PS1
1: Biologinen psykologia
-hermosto
-ruumiin toiminnot
-geenit, evoluutio
-neuronin sähköis-kemiallinen toiminta (synopsit ja välittäjä aineet)
-ruumiin toiminnot
-geenit, evoluutio
-neuronin sähköis-kemiallinen toiminta (synopsit ja välittäjä aineet)
2: Behaviorismi
-tutkii käyttäytymistä (ulkoiset havainnot)
-ärsykkeestä reaktioon (s-r)
-J.B Watson, Skinner, Thorndike
-Ivan Pavlovin kokeet
*klassinen ehdollistuminen
*väline-ehdollistuminen
*mallioppiminen (erit. ihmisellä)
-ärsykkeestä reaktioon (s-r)
-J.B Watson, Skinner, Thorndike
-Ivan Pavlovin kokeet
*klassinen ehdollistuminen
*väline-ehdollistuminen
*mallioppiminen (erit. ihmisellä)
3: Psykodynaaminen psykologia
-korostaa ihmisen tiedostamatonta minää (esim. unet)
-tutkii sisäisiä ristiriitoja (esim. traumat, kompleksit) syntyi ''protestina'' behaviorismille
->psykoterapian synty
-uskoo ihmisen elämänhistorian vaikutukseen (erit. lapsuus)
-Sigmund Freud, 1900-luvun alku
-tutkii sisäisiä ristiriitoja (esim. traumat, kompleksit) syntyi ''protestina'' behaviorismille
->psykoterapian synty
-uskoo ihmisen elämänhistorian vaikutukseen (erit. lapsuus)
-Sigmund Freud, 1900-luvun alku
Psyyken rakenteen 3 tasoa (s.45-48)
1) Viettipohja eli id
-mielihyväperiaate
-pyrkii luonteenomaisesti välittömään tarpeentyydytykseen seurauksista riippumatta
-esim. pieni lapsi
2) Yliminä eli superego
-kohtuuttomia ja mustavalkoisia vaatimuksia
-voi vaatia kaikilta täydellisyyttä
3) Minä eli ego
-pyrkii tasapainottamaan viettipohjan ja yliminän välisiä jännitteitä ja ohjaamaan ihmisen edun mukaiseen toimintaan
-mielihyväperiaate
-pyrkii luonteenomaisesti välittömään tarpeentyydytykseen seurauksista riippumatta
-esim. pieni lapsi
2) Yliminä eli superego
-kohtuuttomia ja mustavalkoisia vaatimuksia
-voi vaatia kaikilta täydellisyyttä
3) Minä eli ego
-pyrkii tasapainottamaan viettipohjan ja yliminän välisiä jännitteitä ja ohjaamaan ihmisen edun mukaiseen toimintaan
4: Humanistinen psykologia
-Korostaa yksilöä ja ihmisyyttä
-Pyrkii ymmärtämään ihmisen toimintaa
-Positiivinen ihmiskäsitys: usko ihmisen muuttuvuuteen ja oppimiskykyyn -> positiivinen psykologia/
onnellisuus psykologia
-Abraham Maslow, Carl Rogers
-Pyrkii ymmärtämään ihmisen toimintaa
-Positiivinen ihmiskäsitys: usko ihmisen muuttuvuuteen ja oppimiskykyyn -> positiivinen psykologia/
onnellisuus psykologia
-Abraham Maslow, Carl Rogers
5: Kognitiivinen psykologia
-Ihminen on aktiivinen tiedon käsittelijä
-Sisäiset mallit ohjaavat ihmisen toimintaa (minäkäsitys tärkein skeema)
-Skeemat muodostavat hierarkioita ja arvojärjestyksiä
-Skriptit ovat toteutuneita skeemoja
-Sisäiset mallit ohjaavat ihmisen toimintaa (minäkäsitys tärkein skeema)
-Skeemat muodostavat hierarkioita ja arvojärjestyksiä
-Skriptit ovat toteutuneita skeemoja
6: Sosiokulttuurinen psykologia
-Korostaa kulttuurin ja yhteisön merkitystä ihmisen toiminnoille
Ihmisen sisäinen itsesäätely s.50-51 (psyykkinen tasapaino)
1) Defenssimekanismit eli puolustuskeinot
-usein tiedostamattomia
-keinoja ylläpitää ja suojella omaa minää, esim. huumori, tunteensiirto, asian vähättely, selittely, kosto, syyttely, torjunta, arvon kieltäminen, taantuma jne. (Projektio)
2) Coping-keinot eli selviytymiskeinot
-usein osin tiedostettuja, esim. fyysinen rasitus, keskustelu, uudelleen suunnittelu jne.
