Viikingit
KEITÄ VIIKINGIT OLIVAT?
Nykyisen Ruotsin, Norjan sekä Tanskan alueella asusteli rautakaudella maata viljeleviä heimoja. Hyvää viljelymaata ei kuitenkaan ollut paljoa. Kun väkimäärä alkoi kasvaa, ruokaa ei millään riittänyt kaikille. Jotkut joutuivat etsimään elantoa muualta. Pohjoisesta liikkeelle lähteneitä miehiä kutsuttiin viikingeiksi, ja ajanjaksoa 800-1100 jaa. Sitä kutsutaan viikinkiajaksi.
lisä tietoa löytyy täältä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit
TAITAVIA MERENKÄVIJÖITÄ
Merenrannan asukkaat osasivat maanviljelyn lisäksi myös tehdä laivoja sekä purjehtia. Taitoja oli opittu kalastus retkillä sekä edeltävillä kauppamatkoilla. Joten ilman viljelymaata jääneet miehet lähtivät etsimään omaa onneaan merten takaa. He etsivät uusia asuinalueita, kävivät kauppaan sekä ryöstivät rannikoiden asukkaita. Myösmaine sekä kunnia olivat tärkeitä viikinkien kulttuurissa. Rohkeimille niitä olikin tarjolla seikkailuissa maailma merilä. Viikingit olivat hyvin taitavia navigoimaan eli he osasivat päätellä laivansa sijainnin jolloin he osasivat ohjata laivaansa tähtien ja auringon liikkeide avulla. Sen takia viikingit uskalsivat seilata tuntemattomillakin vesillä. He kunnioittivat merta sekä tunsivat sen vaarat. Aikakautensa parhaina merenkävijöinä liikkua kaikenlaisissa olosuhteissa.
VIIKINKIEN LAIVAT
Laivanrakentaminen oli hyvin tarkkaa työtä sekä perustui vuosisatojen kokemukseen. Viikinkienlaivassa oli vain yksi masto purjetta varten. Airoilla annettiin vauhtia laivalle jos tuulta ei riittänyt tarpeeksi. viikinkien laivat olivat yleensä pitkiää ja kapeita. Kauppalaivoissa oli yleensä kannellinen ruuma, jossa säilytettiin ruokaa, juomaa, kauppatavaroita sekä ryöstösaaliita. Laivassa ei ollut lainkaan makuutiloja, vaikka satoi nukuttiin silti kannella yleensä telttakankaan alla. Laivat rakennettiin yleensä ta
mmesta. Rakennuspuut valittiin hyvin tarkkaan, koska puun piti taipua juuri oikean muotoiseksi. Eri trkoituksiin rakennettiin kuitenkin erinlaisia laivoja. Pitkille matkoille lähdettiin suurilla ja leveillä laivoilla, lähivesillä sekä suojaisilla jokireiteillä liikuttiin pienillä laivoilla. Staretkille rakennettiin erityisen kapeota laivoja, koska ne liikkuvat nopeimmin. Viikinki laivat olivat merikelpoisia, mutta ne kulkivat hyvin myös matalissa ja kapeissa joissa. Se ei myöskään tarvinnut satamaa, sillä sen keula oli tehty niin, että se voitiin ohjata matalaankinn rantaan. Aina ei välttämättä tarvinnut edes vettä, vaan viikingit saattoivat vetää kevyttä laivaansa maata pitkin vesistöstä toiseen.
KAUPPIOITA, RYÖSTÄJIÄ JA TUTKIMUSMATKAILIJOITA
VIIKINKIEN KAUPPAMATKAT
Viikinkiaika kesti noin 300 vuotta. Sen aikana viikingit levittyivät laajalle alueelle. Viikinkejä saattoi nähdä Itämeren sekä Euroopan rannikoilla, Välimerellä ja myös Atlantilla. Viikingeistä kertovat tarinat ovateläneet pisimpään ne, joiden mukaan viikingit olisivat olleet ainoastaan merirosvoja. Tosiasiassa he olivat eteviä kauppiaita, jotka kauppasivat esimerkiksi turkiksia, meripihkaa, rautaa ja orjia. Huhut arabien valittämistä idän rikkauksista saavuttivat myöskin viikingit, jotka suuntasivat matkansa sen jälkeen pääasiassa itään. Sieltä he toivat yleensä mausteita, kankaita ja myös metalleja, kuten kultaa. Etelässä kauppaa käytiin jopa Välimerellä asti, josta tuotiin Bysantin rikkauksia ja omaksuttiin erinlaisia tietoja sekä taitoja.
