Keskiaika oli vuosina 300-1500 . Se alkoi Rooman imperiumin tuhoutumisesta. Keskiaika on puolitettu varhais keskiaikaan vuonna 400-900, sydänkeskiaikaan 900-1300, ja myöhäiskeskiaikaan vuonna 1300-1500. Kun Rooma tuhoutui Eurooppa muuttui sekavaksi. Kun sota alkoi ihmiset lähtivät liikkeele. Järkyttyneinä ihmiset muuttivat pois maalle.Roomassa asui antiikin aikaan miljooona ihmistä vähimmillään 10 000 ihmistä. Rahakin menetti arvonsa jonka takia kaupan käynti heikkeni moneksi vuosisadaksi.

Kuningas jakaa maata

Keskiajan levottomina päivinä kuninkaat taistelivat vallasta kahdestaan. he olivat heikkoja sillä heillä ei ollut tarpeeksi sotilaita. sen takia he houkuttelivat palvelukseena aseistettuja miehiä. Maa-alueita sanotaan läänitykseksi. Hallitsijalta läänityksen saanut sotilas oli kuninkaanvasalli. Uskollisuudenvalassaan hön lupasi lähettää hallitsijalle sotilaita.Hän sai palkkioksi hallita maa-aluetta vapaasti ja kerätä veroja.

KAIKKI IHMISET KUULUVAT JOHONKIN SÄÄTYYN

Keskiajalla sääääty tarkoitti tarkasti määrättyä asemaa yhteiskunnassa. Keskiajallajälkipuoliskolla tuli kolmas sääty, porvaristo. Siinä olivat kaupungin kauppiaat ja käsityöläiset.Kauppiaat myivät ihmisille heidän ostamia tavaroita, kuten suolaa, koruja, aseita ja kankaita. Käsityöläiset ovat suutarit ja sepät
AATELISTO JA PAPISTO YHTEISKUNNAN HUIPULLA
Kirkko mielestä papisto oli muiden säätyjen yläpuolella. Pappien tehtävänä oli rukoilla ihmisten puolesta, hoitaa jumalanpalveluksia ja opetaa kansalle kristnuskoa. Aateliston parhain asema perustui kuninkaalta saatuihin läänityksiin. Läänityksiä saaneista aatelisista muotoutui keskiajan rikkain sääty, koska he keräsivät omistamansa alueen.
TALONPOIKIEN RASKAS ELÄMÄ

Kaikista heikoimmassa asemassa olivat talonpojat. Kirkon mielestä talonpoikien tuli tyytyä kohtaloonsa.Talonpoikaissäätyyn kuului suunilleen 90 % ihmisistä.Talonpoikien piti tehdä työtä, tuottaa ruokaa kaikille yhteiskunnan jäsenille ja maksaa veroja. talonpoikien elämä on pääosin raskasta työtä, ja he elivät vaatimattomissa taloissa.

RITARIT JA KUNINKAAN USKOLLISET PALVELIJAT

Ritareiden oli pakko osallistua sotiin, ylläpitää sotatietoaan harjoituksissaa ja osallistua turnajaisiin. Vastalahjaks sotimisest ritari sai hallittavakseen tietyn alueen. Keskiajalla sodankäynti oli melkein aina. Jos hyökkäys onnistui niin kaupunki tai linnoitus tuhottiin.

KIRKKO-KESKIAJAN MAHTITEKIJÄ

Keskiajalla paavit ja kuninkaat kävivät valtataistelua. Kirkon valta kasvoi ja oli varsinkin sydänkeskiajalla suuri.Keskaijan. jälkipuoliskolla tilanne ei ollut enään sama, kun kuninkaiden valta vahvistui ja paavin valta heikkeni. Kirkolla oli oli paljon omaisuutta ja vaikutusvaltaa. Myös kirkolla oli oikeus periä veroja. Kirkon vahva asema näkyi tieteissä ja taiteissa. Tärkein tiede oli teologia eli oppi kristinuskosta.

RISTIRETKELÄISTEN MATKASSA
Ristiretket olivat kirkon soraretkiä, jotka suuntautuivat länsi- eurooppaan pääosin lähi-itään1000-luvun alkupuolella. Ristiretket kertovat kirkon suuresta vallasta ja kristinuskon vahvasta asemasta ihmisten elämässä. Ristiretket kestivät noin 200 vuotta, ja päättyi epäonnistuneina

KESKIAJAN KIRKOT
Kirkot rakennettiinyleensä keskeisille ja korkeille paikoille, josta ne näkyivät kakku. Katedraalin rakennus tyylejä oli 2: romaaninen ja myös goottilainen. Katedraalin rakentaminen oli valtava työ. pappi oli keskiajalla tärkein virallinen tietolähde ihmiselle.