Sofia, keskiaika
KESKIAIKA
TUHATVUOTINEN KESKIAIKA
Keskiajalla tarkoitetaan vuosia 400-1500. Kun Rooma tuhoutui, olot Euroopassa muuttuivat sekaviksi. Sota ajoi ihmiset liikkeelle,ja tätä kutsutaan kansainvaellusajaksi. Sekavissa oloissa ihmiset muuttivat maalle ja Rooman imperiumin kaupungit surkastuivat. Esim, Roomassa asui antiikin aikana miljoona ihmistä, mutta keskiajalla vähimmillään vain 10 000 asukasta. Aikanaan mahtavan imperiumin keskuksena ollut Forum Romanum tuhoutui. Raha menetti merkityksensä, minkä johdosta kaupan käynti heikentyi useiksi vuosisadoiksi. Jotkut historian tutkijat ovat kuvanneet keskiaikaa pimeäksi ajaksi, sillä siitä ei tiedetä paljoa. Etenkin varhaiskeskiajasta on säilynyt vain vähän historiallista materiaaleja. Keskiajallaei myöskään arvostettu antiikin kulttuuria. Monet antiikin aikaiset tapahtumat, kuten olympialaiset tai gladiaattoritaistelut, lopetettiin keskiajalla.
Rooman muisto kukoistaa Bysantissa
Antiikin kulttuuri ei hävinnyt kokonaan Rooman tuhoutumisen jälkeen, sillä se jatkui Itä-Roomassa eli Bysasntissa.
Kuningas jakaa maata
Keskiajan levottomina aikoina hallitsijat taistelivat vallasta keskenään. Heidän asemansa olivat heikot, sillä heillä ei ollut tarpeeksi sotilaita. Tämän vuoksi he houkuttelivat omaan palvelukseensa. Kuningas antoi taistelijoille maata hallittavaksi sotapalvelusta vastaan. Maa-aluetta kutsuttiin silloin läänitykseksi.
Hajainen Eurooppa
Keskiajalla Euooppa on ollut hyvin hiljainen. Yhtenäisiä valtioita ei ole ollut, vain maanosa oli silloin jakaantunut lukuisiin hallitsijoidenkuntiin. Läänitysten takia kuningaskunnat olivat jaettuna moiniin pieniin ruhtinaskuntiin, jotka puolestaan olivat jaettuna vielä pienenpiin osiin. Vasta keskiajan jälkeen olevalla ajalla alkoi tulla enenmän valtioita joilla oli selkeät rajat. Tällaisia on esim, Espanja, Ranska ja myös Ruotsi.
Jokainen ihminen kuuluu johonkin säätyyn
Keskiajalla sääty tarkoitti tarkalleen määrättyä asemmaa yhteiskunnassa. Kirkko jakoi ihmiset kolmeen säätyyn: papistoon, aatelistoon ja talonpoikiin. Keskiajan jälki ajalla tuli neljäs sääty, porvaristo.
Aatelisto ja papisto yhteiskunnan huipulla
Kirkon mukaan papisto oli toisten säätyjen yläpuolella. Pappien työtehtävä oli rukoilla henkilöiiden puolesta, tehdä jumalanpalveluksia ja opettaa kansalle kristinuskoa myös valvoa, etteivät henkilöt tekisi syntiä. Aateliston hieno asema perustui kuninkaallisilta saatuihin läänityksiin. Läänityksiä saaneista aatelisista muokkaantui vähitellen rikkain keskiajan sääty, koska he keräsivät oman alueensa verot itselleen.
Talonpoikien raskas elämä
Heikoimmassa asemmassa oli . Talonpoikiin kuului noin 90% henkilöistä. Talonpojille työ oli tehtävä, tuottaa ruokaa ja juomaa kaikille yhteiskunnan jäsenille ja talonpoika myös maksoi veroja. Osa talonpojista eli maaorjuudessa. Talonpoikien elämä oli pääosissa työtä, ja he eivät eläneet kovinkaan vaativissa taloissa.
