Vaikka minulla on ollut melko vähän kokemuksia S2-opetuksesta, olen huomannut, miten vaikeaa on keksiä vastaavia esimerkkejä taivutuksesta, helpompia sanoja ja vaihtoehtoisia selityksiä. Esimerkiksi toisen asteen “suomen kielen muodot” -videoista huomasin, miten paljon mallisanan tai -fraasin kertominen auttaa oppijaa. Suomen kielen sanat voivat taipuessaan muuttua niin paljon, että perusmuodon löytäminen tai tunnistaminen voi olla hankalaa. Opettajana pitäisi osata “kääntää aivot toiseen asentoon” ja päästää irti äidinkielisestä näkökulmasta. Päättely on hyödyllisempää ja opettavaisempaa oppijalle kuin suoraan oikean vastauksen antaminen.

Toisella asteella toisen kielen opiskelu suomen kielen lisäksi voi tuntua oppilaasta melko raskaalta ja ehkä myös hyödyttömältä. Eikö suomessa pärjääkään pelkällä suomella? Mutta entä jos ei aikaisemmin ole opiskellut yhtään englantia puhumattakaan ruotsista? Lukion englanti on aivan liian haastavaa, jos kaikki tekstin sanat tuntuvat opiskelijasta vierailta. Oppijan kannalta olisi kannustavaa, jos opiskellessa saisi enemmän onnistumisen elämyksiä ja näkisi nopeampaa kehitystä osaamisessaan. Voi olla, että itsekin turhautuisin vieraan kielen opiskeluun, jos joutuisin opiskelemaan sitä kielellä, jota en osaa vielä kovin hyvin. Oma äidinkieli, ensimmäinen vieras kieli ja toinen opeteltava kieli menevät varmasti helposti solmuun.

Oppimateriaalissa saattaa olla monenlaisia kulttuurisia ilmiöitä, joita kulttuuria ja kieltä tuntemattoman voi olla vaikea ymmärtää. Esimerkiksi “vieraat kielet” -osion alla olevassa videossa puhuttiin Sibeliuksesta ja Nirvanasta, jotka ovat suomalaiselle oppijalle selkeitä esimerkkejä, mutta erilaisesta kulttuurista tulevalle oppijalle esimerkit eivät aukea. Toisaalta tällaisissa tilanteissa voisi hyödyntää oppijan omaa kulttuurista taustaa ja tietämystä. Oppija voisi kertoa omista suosikkilaulajistaan ja yleisopetuksessa voitaisiin kuunnella esimerkkejä molemmista tapauksista, sekä suomalaisesta että toisen kulttuurin näkökulmasta.