Suomi Ruotsin vallan aikaan

Alkamisesta ei ole tietoa mutta se 17 Syyskuuta vuonna 1809 suomensotaan. Ruotsin vallan aika alkoi Suomeen tehtyjen ristiretkien myötä. He toivat mukanaa Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon. Suomeen perustettin postilaitos, kaupunkeja ja kouluja.

Talonpoika on hallinnoimaansa (omistamaansa tai vuokraamaansa) maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava maanviljelijä.

Ruotsin ja Suomen sääty-yhteiskunnasta puhuttaessa talonpoika-termillä tarkoitetaan maantilansa omistavaa maanviljelijää, talollista, joka vastasi tilalle asetetuista veroista ja muista velvoitteista. Talolliset muodostivat talonpoikaissäädyn. Kruununtalonpoika taas ei omistanut viljelemäänsä maata, vaan tilan omisti valtio.

Alun perin ”talonpoika” (ruots. bonde) merkitsi kiinteästi asuvaa miestä vastakohtana liikkuvaa elämää viettävälle erämiehelle. Käsite muuttui tarkoittamaan maatilaa asuvaa ja viljelevää isäntää, kun erätalousväistyi. Viimeistään 1600-luvulle tultaessa talonpojalla tarkoitettiin talolista. Myöhemmin sääty-yhteiskunnan purkautuessa termi sai nykyisen laajemman merkityksen: maata viljelevä väestö, talonpoikaisväestö.

Pohjois-Euroopan talonpoikien arki oli raskasta. Lyhyen kesän aikana piti kerätä sato koko vuodeksi. 1500-luvulla elämä vaikeutui entisestään, kun tiloille majoitettiin sotilaita. Huovit asettuivat piha piireihin kunignkaan nimissä, ja heille piti antaa ruokaa ja yösija. Näitä sotilaitten majapaikkoja kutsuttiin linnanleireiksi.
Sotilaiten ruokkiminen ja majoittaminen oli erittäin raskasta talonpojille. Talonpojat maksoivat myös veroja. He maksoivat veronsa viljana, lihana, kalana, turkiksina, tervana tai halkoina, eli niillä tuotteina mitä oli kulloinkin saatavilla. Kuninkaan virkamiehet määrittivät tuoteen arvon. Joskus verot olivat joillekkin liian suuret, ja silloin talon poika velkaa kruunulle. Tällöin ensi vuoden verotaakka oli entistä raskaampi.


 

NUIJjASOTA

Sigismunb, joka oli jo vuodesta 1587 ollut Puolan vaalikuningas, peri Ruotsin kuninkuuden isänsä Juhana III:n kuoltua 1592. Sigismund kuitenkin vietti aikaansa Puolassa, jolloin Ruotsissa käytännön valtaa pitivät valtaneuvosto ja Sigismundin setä (Juhanan nuorempi veli) Kaarle-herttua. Uskonpuhdistusta kannattaneen Kaarle-herttuan ja katolisen Sigismundin välille syntyi erimielisyyksiä varsin pian.

Ensimmäinen nuijasotaan liittynyt selkkaus tapahtui Etelä-Pohjanmaalla vuoden 1596 alussa. Sen aloittaja oli rikas ratsutilallinen ja nimismies Jaakko Ilkka. Huovit löivät Ilkan ilmeisen vähälukuisen joukon ja Ilkka itse vietiin vangiksi Turun linnaan. Vuoden 1596 aikana Fleming edelleen vahvisti Pohjanmaan linnaleirejä. Jaakko Ilkka valittiin talonpoikien armeijan johtajaksi, koska hänellä oli sotakokemusta.

Ensimmäisiä nuijasotaa koskevia tutkimuksia oli Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen väitöskirja vuodelta 1858, jossa hän esitti, että kapinoivat talonpojat taistelivat perinteisestä talonpoikaisvapaudestaan.

1900-luvun alkupuolen kansallismielisessä historiankirjoituksessa nuijasota usein nostettiin suomalaisuuden symboliksi. Se on esitetty suomalaisten nousuksi vierasta sortajaa edustanutta aatelistoa vastaan. Toisaalta Pentti Renvall näki asian käänteisestä kansallismielisestä näkökulmasta: nuijasota oli kehittymättömän väestönosan harmittava hyökkäys puoli-itsenäistä "Suomen valtiota" vastaan. Tämän psykologisen tulkinnan mukaan Pohjois- ja Itä-Suomen kapinalliset talonpojat olivat väsyneitä sotaan ja henkisesti alikehittyneitä suhteessa Etelä-Suomen talonpoikiin. Renvallin teoria oli 1930-luvulta aina 1970-luvulle asti vallitseva historiantulkinta.

Psykologisoivien näkemysten sijaan nykytutkijat korostavat sodan yhteiskunnallista taustaa. Näiden näkemysten mukaan nuijasota syntyi Ruotsissa raivonneen sisällissodan, Suomen kiristyvien säätyvastakohtaisuuksien ja pitkällisen Venäjän sodan aiheuttaman väsymyksen takia.

Professori Heikki Ylikangas on osoittanut useissa tutkimuksissa, että kapinan syyt löytyvät kasvaneesta säätyjen vastakkainasettelusta, joka johtui aatelin kasvusta ja talonpoikien köyhtymisestä. Yhdysvaltalainen tutkija John P. Maarbjerg esitti 1992, että kapina syttyi Etelä-Pohjanmaalla siksi, koska se oli eniten riippuvainen kaupasta ja tuonnista ja aikakauden hintakehitys oli ollut epäedullinen pohjalaisille tuottajille. Tämän vuoksi perinteiset talonpoikaisjohtajat ja köyhemmät talonpojat yhdistivät voimansa ja ryhtyivät kapinoimaan. 


KAUPUNKI ELÄMÄ

1700-luvulla kaupungit olivat viella kovin pieniä.
Kaupungit perustuivat kaupan käynnin ympärille.
Porvaristo hallitsi kaupunkeja.
Porvariston lisäksi kaupungissa asui myös paljon työläisiä, palvelusväkeä, kiertolaisia ja kerjäläisiä.
Kaupungit kasvoivat.
Kaupunkeihin tuli enemmän työ paikkoja kuten rautarukit ja tervan polttajat.


KAPPALEEN TÄRKEÄT ASIAT

MIKAEL ARGICOLA LOI SUOMEEN KIRJAKIELEN
NUIJJA SODASSA OLIVAT VASTAKKAIN TALONPOJAT JA AATELISET
RUOTSI LIITTI SUOMEN TIUKEMMIN OSAKSI VALTAKUNTAA
SUURVALTA-AIKANA LISÄÄNTYNEET SOTAVÄENOTOT JA VEROT RASITTIVAT SUOMALAISIA
SUOMEEN PERUSTETTIIN POSTILAITOS, KAUPUNKEJA JA KOULUJA
KAUPUNGIT OLIVAT ALUKSI PIENIÄ, MUTTA VÄHITELLEN NE KASVOIVAT JA VAURASTUIVAT