajankohtaisiin lähteisiin opetuksessa ja tehtävissä. Opinnoissa harjoitellaan lähdekriittisyyttä ja tarkastellaan erilaisia ilmaisutapoja eri yhteyksissä, mikä kehittää kielitietoisuutta.

Opetuksessa teetetään monipuolisia tuotoksia, jotka tukevat monilukutaidon kehittymistä. Tuotoksissa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä, esimerkiksi sähköisiä sovelluksia, ja hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia. Opetusmenetelmien monipuolisuutta painotetaan käyttämällä esimerkiksi dialogia, ilmaisutaitoa ja projektityötä. Kannustetaan tutkivaan otteeseen opiskelussa.




Teknologia ja yhteiskunta (Paikalliset kirjaukset)

Lukio pyrkii olemaan mukana teknologisessa kehityksessä tai olla jopa edelläkävijä siinä. Tavoitteena on teknisten ratkaisujen hyödyntäminen opetuksessa. Opiskelijoita kannustetaan käyttämään henkilökohtaisia älylaitteita ja sähköisiä oppimateriaaleja. Myös opettajat pyritään varustamaan henkilökohtaisilla laitteilla. Lisäksi pyritään pitämään huolta ajantasaisesta opetusteknologiakalustosta.

Opetuksen tavoitteena on hyödyntää monipuolisia opetusmenetelmiä ja teknologioita. Lisäksi pyritään ajankohtaisuuteen ja uutisten ynnä muun median seuraamiseen teknologiaa hyödyntäen. Teknologiaa hyödynnetään projektitöissä ja tavallisessa koulutyöskentelyssä.

Kaikille aloittaville opiskelijoille sisältyy OP1-kurssiin tieto- ja viestintäteknologian opintoja. Lisäksi koulu tarjoaa opiskelijoille tieto- ja viestintäteknologian kurssin AT1. Tarkemmat tiedot ja sisällöt ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa.

Opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksien mukaan vierailu teknologiateollisuuden yrityksessä (mahdollinen kummiyritys) tai teknologiateollisuusyritys on näkyvillä työelämäpäivässä. Koulu pyrkii hankkimaan kehittäjäkumppanuuksia teknologiayrityksistä. Yhteistoimintaa tehdään myös Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.

Lukion tämän hetkinen tieto- ja viestintäteknologinen tilanne on selvitetty koulun tvt-suunnitelmassa. Tvt-suunnitelma luetteloi olemassa olevan laitteiston ja muut laitteiston hyödyntämisen liittyvät tekijät.