-usein tiedostamattomia
-keinoja ylläpitää ja suojella omaa minää, esim. huumori, tunteensiirto, asian vähättely, selittely, kosto, syyttely, torjunta, arvon kieltäminen, taantuma jne. (Projektio)
2) Coping-keinot eli selviytymiskeinot
-usein osin tiedostettuja, esim. fyysinen rasitus, keskustelu, uudelleen suunnittelu jne.
Tavoitteellinen oppiminen (s.86-97)
1. Mikä motivoi oppimaan?
-suuntautuminen/tavoiteorientaatio:
a) Oppimisorientaatio
-oppiminen sinänsä palkitsee, sisäinen motivaatio (futis, musiikki, 語言)
b) Saavutusorientaatio
-menestymisen halu, ulkoinen motivaatio
c) Riippuvuusorientaatio
-oppiminen on väline tulla hyväksytyksi
d) Välttämisorientaatio
-oppimisessa keskitytään välttämään negatiivisia asioita
Orientaatiot vaihtelevat ja muuttuvat sosiaalisen tilanteen tai elämänvaiheen mukaan.
2. Miten motivaatiota voi ylläpitää?
-tavoitteiden realistisuus tärkeää, välitavoitteet
-suunnittelu, ennakointi, aikataulu
-”palkkiot”
-mieluisa tehtävä motivoi (tunteet!)
-positiivinen asenne
-valmis työ palkitsee
-epäonnistumisen jälkeen voi taas onnistua
3. Miten voi opiskella tehokkaasti
-apuna eri menetelmät
a) Pintasuuntautunut opiskelu:
-atomistinen eli opiskellaan yksityiskohtia
-lyhytkestoista, ei edellytä asioiden laajempaa ymmärtämistä (esim. sanaluettelot)
b) Syväsuuntautunut opiskelu:
-holistinen = kokonaisvaltainen opiskelu
-asioiden laajempi ymmärtäminen ymmärtäminen ja soveltaminen
-yksityiskohdat osana kokonaisuutta
c) Strateginen opiskelu:
-tavoite määrää toimintatavan
-opiskelija etsii itselleen sopivimmat mentelmät (metakognitio)
Monipuoliset menetelmät johtavat parhaaseen tulokseen!
-tietoa voi toistaa (alleviivaus, muistiinpanot)
-tietoa voi muokata (tiivistelmä, parikeskustelu, käsitekartta, esimerkit)
-suuntautuminen/tavoiteorientaatio:
a) Oppimisorientaatio
-oppiminen sinänsä palkitsee, sisäinen motivaatio (futis, musiikki, 語言)
b) Saavutusorientaatio
-menestymisen halu, ulkoinen motivaatio
c) Riippuvuusorientaatio
-oppiminen on väline tulla hyväksytyksi
d) Välttämisorientaatio
-oppimisessa keskitytään välttämään negatiivisia asioita
Orientaatiot vaihtelevat ja muuttuvat sosiaalisen tilanteen tai elämänvaiheen mukaan.
2. Miten motivaatiota voi ylläpitää?
-tavoitteiden realistisuus tärkeää, välitavoitteet
-suunnittelu, ennakointi, aikataulu
-”palkkiot”
-mieluisa tehtävä motivoi (tunteet!)