RITAREIDEN AIKAKAUSI
Ritareiden piti osallistua sotiin, yylläpitää sotataitojaan harjoituksissa sekä turnajaisissa. Vastapalveluksena sotimisesta ritari hallittavakseen jonkunlaisen alueen.
Taisteluita ja piirityksiä
Ritareiden lisäksi armeija koostui jalkamiehistä, katapulttien kuljettajista ja jousiampujista. Jos hyökkäys meni putkeen, kaupunki tai linna tuhottiin. Asukkaat surmattiin ja kaikki myytäväksi kelvannut varastettiin.
KIRKKO KESKIAJAN MAHTITEKIJÄ
Elettiin sydänkeskiaikaa 1000-luvulla. Pyhän Saksalais Roomalaisen keisarikunnan johtaja Henrik IV oli riitautunut katollisen kirkon johtajan paavin kanssa
Paavit ja hallitsijat taistelivat vallasta
Keskiajan paavit ja hallitsijat kävivät valtatappelua. Kirkon valta oli valtavan suuri. Keskiajan jälkeiselä puoliskolla hallitsijoiden valta vahvistui ja paavien valta heikkeni.
Kirkko hallitsee
Kirkolla oli paljon vaikuttamisvaltaa ja rahaa. Kirkolla oli myös oikeus periä veroja. Hajaista Eurooppaa yhdisti keskiajalla uskonto ja myös latina. Kirkon vahva asema näkyi tieteessä ja myös taiteessa. Tärkein tiede oli silloin teologia elikkä oppi kristinuskosta
Ristiretkiläisten matkassa
Ristiretket olivat kirkon järjestämiä sotaretkiä, jotka suuntasivat Länsi-Euroopasta pääosassa Lähi-itään 1000-luvun alkupuolilla. Ristiretken tavoiteena oli levittää kristinuskoa. Ristiretket kertoivat kirkon isosta vallasta ja kristinuskon hyvästä asemmasta ihmisten elämässä. Retki-sana antaa kuvan rauhanomaisuudesta vaikka todellisuudessa kaupunkeja ryöstettiin ja ihmisiä kuoli tuhansittain.
Ristiretket kestivät noin 200 vuotta ja päättyivät epäonnistuneina, sillä Jerusalem saatiin haltuun vain hetkeksi eikä kalliit sotaretket tuoneet haluttua tulosta.
USKONTO IHMISTEN ELÄMÄSSÄ
Kirkon vaikutus ihmisten elämään
Keskiajalla kirkon vaikutusvalta ihmisiin oli suuri. Jumalanpalveluksiin osallistuminen oli velvollisuus, synnit tuli tunnustaa ainakin kaksi kertaa vuodessa ja vähintään tärkeimmät rukoukset oli osattava. Ihmisten tuli elää hyvinä pidettyjen tapojen mukaan. Lakia rikkoneita tai Jumalan tahtoa uhmanneita ihmisiä kirkko rankaisi ja uhkasi ikuisella kadoituksella/Helvettiin joutumisella.
Koska televisiota tai sanomalehtiä ei ollut, toimi pappi ihmisten virallisena tietolähteenä ajankohtaisista asioista. Pappien välittämä tieto oli kuitenkin uskonnon värittämää eikä välttämättä siis aina täysin totta.
Kirkkotyylit
Kirkot sijaitsivat keskeisillä ja korkeilla paikoilla, joista ne näkyivät kauas. Keskiaikaiset kirkot on rakennettu aluksi romaanisen tyylin ja myöhemmin goottilaisen tyylin mukaisesti. Romanisessa tyylissä kirkot olivat linnamaisia. Koristeita käytettiin vain niukasti ja yksinkertaiset geometriset muodot olivat koristelun tavoitteita. Goottilainen tyyli oli koristeellisempi ja mahtipontisempi. Näiden kirkkojen tornit olivat korkeita, ikään kuin taivasta ja Jumalan valtakuntaa kohti kurkottavia.
