Ääntäminen
Erikosmerkit
Aksentit Les accents
Aksentti vokaalin päällä osoittaa sen, että vokaali luetaan. Muuten vokaali jää usein ääntymättä tai se yhdistyy toiseen vokaaliin.
´ | café [kafee] |
` | crème [kreem] |
^ | crêpe [krep], hôtel [otel] |
¨ | Citroën [sitroen] |
Näiden lisäksi on käytössä c-kirjaimen kanssa sedilji, jolloin c luetaan s:nä.
ç | Ça va? [sava] |
http://www.youtube.com/watch?v=LazAaih1e5I
Sidonta La liaison
Sidonnalla tarkoitetaan sanan lopussa olevan konsonantin ääntämistä, kun sitä seuraa vokaalialkuinen tai vokaalisella h:lla alkava sana.
Sidonta toteutuu yleensä äänteinä n, t tai z. Konsonantit s, x ja z luetaan soinnillisena s:nä (z), d luetaan t:nä.
vous avez | [vuzave] |
grand ami | [grãtami] |
Sidonta voi olla pakollinen, mahdollinen tai mahdoton. Esim. ja-sanaa et ei koskaan sidota.
Loppuvokaalin kato L’élision
Vokaalialkuisen sanan edessä yksitavuiset sanat, kuten ce, de, je, le, la, me, te, ne, que menettävät äännettäessä e-kirjaimensa. Poisjäävä kirjain korvataan heittomerkillä (’).
Je n’aime pas l’opéra. En pidä oopperasta.
Huom. heittomerkki kirjoitetaan sanojen väliin, aksentti yksittäisen vokaalin päälle. Heittomerkille on oma näppäin (enterin vieressä vasemmalla), aksenteille omansa.
Sanassa l'amour on heittomerkki ja sanassa chéri on aksentti.
Sanapaino
Ranskan kielessä sanapaino on aina viimeisen ääntyvän vokaalin kohdalla, kun se suomessa on aina ensimmäisellä tavulla.
hôtel | hotelli |
taxi | taksi |
télephone | puhelin |
Ääntäminen
https://peda.net/siilinjarvi/suininlahti/oppiaineet/ranska/aujourdhui1/ranska-1/johdanto
Ranskan kieli tunnetaan r-kirjaimestaan, mutta on tarpeen käydä myös muita ääntämiseen liittyviä asioita läpi. Opiskelijan on syytä opetella hyvin foneettiset merkit, jotta hän pystyy ääntämään sanan täysin oikein.
Ranskan ääntäminen jaetaan perinteisesti neljään osa-alueeseen: vokaaleihin, nasaalivokaaleihin, puolivokaaleihin sekä konsonantteihin.
1. VOKAALIT ovat kutakuinkin samat kuin suomessa, mutta ranskassa on kaksi erilaista e, o ja ö-äännettä, avoin ja suppea.
[a] | ami [ami] | ystävä |
[e] suppea |
été [ete] | kesä |
[ɛ] avoin |
mère [mɛR] | äiti |
[i] | taxi [taksi] | taksi |
[o] suppea | beau [bo] | kaunis |
[ɔ] avoin | port [pɔR] | satama |
[u] | nous [nu] | me |
[y] | tu [ty] | sinä |
[ø] suppea | bleu [blø] | sininen |
[œ] avoin | sœur [sœR] | sisko |
[ə] painoton | petit [pəti] | pieni |
2. NASAALIVOKAALIT ovat äänteitä, joissa ilma kulkee sekä suun että nenän kautta.
[ã] | banque [bãk] | pankki |
[ɛ̃] | bien [bjɛ̃] | hyvin |
[ɔ̃] | bon [bɔ̃] | hyvä |
3. PUOLIVOKAALIT ovat ääntämisen kannalta vokaaleja, mutta niitä käytetään kuin konsonantteja.
[j] | fille [fij] | tyttö |
[ɥ] | nuit [nɥi] | yö |
[w] | oui [wi] | kyllä |
4. KONSONANTIT
[b] | bonbon [bɔ̃bɔ̃] | karkki |
[d] | addition [adisjɔ̃] | ravintolalasku |
[f] | pharmacie [faRmasi] | apteekki |
[g] | grand [gRɑ̃] | suuri |
[ʒ] | jeune [ʒœn] | nuori |
[k] | café [kafe] | kahvi, kahvila |
[l] | salade [salad] | salaatti |
[m] | madame [madam] | rouva |
[n] | bonne [bɔn] | hyvä |
[ɲ] | campagne [kɑ̃paɲ] | maaseutu |
[p] | soupe [sup] | keitto |
[R] | rouge [Ruʒ] | punainen |
[s] | ici [isi] | täällä |
[ʃ] | chambre [ʃɑ̃bR] | huone |
[t] | thé [te] | tee |
[v] | vie [vi] | elämä |
[z] | désert [dezɛR] | jälkiruoka |