Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri aniikin Kreikka



Minotauruksella oli härän pää ja ihmisen vartalo ja sen tapana oli kuristaa uhrinsa. Kreetalla uskottiin että ylijumala Zeus esiintyi härän hahmossa. Tämän vuoksi Kreetan korkeakulttuuria kutsutaan minolaiseksi kulttuuriksi. Se kukoisti 1500 eaa.

Minolaisen kulttuurin kehittymiseen vaikutti suuri laivasto ja kaupankäynti. Kreeta sijaitsi Egyptin ja Mesopotamian korkeakulttuurien lähellä ja oppi näiltä asioita.

Naisten asema Kreetalla oli tärkeä. Maalauksia ja veistoksia naisista on paljon. Minolainen kulttuuri oli rauhanomainen. Kulttuuri tuhoutui pikku hiljaa ja tuli tulivuorenpurkaus. Tämän jälkeen alkoi antiikin aika.


Antiikin Kreikan kulttuuri

Antiikilla tarkoitetaan Välimeren ympärillä olevia kukoistavia kulttuureita 800eaa - 500 jaa.
Antiikin aikaan kuuluu Rooman ja Kreikan kulttuurit. Antiikin kulttuuri levisi Välimeren rannikoille siirtokuntien ja kaupankäynnin välityksellä.
Kreikka koostui yli tuhannesta kaupunkivaltiosta, jotka kilpailivat keskenään.

Kreikkalaiset jumalat
 
Zeus oli ylijumala. Pääjumalia oli 12 ja ne asuivat Olympos vuorella. Eri asioille oli omat jumalat esim.Hera oli Zeuksen puoliso ja synnytyksen jumalatar. Poseidon meren , hevosten ja maanjäristyksien jumala. Athene sodan ,taiteen ja käsityön jumalatar. Artemis villieläinten suojelia ja metsästyksen jumalatar. Kreikkalaiset uskoivat myyttisiin taruihin.
Myyttien avulla selitettiin luonnon ilmiöitä ja elämää. Kreikkalaisille uskonto oli tärkeää. Kaikki halusivat olla jumalten suosiossa ja jumalille uhrattiin eläimiä.Ihmiset halusivat kuulla ennustuksia. Ennustuksia sai henkilöiltä, joita kutsuttiin oraakkeleiksi.Taruissa, joissa oli jumalia, oli lisäksi sankareita.
Tunnetuja sankareja oli Herakles ja Theseus. 

 

Välimeren kauppakansa

Kreikka oli jakautunut tuhansiin kaupunkivaltioihin. Kreikkalaisten tärkein elinkeino oli maanviljely. Kreikkalaiset olivat erikoistuneet oliiveihin ja he myivät niitä Välimeren rannikoillle.Kreikan vuoristossa kaivettiin marmoria ja malmeja, joita tarviitiin patsaisiin ja tempeleihin.Kaupankäynti keskittyi kaupunkeihin. Maaperä oli vuoristossa huono maanviljelyyn.Välimeren rannoille perustettiin siirtokuntia. Siirtokunnista saatiin orjia, puuta ,rautaa ja pääosin viljaa. Rahan keksiminen lisäsi ja helpotti kaupankäyntiä.



Kreikkalaisten sodat

Keskenään kaupunkivaltiot kävivät paljon sotia. Persian uhka yhdisti Kreikan kaupunkivaltiot hetkellisesti.
Antiikin Kreikan kaupunkivaltioita uhkasi suurvalta Persia. Persian sodat kestivät 50 vuotta. Näitä sotia kutsuttiin persiansodiksi (499-449eaa).
Atena ja Sparta olivat kilpailleet keskenään jo kauan, niin että kilpailuista tuli sotia. Sotia kutsutiin peloponnelaissodiksi.
Aleksanteri Suuri vietti sodissa vuosia. Makedonia valtasi Kreikan vuonna 300 eaa. Makedonian kuningas oli Aleksanteri Suuri. Aleksanteri Suuri oli maailman suurin sotapäälikkö ja hänen myötä kreikalaiseen kulttuuriin tuli itämaisia piirteitä.




Antiikin demokratia

Kreikassa arvostettiin politiikkaa. Antiikan Kreikassa oli demokratia. Kaikki yli 20 vuotiaat ateenalaiset miespuoliset saivat osallistua päätöksentekoon.
Kansanvalta eli demokrartia syntyi Ateenassa. Kansankokous päätti tärkeistä asioista äänestämällä.
Viidensadanneuvosto huolehti, että kansankokousten päätöksiä noudatettiin. Asioita päätettiin kansankokouksissa.
Ateenalaisille oli tärkeää ettei valta keskittyisi yhdelle ihmiselle.

​


Aristoteles.

Tieteen ja taiteen kreikka.
Kuvanveisto, rakennustaide, kirjallisuus, teatteri ja runous kukoistivat Kreikassa. Kreikassa rakastettiin teatteriesityksiä, joita järjestettiin Dionysos jumalalle.
Oli erilaisia esityksiä esim drakedia, komedia ja murhenäytelmä. Runoutta arvostetiin myös Kreikassa. Antiikin ajan tunnetuimmat tiedemiehet olivat esim. Pythagoras, Eukeleides, Hippokrates, Ptolemaios ja Arkhimedes. Filosofia loi pohjan tieteiden kehitykselle. Järki tuli uskomusten rinnalle. Asioita yritettiin selitittää järjellä, vaikka myytteihin uskottiin vielä.
Rakennustaide kukoisti. Erilaisia pylvästyylejä oli Doorialaiset, Joonialaiset ja Korinttilaiset pylväät,joita on jäljellä vieläkin.

pylväät