Pyhimyksiä palvomassa
Keskiajan ihmiset uskoivat pyhimyksiin. Pyhimyksiä olivat esimerkiksi raamatun henkillöt ja uskonsa puolesta kuolleet kristityt. Pyhimyksien uskottiin pystyä ihmetekoihin , kuten estämään tulvia ja parantamaan kipeitä ihmisiä. Jokaisen ihmisen piti ainakin krran elämässään käydä pyhinvaellus. Sellainen oli matka pyhimyksen haudalle myös pyhälle paikalle voi mennä. Tärkein pyhinvaellus kohde oli silloin Jeesuksen hauta Jerusalemissa.
KESKIAJAN ELÄMÄÄ
Ilmaston muutos vaikuttipaljon elämään keskiajalla. Ilmaston kylmetessä viljasadon tyhjenivät ja ihmisten elin tastot laskivat, sairaudet lissäntyivät ja elintaso sen kuin laski ja laski ja kuolleisuus kasvoi. Naisen ja etenkin naimattoman naisen asema oli keskiajalla oli erittäin huono, ellei hän kuulunut aatelistoon. Vain avioliitto naisille takasi toimeentulon. Avioliitot olivat silloin suvun järjestämiä, joten naimisiin mentiin harvoin rakkaudesta. Naisen asema oli huono etenkin perinnön jaossa. Kun isä kuoli perintö siirtyi todennäköisemmin vanhimmalle pojalle
Kelloja ei tunnettu
Keskiajalla vuosiluuvut vaihtelivat ainoastaan pakkakunnan mukaan. Kuukausien nimet ja ajankohdat olivat kuitenkin samoja eri paikkakunnilla. Päivän kulkua ei laskettu minuuteissa ja tunneissa . Työpäivä alkoi aamuauringon noustessa ja päättyi auringon laskiessa. Keskiajan ihmiset tiesivät senaikaisesta maailmasta vain vähäsen. Ihmiset eivat juurikaan lähteneet pois omasta kotikylästään.
KESKIAJAN ILOT SEKÄ HAJUT
Kirkollisten juhlapäivien lisäksi juhlittiin myös karnevaaleja, jotka saattoivat kestää joskus jopa pari viikkoa. Karnevaaleissa pelattiin, leikittiin erinlaisia pelejä, syötiin ja juotiin kunnolla. Kaikki tutut tavat käännettiin päinvastoin. Kerran vuodessa vietettiin väärän kuninkaan päivää, jolloin tavallisten kansalaisten keskuudesta valittiin kuningas oikean tilalle yhdeksi päiväksi tosin. Ylemmät säädyt uskoivat pitävänsä tlonpojat tyytyväisinä laatimalla heille yhden päivän pois arjen raadosta. Talvikankareella oli pitkä perinne, sillä jo antiikin roomalaiset olivat juhlineet samoihin aikoihin. Silloin jätettiin hyvästejä talvelle, ja kevään odottelu alkoi.
Erillaiset ruoka- ja juomatavat
Keskiajalla ruokailuvälineet olivat harvinaisia ja yleensä ruokaa syötiin käsillä. Lusikoita käytettiin vain aatelis-suvuissa
KAUPANKÄYNTI
Keskiajan alkupuolella ihmiset elivät omavaraisesti. Lähes kaikki tarvittava tehtiin itse ja raha menetti merkityksensä. Tuolloin kauppaa käytiin esimerkiksi tavaroilla ja palkka maksettiin ruokana tai vaatteina. Kesti yli 500vuotta ennen kuin raha otettiin takaisin käyttöön merkittävien keksintöjen ja ilmaston lämpenemisestä johtuvan satojen kasvun vuoksi. Tämä luonnollisesti vilkastutti myös kaupankäyntiä
Merkittävimmät kauppa-alueet
Euroopan kaksi merkittävää kauppa-aluetta olivat Pohjois-Italian kaupungit, jotka hallitsivat kauppayhteyksiä arabien kanssa sekä noin 300 kaupungin Hansa-liitto joka kävi kauppaa Itämeren alueella.