RYÖSTÖRETKILLÄ
Viikingit tekivät monia sota- sekä ryöstöretkiä, joilta tuotiin paljonkin rikkauksia. Seikkailut sekä maine ja kunnia houkuttelivat viikingit retkille. Viikingit ryöstivät erityisesti Euroopan rannikoilla, mutta hurjan maineensa takia heitä pelätiin kaikkialla Euroopassa. Viikingit tuhosivat ryöstäneeensä kylät kokonaan. Kyliin ei jätetty koskaa mitään arvokasta. Rannikkokylässä asuvat ihmiset pelkäsivät viikinkejä. Myös suomen rannikolla ihmiset peittelivat kyliensä sijaintia. He kävivat kauppaa ulkosaariston kauppapaikoilla, jotta viikingit eivät löytäisi suomalaisten kyliä. Joskus viikingit menivät sotaretkille. Tarinat kertoo, että 800-luvulla viikingit purjehtivat sadoilla laivoilla seine jokea pitkin Pariisiin. Taistelutaidoistaan tunnetut viikingit olivat hyvin haluttuja sotureita. Siksi monet hallitsijat palkkasivat heitä henkivartioiksi. Viikingeille työ oli tuottava tapa elättää itsensä.
täällä lisää tietoa
http://www.viikinkeja.tripod.com/ryostoretket.htm
UUSILLA ALUEILLA
Viikingit olivat tutkimusmatkailijoita ryöstämisen sekä kaupankäynnin ohella. He eivät olleet peloissaan kun he purjehtivat tuntemattomille vesille. Suurten merien ylittäminen oli hyvin vaarallista.Myrskyt korkeat aallot sekä kylmyys koettelivat viikinkejä. Rohkeus kuitenkin palkittiin, jos matkalta löytyi uusia asuinalueita sekä vesireittejä. Viikingit jäivät asumaan ja viljelemään maata jos alue oli tarpeeksi hyvä. Tällaisia alueita nimitettiin siirtokunniksi. Niitä perustettiin muunmuassa Islantiin, Grölantiin sekä PohjoisAmerikkaan. Viikinkejä asettu asumaan myös Englantiin, Irlantiin sekä eri puolille Euroopan rannikoita. Sanotaan että viikingit ovat perustaneet varhaisen Venäjän valtion.
VIIKINKIKYLÄSSÄ
VIIKINKIEN TALOT
Viikingit rakensivat talonsa puusta tai kivestä. Talot muistuttivat nykyaikaisia harjakatto taloja. Ne oli rakennettu erittäin tiiviiksi, koska talvet olivat erittäin kylmiä. Talon keskellä oli tulisija, siinä pystyttiin kypsentämään lihaa sekä leipää. Viikinkikylän tärkein talo oli päällikön halli, jossa päällikkö asui ja otti vieraita vastaan. Asuntojen lisäksi kylissä oli uhrialttari tai temppeli, sepänpaja, eläinsuojia sekä varastorakennuksia. Ranassa oli laitureita laivojen varalta.
ELÄMÄÄ VIIKINKIKYLÄSSÄ
pitkät merimatkat veivät suuren joukkion pois miehiä pois kylästä pitkiksikin ajoiksi. Sillä välin naiset huolehtivat kylän askareista. He esimerkiksi viljelivät maata, valmistivat ruokaa, huolehtivat eläimistä ja tekivät vaatteita. Apunansa heillä oli orjia mutta lapset ja vanhukset auttoivat myös kotitöissä. Kesällä viikinkinkien piti tehdä paljon töitä. Pohjoisen talvet olivat hyvin pistkiä sekä kylmiä, joten kesällä piti aloittaa talveen varautuminen. Viljan varastoinnin lisäksi viikinkiemännät säilövät kaikenlaista lihaa, kaloja sekä sieniä.
SAAGAT KERTOIVAT VIIKINKIAJASTA
Viikingit olivat innokkaita tarinoiden kertojia. Viikinkien tarinoiden lopussa yleensä paha voitti. Viikingit kertoivat tarinoita esimerkiksi jumalista ja uskomuksista. Jotkut viikinkien kertomat tarinat ovat säilyneet nykypäivään asti. Viikinki tarinat eli saagat syntyivät, kun papit sekä munkit kirjoiittivat muistiinsa kansan kertomia tarinoita viikinkiajan loppupuolella. Saagat kertoivat viikinki päälliköistä ja heidän uroteoistaan sekä matkoista ja uskomuksista.
RIIMUKISRJOITUS
Viikingit tallensivat tarinanssa sankariteoista riimukiroituksella. Se koostui erinlaiseista merkeistä, niinkuin nykyiset aakkoset. Riimuja hakattiin kiviin. Viikinkikunikaat ja -päälliköt kirjoittivat urotekojaan kiviin. Kyseisisä kiviä kutsutaan riimukiviksi. Riimuja kaiverettiin myöskin uhripaikoille sekä temppeleihin.