-positiivinen asenne
-valmis työ palkitsee
-epäonnistumisen jälkeen voi taas onnistua
3. Miten voi opiskella tehokkaasti
-apuna eri menetelmät
a) Pintasuuntautunut opiskelu:
-atomistinen eli opiskellaan yksityiskohtia
-lyhytkestoista, ei edellytä asioiden laajempaa ymmärtämistä (esim. sanaluettelot)
b) Syväsuuntautunut opiskelu:
-holistinen = kokonaisvaltainen opiskelu
-asioiden laajempi ymmärtäminen ymmärtäminen ja soveltaminen
-yksityiskohdat osana kokonaisuutta
c) Strateginen opiskelu:
-tavoite määrää toimintatavan
-opiskelija etsii itselleen sopivimmat mentelmät (metakognitio)
Monipuoliset menetelmät johtavat parhaaseen tulokseen!
-tietoa voi toistaa (alleviivaus, muistiinpanot)
-tietoa voi muokata (tiivistelmä, parikeskustelu, käsitekartta, esimerkit)
Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä (s.78-85)
-Oppiminen voi olla tarkoituksellista (esim. kouluoppiminen) tai tahatonta (esim. mallioppiminen)
Oppimiseen vaikuttaa:
1. Taustatekijät:
a) Opiskelija itse - tiedot, taidot, menetelmät, motivaatio, emootiot, fysiologia
b) Ympäristö - oppimateriaali, opetusmenetelmät
HUOM:
-oma tulkinta itsestään oppijana vaikuttaa enemmän kuin lahjakkuus
2. Oppimisprosessi:
-tiedonkäsittely, oppimismenetelmät
3. Oppimisen tulokset:
-käsitysten ja ajatusten muuttuminen (assimilaatio, akkommodaatio)
4. Kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö
Oppimiseen vaikuttaa:
1. Taustatekijät:
a) Opiskelija itse - tiedot, taidot, menetelmät, motivaatio, emootiot, fysiologia
b) Ympäristö - oppimateriaali, opetusmenetelmät
HUOM:
-oma tulkinta itsestään oppijana vaikuttaa enemmän kuin lahjakkuus
2. Oppimisprosessi:
-tiedonkäsittely, oppimismenetelmät
3. Oppimisen tulokset:
-käsitysten ja ajatusten muuttuminen (assimilaatio, akkommodaatio)
4. Kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö
Psykologia tieteenä (s.140-157)
*Käsitteet
-esim. skeema
*Mallit ja teoriat
-esim. skeemat ovat hierarkisoituneita
-skriptit ovat niiden toteutumia
*Tutkimustulokset
Psykologian tutkimuksen tavoitteena on tuottaa:
-esim. skeema
*Mallit ja teoriat
-esim. skeemat ovat hierarkisoituneita
-skriptit ovat niiden toteutumia
*Tutkimustulokset
Psykologian tutkimuksen tavoitteena on tuottaa:
- Puolueetonta, (=objektiivista)
- luotettavaa, (=validiteetti, reliabiliteetti)
- perusteltua tietoa todellisuudesta
- tutkimus pohjautuu teoreettisiin malleihin
- tutkimuksessa käytetään tieteellisiä käsitteitä
Psykologian tutkimusmenetelmät/tutkimusotteet (s.145)
A. Kokeellinen tutkimus
- syy-seuraussuhteet
- muuttujat, operationalisointi keskeistä
Ongelma: sopii parhaiten laboratorio-olosuhteisiin
B. Korrelatiivinen tutkimus
- korrelaatio: kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys
- negatiivinen ja positiivinen korrelaatio
Ongelma: luotettavuus (validiteetti)
C. Kuvaileva tutkimus
- ymmärtävä ote
– selvittää ilmiöiden olemusta
Ongelma: ei selitä syitä tai taustoja
D. Tapaustutkimus
- tutkitaan yksilöä, ryhmää tai tapahtumaa
- pitkittäis-tai poikittaistutkimusta
Ongelma: yleistettävyys
- syy-seuraussuhteet
- muuttujat, operationalisointi keskeistä
Ongelma: sopii parhaiten laboratorio-olosuhteisiin
B. Korrelatiivinen tutkimus