Porvarit hallitsevat kaupunkeja
Kaupunkien kauppiaat sekä käsityöläiset muodostivat porvariston, jotka perustivat ammattikuntia. Niiden tehtävänä oli valvoa jäsentensä ammattitaitoa ja pitää jäsentensä puolta sekä sopia hinnoista. Valtaa itsenäisissä kaupungeissa käytti kauppiaista koostuva raati eli neuvosto.
KESKIAJAN LOPPU
Musta surma
1300-luvulla satamakaupungeissa alkoi levitä kuolemaa aiheuttavaa sairautta kun laivarotat pääsivät vilistämään laivoista maihin. Rottien mukana kulkeutui kirppuja jotka levittivät mustaksi surmaksi nimettyä sairautta. Keskiajalla lääketiede ei ollut kovinkaan kehittynyttä, hoito perustui lähinnä uskomuksiin sekä rohtoihin. Lisäksi ilmaston kylmenemisen seurauksena sadot jäivät pieneksi, kaupankäynti hidastui ja ihmiset alkoivat näkemään nälkää. Musta surma sairastutti etenkin naisia ja lapsia, jonka vuoksi syntyneisyys laski huomattavasti. Musta surma jatkoi Euroopassa vielä useita satoja vuosia, mutta vähitellen ihmisten vastustuskyky parani, sairastuneita alueita opittiin eristämään, lääketiede kehittyi, eikä tauti enää surmannut ihmisiä niin paljon kuin aiemmin. Tuhatvuotinen keskiaika katsottiin päättyneesi. Se alkoi antikiin kulttuurin heikentymisestä ja päättyi 1400-luvulla mustan surman murjoessa Eurooppaa.
Keskiajalla tarkoitetaan vuosia 400-1500. Kun Rooma tuhoutui, olot Euroopassa muuttuivat sekaviksi. Sota ajoi ihmiset liikkeelle,ja tätä kutsutaan kansainvaellusajaksi. Sekavissa oloissa ihmiset muuttivat maalle ja Rooman imperiumin kaupungit surkastuivat. Esim, Roomassa asui antiikin aikana miljoona ihmistä, mutta keskiajalla vähimmillään vain 10 000 asukasta. Aikanaan mahtavan imperiumin keskuksena ollut Forum Romanum tuhoutui. Raha menetti merkityksensä, minkä johdosta kaupan käynti heikentyi useiksi vuosisadoiksi. Jotkut historian tutkijat ovat kuvanneet keskiaikaa pimeäksi ajaksi, sillä siitä ei tiedetä paljoa. Etenkin varhaiskeskiajasta on säilynyt vain vähän historiallista materiaaleja. Keskiajallaei myöskään arvostettu antiikin kulttuuria. Monet antiikin aikaiset tapahtumat, kuten olympialaiset tai gladiaattoritaistelut, lopetettiin keskiajalla.
Rooman muisto kukoistaa Bysantissa
Antiikin kulttuuri ei hävinnyt kokonaan Rooman tuhoutumisen jälkeen, sillä se jatkui Itä-Roomassa eli Bysasntissa.
Kuningas jakaa maata
Keskiajan levottomina aikoina hallitsijat taistelivat vallasta keskenään. Heidän asemansa olivat heikot, sillä heillä ei ollut tarpeeksi sotilaita. Tämän vuoksi he houkuttelivat omaan palvelukseensa. Kuningas antoi taistelijoille maata hallittavaksi sotapalvelusta vastaan. Maa-aluetta kutsuttiin silloin läänitykseksi.