Nykyisen Ruotsin, Norjan sekä Tanskan alueella asusteli rautakaudella maata viljeleviä heimoja. Hyvää viljelymaata ei kuitenkaan ollut paljoa. Kun väkimäärä alkoi kasvaa, ruokaa ei millään riittänyt kaikille. Jotkut joutuivat etsimään elantoa muualta. Pohjoisesta liikkeelle lähteneitä miehiä kutsuttiin viikingeiksi, ja ajanjaksoa 800-1100 jaa. Sitä kutsutaan viikinkiajaksi.
lisä tietoa löytyy täältä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit
TAITAVIA MERENKÄVIJÖITÄ
Merenrannan asukkaat osasivat maanviljelyn lisäksi myös tehdä laivoja sekä purjehtia. Taitoja oli opittu kalastus retkillä sekä edeltävillä kauppamatkoilla. Joten ilman viljelymaata jääneet miehet lähtivät etsimään omaa onneaan merten takaa. He etsivät uusia asuinalueita, kävivät kauppaan sekä ryöstivät rannikoiden asukkaita. Myösmaine sekä kunnia olivat tärkeitä viikinkien kulttuurissa. Rohkeimille niitä olikin tarjolla seikkailuissa maailma merilä. Viikingit olivat hyvin taitavia navigoimaan eli he osasivat päätellä laivansa sijainnin jolloin he osasivat ohjata laivaansa tähtien ja auringon liikkeide avulla. Sen takia viikingit uskalsivat seilata tuntemattomillakin vesillä. He kunnioittivat merta sekä tunsivat sen vaarat. Aikakautensa parhaina merenkävijöinä liikkua kaikenlaisissa olosuhteissa.
VIIKINKIEN LAIVAT
Laivanrakentaminen oli hyvin tarkkaa työtä sekä perustui vuosisatojen kokemukseen. Viikinkienlaivassa oli vain yksi masto purjetta varten. Airoilla annettiin vauhtia laivalle jos tuulta ei riittänyt tarpeeksi. viikinkien laivat olivat yleensä pitkiää ja kapeita. Kauppalaivoissa oli yleensä kannellinen ruuma, jossa säilytettiin ruokaa, juomaa, kauppatavaroita sekä ryöstösaaliita. Laivassa ei ollut lainkaan makuutiloja, vaikka satoi nukuttiin silti kannella yleensä telttakankaan alla. Laivat rakennettiin yleensä ta
mmesta. Rakennuspuut valittiin hyvin tarkkaan, koska puun piti taipua juuri oikean muotoiseksi. Eri trkoituksiin rakennettiin kuitenkin erinlaisia laivoja. Pitkille matkoille lähdettiin suurilla ja leveillä laivoilla, lähivesillä sekä suojaisilla jokireiteillä liikuttiin pienillä laivoilla. Staretkille rakennettiin erityisen kapeota laivoja, koska ne liikkuvat nopeimmin. Viikinki laivat olivat merikelpoisia, mutta ne kulkivat hyvin myös matalissa ja kapeissa joissa. Se ei myöskään tarvinnut satamaa, sillä sen keula oli tehty niin, että se voitiin ohjata matalaankinn rantaan. Aina ei välttämättä tarvinnut edes vettä, vaan viikingit saattoivat vetää kevyttä laivaansa maata pitkin vesistöstä toiseen.
KAUPPIOITA, RYÖSTÄJIÄ JA TUTKIMUSMATKAILIJOITA
VIIKINKIEN KAUPPAMATKAT
Viikinkiaika kesti noin 300 vuotta. Sen aikana viikingit levittyivät laajalle alueelle. Viikinkejä saattoi nähdä Itämeren sekä Euroopan rannikoilla, Välimerellä ja myös Atlantilla. Viikingeistä kertovat tarinat ovateläneet pisimpään ne, joiden mukaan viikingit olisivat olleet ainoastaan merirosvoja. Tosiasiassa he olivat eteviä kauppiaita, jotka kauppasivat esimerkiksi turkiksia, meripihkaa, rautaa ja orjia. Huhut arabien valittämistä idän rikkauksista saavuttivat myöskin viikingit, jotka suuntasivat matkansa sen jälkeen pääasiassa itään. Sieltä he toivat yleensä mausteita, kankaita ja myös metalleja, kuten kultaa. Etelässä kauppaa käytiin jopa Välimerellä asti, josta tuotiin Bysantin rikkauksia ja omaksuttiin erinlaisia tietoja sekä taitoja.