- korrelaatio: kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys
- negatiivinen ja positiivinen korrelaatio
Ongelma: luotettavuus (validiteetti)
C. Kuvaileva tutkimus
- ymmärtävä ote
– selvittää ilmiöiden olemusta
Ongelma: ei selitä syitä tai taustoja
D. Tapaustutkimus
- tutkitaan yksilöä, ryhmää tai tapahtumaa
- pitkittäis-tai poikittaistutkimusta
Ongelma: yleistettävyys
Psykologinen tutkimus voi olla: (s.153)
1. Määrällistä (erityisesti kokeellinen ja korrelatiivinen tutkimus) = kvantitatiivinen
2. Laadullista (erityisesti kuvaileva- ja tapaustutkimus) = kvalitatiivinen
Tärkeää:
2. Laadullista (erityisesti kuvaileva- ja tapaustutkimus) = kvalitatiivinen
Tärkeää:
- validiteetti (pätevyys)
- reliabiliteetti (toistettavuus)
- standardointi (vakiointi)
Psykologian tiedonkeruutavat (s.154-155)
A. Havainnointi eli observointi
-tapahtumien tieteellinen tarkkailu
B. Kysely ja haastattelu
-mahdollistaa laajan otoksen
-strukturoituja/strukturoimattomia lomakkeita (valmiit vaihtoehdot/tai ei)
C. Testit
-persoonallisuuden, soveltuvuuden tai lahjakkuuden arviointi (itsearviointi/introspektio)
-usein yksilötestejä
-projektiiviset testit
-esim. musteläiskätesti: tutkittava tuottaa tiedon vapaasti kuvailemalla
D. Fysiologiset mittaukset
-EEG (elektornienkefalografi(a)
-PET (positroniemissiotomografi(a)
-SCR (valheenpaljastuskone)
-fMRI (toiminnallinen magneettikuvaus)
-MRI (magneettikuvaus)
-MEG
-tapahtumien tieteellinen tarkkailu
B. Kysely ja haastattelu
-mahdollistaa laajan otoksen
-strukturoituja/strukturoimattomia lomakkeita (valmiit vaihtoehdot/tai ei)
C. Testit
-persoonallisuuden, soveltuvuuden tai lahjakkuuden arviointi (itsearviointi/introspektio)
-usein yksilötestejä
-projektiiviset testit
-esim. musteläiskätesti: tutkittava tuottaa tiedon vapaasti kuvailemalla
D. Fysiologiset mittaukset
-EEG (elektornienkefalografi(a)
-PET (positroniemissiotomografi(a)
-SCR (valheenpaljastuskone)
-fMRI (toiminnallinen magneettikuvaus)
-MRI (magneettikuvaus)
-MEG
Ihminen ryhmän jäsenenä (s.114-122)
-Sosiaalipsykologia
tutkii ihmisen vuorovaikutussuhteita, käyttäytymistä ryhmässä, ryhmien muodostumista ja rooleja
-Vuorovaikutus
on prosessi: sisältää puhumista, tulkintaa, tunteita, ajatuksia ja tekoja
tutkii ihmisen vuorovaikutussuhteita, käyttäytymistä ryhmässä, ryhmien muodostumista ja rooleja
-Vuorovaikutus
on prosessi: sisältää puhumista, tulkintaa, tunteita, ajatuksia ja tekoja
Sosiaalisen ympristön hahmottamiseen vaikuttavat tekijät
1) Sisäiset mallit: (=skeemat)
- skriptit ohjaavat sosiaalista vuorovaikutusta (esim. ravintolakäyttäytyminen)
- tavanomaisesta poikkeavat skriptit muistetaan parhaiten (esim. poikkeava joulunvietto)
- osa skripteistä tiedostamattomia (esim. bussilla matkustaminen)
- vuorovaikutussuhteet muuttavat skeemoja
- yleistyksiä, jotka ohjaavat myös sosiaalista elämää
- usein melko yksipuolisia ja kärjistettyjä
- ns. ensivaikutelma usein stereotyyppinen ja melko pysyvä malli
- käyttäytymisen selittämistä erityisesti hankalissa tilanteissa
- etsitään syitä toiminnalle ja tapahtumille
- syyt voivat olla sisäisiä selityksiä (henkilöön liittyviä) tai ulkoisia selityksiä (tilanteeseen liittyviä)