Hajainen Eurooppa
Keskiajalla Euooppa on ollut hyvin hiljainen. Yhtenäisiä valtioita ei ole ollut, vain maanosa oli silloin jakaantunut lukuisiin hallitsijoidenkuntiin. Läänitysten takia kuningaskunnat olivat jaettuna moiniin pieniin ruhtinaskuntiin, jotka puolestaan olivat jaettuna vielä pienenpiin osiin. Vasta keskiajan jälkeen olevalla ajalla alkoi tulla enenmän valtioita joilla oli selkeät rajat. Tällaisia on esim, Espanja, Ranska ja myös Ruotsi.
Jokainen ihminen kuuluu johonkin säätyyn
Keskiajalla sääty tarkoitti tarkalleen määrättyä asemmaa yhteiskunnassa. Kirkko jakoi ihmiset kolmeen säätyyn: papistoon, aatelistoon ja talonpoikiin. Keskiajan jälki ajalla tuli neljäs sääty, porvaristo.
Aatelisto ja papisto yhteiskunnan huipulla
Kirkon mukaan papisto oli toisten säätyjen yläpuolella. Pappien työtehtävä oli rukoilla henkilöiiden puolesta, tehdä jumalanpalveluksia ja opettaa kansalle kristinuskoa myös valvoa, etteivät henkilöt tekisi syntiä. Aateliston hieno asema perustui kuninkaallisilta saatuihin läänityksiin. Läänityksiä saaneista aatelisista muokkaantui vähitellen rikkain keskiajan sääty, koska he keräsivät oman alueensa verot itselleen.
Talonpoikien raskas elämä
Heikoimmassa asemmassa oli . Talonpoikiin kuului noin 90% henkilöistä. Talonpojille työ oli tehtävä, tuottaa ruokaa ja juomaa kaikille yhteiskunnan jäsenille ja talonpoika myös maksoi veroja. Osa talonpojista eli maaorjuudessa. Talonpoikien elämä oli pääosissa työtä, ja he eivät eläneet kovinkaan vaativissa taloissa.
RITAREIDEN AIKAKAUSI
Ritareiden piti osallistua sotiin, yylläpitää sotataitojaan harjoituksissa sekä turnajaisissa. Vastapalveluksena sotimisesta ritari hallittavakseen jonkunlaisen alueen.
Taisteluita ja piirityksiä
Ritareiden lisäksi armeija koostui jalkamiehistä, katapulttien kuljettajista ja jousiampujista. Jos hyökkäys meni putkeen, kaupunki tai linna tuhottiin. Asukkaat surmattiin ja kaikki myytäväksi kelvannut varastettiin.
KIRKKO KESKIAJAN MAHTITEKIJÄ
Elettiin sydänkeskiaikaa 1000-luvulla. Pyhän Saksalais Roomalaisen keisarikunnan johtaja Henrik IV oli riitautunut katollisen kirkon johtajan paavin kanssa
Paavit ja hallitsijat taistelivat vallasta
Keskiajan paavit ja hallitsijat kävivät valtatappelua. Kirkon valta oli valtavan suuri. Keskiajan jälkeiselä puoliskolla hallitsijoiden valta vahvistui ja paavien valta heikkeni.
Kirkko hallitsee
Kirkolla oli paljon vaikuttamisvaltaa ja rahaa. Kirkolla oli myös oikeus periä veroja. Hajaista Eurooppaa yhdisti keskiajalla uskonto ja myös latina. Kirkon vahva asema näkyi tieteessä ja myös taiteessa. Tärkein tiede oli silloin teologia elikkä oppi kristinuskosta
Ristiretkiläisten matkassa
Ristiretket olivat kirkon järjestämiä sotaretkiä, jotka suuntasivat Länsi-Euroopasta pääosassa Lähi-itään 1000-luvun alkupuolilla. Ristiretken tavoiteena oli levittää kristinuskoa. Ristiretket kertoivat kirkon isosta vallasta ja kristinuskon hyvästä asemmasta ihmisten elämässä. Retki-sana antaa kuvan rauhanomaisuudesta vaikka todellisuudessa kaupunkeja ryöstettiin ja ihmisiä kuoli tuhansittain.