RYÖSTÖRETKILLÄ
Viikingit tekivät monia sota- sekä ryöstöretkiä, joilta tuotiin paljonkin rikkauksia. Seikkailut sekä maine ja kunnia houkuttelivat viikingit retkille. Viikingit ryöstivät erityisesti Euroopan rannikoilla, mutta hurjan maineensa takia heitä pelätiin kaikkialla Euroopassa. Viikingit tuhosivat ryöstäneeensä kylät kokonaan. Kyliin ei jätetty koskaa mitään arvokasta. Rannikkokylässä asuvat ihmiset pelkäsivät viikinkejä. Myös suomen rannikolla ihmiset peittelivat kyliensä sijaintia. He kävivat kauppaa ulkosaariston kauppapaikoilla, jotta viikingit eivät löytäisi suomalaisten kyliä. Joskus viikingit menivät sotaretkille. Tarinat kertoo, että 800-luvulla viikingit purjehtivat sadoilla laivoilla seine jokea pitkin Pariisiin. Taistelutaidoistaan tunnetut viikingit olivat hyvin haluttuja sotureita. Siksi monet hallitsijat palkkasivat heitä henkivartioiksi. Viikingeille työ oli tuottava tapa elättää itsensä.
täällä lisää tietoa
http://www.viikinkeja.tripod.com/ryostoretket.htm
UUSILLA ALUEILLA
Viikingit olivat tutkimusmatkailijoita ryöstämisen sekä kaupankäynnin ohella. He eivät olleet peloissaan kun he purjehtivat tuntemattomille vesille. Suurten merien ylittäminen oli hyvin vaarallista.Myrskyt korkeat aallot sekä kylmyys koettelivat viikinkejä. Rohkeus kuitenkin palkittiin, jos matkalta löytyi uusia asuinalueita sekä vesireittejä. Viikingit jäivät asumaan ja viljelemään maata jos alue oli tarpeeksi hyvä. Tällaisia alueita nimitettiin siirtokunniksi. Niitä perustettiin muunmuassa Islantiin, Grölantiin sekä PohjoisAmerikkaan. Viikinkejä asettu asumaan myös Englantiin, Irlantiin sekä eri puolille Euroopan rannikoita. Sanotaan että viikingit ovat perustaneet varhaisen Venäjän valtion.
VIIKINKIKYLÄSSÄ
VIIKINKIEN TALOT
Viikingit rakensivat talonsa puusta tai kivestä. Talot muistuttivat nykyaikaisia harjakatto taloja. Ne oli rakennettu erittäin tiiviiksi, koska talvet olivat erittäin kylmiä. Talon keskellä oli tulisija, siinä pystyttiin kypsentämään lihaa sekä leipää. Viikinkikylän tärkein talo oli päällikön halli, jossa päällikkö asui ja otti vieraita vastaan. Asuntojen lisäksi kylissä oli uhrialttari tai temppeli, sepänpaja, eläinsuojia sekä varastorakennuksia. Ranassa oli laitureita laivojen varalta.
ELÄMÄÄ VIIKINKIKYLÄSSÄ
pitkät merimatkat veivät suuren joukkion pois miehiä pois kylästä pitkiksikin ajoiksi. Sillä välin naiset huolehtivat kylän askareista. He esimerkiksi viljelivät maata, valmistivat ruokaa, huolehtivat eläimistä ja tekivät vaatteita. Apunansa heillä oli orjia mutta lapset ja vanhukset auttoivat myös kotitöissä. Kesällä viikinkinkien piti tehdä paljon töitä. Pohjoisen talvet olivat hyvin pistkiä sekä kylmiä, joten kesällä piti aloittaa talveen varautuminen. Viljan varastoinnin lisäksi viikinkiemännät säilövät kaikenlaista lihaa, kaloja sekä sieniä.
SAAGAT KERTOIVAT VIIKINKIAJASTA
Viikingit olivat innokkaita tarinoiden kertojia. Viikinkien tarinoiden lopussa yleensä paha voitti. Viikingit kertoivat tarinoita esimerkiksi jumalista ja uskomuksista. Jotkut viikinkien kertomat tarinat ovat säilyneet nykypäivään asti. Viikinki tarinat eli saagat syntyivät, kun papit sekä munkit kirjoiittivat muistiinsa kansan kertomia tarinoita viikinkiajan loppupuolella. Saagat kertoivat viikinki päälliköistä ja heidän uroteoistaan sekä matkoista ja uskomuksista.
RIIMUKISRJOITUS
Viikingit tallensivat tarinanssa sankariteoista riimukiroituksella. Se koostui erinlaiseista merkeistä, niinkuin nykyiset aakkoset. Riimuja hakattiin kiviin. Viikinkikunikaat ja -päälliköt kirjoittivat urotekojaan kiviin. Kyseisisä kiviä kutsutaan riimukiviksi. Riimuja kaiverettiin myöskin uhripaikoille sekä temppeleihin.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin