1500-luvun alkeilla oli Ruotsi vielä hajanainen valtio. Maassa oli silloin kuningas, joka oli vaaleilla valittu.
Ruotsi oli ollut osa Kalmarin unionia keskiajalla, eli Norjan, Tanskan ja Ruotsin liittoa, mutta jokin osa aatelistosta
oli sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi jättää Kalmarin unioni. Tämän kuultuaan Tanska vihastui ja hyökkäsi Ruotsiin.
Taistelu jatkoi 1520 vuoteen kun Kristian II sai Ruotsin kokonaan valtaansa. Hän piti kruunajaisjuhlan Tukholmassa, minne hän kutsui arvoisimmat aateliset ruotsalaiset. Mutta kuitenkin Kristian tarkoitus juhlille oli hirmuinen, Kristian II surmasi kaikki juhlavieraat. Noin 82 korkea-arvoista ruotsalaista aatelista sai surmansa. Mutta Kristian vain halusi surmalla varmistaa tulevaisuutensa kuninkaana ja osansa Ruotsin unionissa. Tätä tapaturmaa kutsutaan Tukholman verilöylyksi.






 
<-- Kristian II






Ruotsalaiset nousevat kapinaan.
Tukholman verilöyly kuitenkaan ei tuottanut Kristian II:n toivomaa tulosta, sillä ruotsalaiset nousivat kapinaan. ''Vastarintaa'' johti Kustaa Eerikinpoika ja hän oli aatelissuvun poika, joka oli aikaisemmin jäänyt tanskalaisten vangiksi, mutta pääsi sieltä pois paeten takaisin Ruotsiin ja vältti Tukholman verilöylyn. Kustaa kuitenkin piileksi tapahtumien takia, ja yritti houkutella talonpoikia osallistumaan kapinaan.
Hänen ansiosta kapinajoukko kasvoi. Kustaa Vaasan joukot pystyivät häätämään tanskalaiset Ruotsista.
6. kesäkuuta vuonna 1523 Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi.





<-- Kustaa Vaasa















Kustaa Vaasa oli hajanaisen, ja köyhän valtakunnan kuningas. Katollinen kirkko sai paljon valtaa, ja valtakunnan eri osia valtioi aatelissuvut
Hänen suunnitelmansa oli kehittää uusi valtio, missä valta keskitettiin kuninkaalle ja virkamiehille. Kustaa päätti myös, että vähentäisi aatelissukujen valtaa, ja hän lähetti toisinaan virkamiehet vallitsemaan eri osia maasta, aatelisten sijaan koska moni merkittävä aatelinen oli kuollut Tukholman verilöylyssä, joten virkamiesten määrän tuplaaminen oli hänen merkittävä uudistus.
Kustaa määräsi uusia veroja kansalaisille, koska hänen päätös oli tehdä perinnöllinen kuninkuus joka oli merkittävä osa uudistukseen.

Kustaa Vaasa halusi poistaa katolisen kirkon hallintoa Ruotsista
Tähän uskonpuhdistus antoi luvan. Katolinen kirkko joka oli paavin johtama oli muuttunut kuninkaan johtamaksi luterilaiseksi kirkoksi. Kuninkaan määräyksiä luettiin ihmisille saarnatuoleista ja sanansaattajiksi tuli pappeja.
Lisää omaisuutta valtiolle tuli uskonpuhdistuksesta koska kirkon omistamat maatilat, linnat, kirkkojen kultaiset kellot, ja kirkon keräävät verot menivät valtiolle.
Ensimmäinen valtansa vakiinnuttanut kuningas Ruotsissa oli Kustaa Vaasa. SIlti hänen uudistukset jakoivat mielipiteitä korvasta korvaan, suurin osa kansasta niistä pitikin mutta puuttuminen uskontoon ei toisia kauheasti miellyttänyt.
Aatelisto joka oli menettänyt asemansa, alkoi kapinoimaan uudistuksia vastaan.
Salamurha suunnitelmia alettiin keksimään kuninkaasta. Myös Ruotsin rajojen ulkopuolella Kustaa Vaasalla oli ongelmia.