Ristiretket kestivät noin 200 vuotta ja päättyivät epäonnistuneina, sillä Jerusalem saatiin haltuun vain hetkeksi eikä kalliit sotaretket tuoneet haluttua tulosta.
USKONTO IHMISTEN ELÄMÄSSÄ
Kirkon vaikutus ihmisten elämään
Keskiajalla kirkon vaikutusvalta ihmisiin oli suuri. Jumalanpalveluksiin osallistuminen oli velvollisuus, synnit tuli tunnustaa ainakin kaksi kertaa vuodessa ja vähintään tärkeimmät rukoukset oli osattava. Ihmisten tuli elää hyvinä pidettyjen tapojen mukaan. Lakia rikkoneita tai Jumalan tahtoa uhmanneita ihmisiä kirkko rankaisi ja uhkasi ikuisella kadoituksella/Helvettiin joutumisella.
Koska televisiota tai sanomalehtiä ei ollut, toimi pappi ihmisten virallisena tietolähteenä ajankohtaisista asioista. Pappien välittämä tieto oli kuitenkin uskonnon värittämää eikä välttämättä siis aina täysin totta.
Kirkkotyylit
Kirkot sijaitsivat keskeisillä ja korkeilla paikoilla, joista ne näkyivät kauas. Keskiaikaiset kirkot on rakennettu aluksi romaanisen tyylin ja myöhemmin goottilaisen tyylin mukaisesti. Romanisessa tyylissä kirkot olivat linnamaisia. Koristeita käytettiin vain niukasti ja yksinkertaiset geometriset muodot olivat koristelun tavoitteita. Goottilainen tyyli oli koristeellisempi ja mahtipontisempi. Näiden kirkkojen tornit olivat korkeita, ikään kuin taivasta ja Jumalan valtakuntaa kohti kurkottavia.
Pyhimyksiä palvomassa
Keskiajan ihmiset uskoivat pyhimyksiin. Pyhimyksiä olivat esimerkiksi raamatun henkillöt ja uskonsa puolesta kuolleet kristityt. Pyhimyksien uskottiin pystyä ihmetekoihin , kuten estämään tulvia ja parantamaan kipeitä ihmisiä. Jokaisen ihmisen piti ainakin krran elämässään käydä pyhinvaellus. Sellainen oli matka pyhimyksen haudalle myös pyhälle paikalle voi mennä. Tärkein pyhinvaellus kohde oli silloin Jeesuksen hauta Jerusalemissa.
KESKIAJAN ELÄMÄÄ
Ilmaston muutos vaikuttipaljon elämään keskiajalla. Ilmaston kylmetessä viljasadon tyhjenivät ja ihmisten elin tastot laskivat, sairaudet lissäntyivät ja elintaso sen kuin laski ja laski ja kuolleisuus kasvoi. Naisen ja etenkin naimattoman naisen asema oli keskiajalla oli erittäin huono, ellei hän kuulunut aatelistoon. Vain avioliitto naisille takasi toimeentulon. Avioliitot olivat silloin suvun järjestämiä, joten naimisiin mentiin harvoin rakkaudesta. Naisen asema oli huono etenkin perinnön jaossa. Kun isä kuoli perintö siirtyi todennäköisemmin vanhimmalle pojalle
Kelloja ei tunnettu
Keskiajalla vuosiluuvut vaihtelivat ainoastaan pakkakunnan mukaan. Kuukausien nimet ja ajankohdat olivat kuitenkin samoja eri paikkakunnilla. Päivän kulkua ei laskettu minuuteissa ja tunneissa . Työpäivä alkoi aamuauringon noustessa ja päättyi auringon laskiessa. Keskiajan ihmiset tiesivät senaikaisesta maailmasta vain vähäsen. Ihmiset eivat juurikaan lähteneet pois omasta kotikylästään.
KESKIAJAN ILOT SEKÄ HAJUT
Kirkollisten juhlapäivien lisäksi juhlittiin myös karnevaaleja, jotka saattoivat kestää joskus jopa pari viikkoa. Karnevaaleissa pelattiin, leikittiin erinlaisia pelejä, syötiin ja juotiin kunnolla. Kaikki tutut tavat käännettiin päinvastoin. Kerran vuodessa vietettiin väärän kuninkaan päivää, jolloin tavallisten kansalaisten keskuudesta valittiin kuningas oikean tilalle yhdeksi päiväksi tosin. Ylemmät säädyt uskoivat pitävänsä tlonpojat tyytyväisinä laatimalla heille yhden päivän pois arjen raadosta. Talvikankareella oli pitkä perinne, sillä jo antiikin roomalaiset olivat juhlineet samoihin aikoihin. Silloin jätettiin hyvästejä talvelle, ja kevään odottelu alkoi.
Erillaiset ruoka- ja juomatavat
Keskiajalla ruokailuvälineet olivat harvinaisia ja yleensä ruokaa syötiin käsillä. Lusikoita käytettiin vain aatelis-suvuissa
KAUPANKÄYNTI
Keskiajan alkupuolella ihmiset elivät omavaraisesti. Lähes kaikki tarvittava tehtiin itse ja raha menetti merkityksensä. Tuolloin kauppaa käytiin esimerkiksi tavaroilla ja palkka maksettiin ruokana tai vaatteina. Kesti yli 500vuotta ennen kuin raha otettiin takaisin käyttöön merkittävien keksintöjen ja ilmaston lämpenemisestä johtuvan satojen kasvun vuoksi. Tämä luonnollisesti vilkastutti myös kaupankäyntiä
Merkittävimmät kauppa-alueet
Euroopan kaksi merkittävää kauppa-aluetta olivat Pohjois-Italian kaupungit, jotka hallitsivat kauppayhteyksiä arabien kanssa sekä noin 300 kaupungin Hansa-liitto joka kävi kauppaa Itämeren alueella.
Porvarit hallitsevat kaupunkeja
Kaupunkien kauppiaat sekä käsityöläiset muodostivat porvariston, jotka perustivat ammattikuntia. Niiden tehtävänä oli valvoa jäsentensä ammattitaitoa ja pitää jäsentensä puolta sekä sopia hinnoista. Valtaa itsenäisissä kaupungeissa käytti kauppiaista koostuva raati eli neuvosto.
KESKIAJAN LOPPU
Musta surma
1300-luvulla satamakaupungeissa alkoi levitä kuolemaa aiheuttavaa sairautta kun laivarotat pääsivät vilistämään laivoista maihin. Rottien mukana kulkeutui kirppuja jotka levittivät mustaksi surmaksi nimettyä sairautta. Keskiajalla lääketiede ei ollut kovinkaan kehittynyttä, hoito perustui lähinnä uskomuksiin sekä rohtoihin. Lisäksi ilmaston kylmenemisen seurauksena sadot jäivät pieneksi, kaupankäynti hidastui ja ihmiset alkoivat näkemään nälkää. Musta surma sairastutti etenkin naisia ja lapsia, jonka vuoksi syntyneisyys laski huomattavasti. Musta surma jatkoi Euroopassa vielä useita satoja vuosia, mutta vähitellen ihmisten vastustuskyky parani, sairastuneita alueita opittiin eristämään, lääketiede kehittyi, eikä tauti enää surmannut ihmisiä niin paljon kuin aiemmin. Tuhatvuotinen keskiaika katsottiin päättyneesi. Se alkoi antikiin kulttuurin heikentymisestä ja päättyi 1400-luvulla mustan surman murjoessa Eurooppaa.