Anssi, Suomi Ruotsin vallan aikaan🇫🇮🇸🇪
Suomi Ruotsin vallan aikaan
Ruotsin valta kasvaa
Ruotsin vallan aikaan Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa. Vallan aika Ruotsissa ei ollut yksijaksoista vaan sen alkaminen oli pitkä prosessi, joka päättyi Suomen sodan ansiosta 17. syyskuuta 1809. Kun Kustaa Vaasa nousi valtaistuimelle vuonna 1523, alkoi koko valtakunnan uudistustoimet, jotka koski myös Suomea eli kirkon valta väheni ja hallinto uudistui. Kustaa Vaasa lisäsi virkamiehiä ja vouteja. Suomi koostui lääneistä, esim Turun lääni, Hämeenlinnan lääni ja Korsholman lääni. Kuningas halusi myös laajentaa valtakuntaansa. Siksi hän lupasi muutaman vuoden verovapauden talonpojille, jotka muuttivat erämaahan asumaan eli nykyiseen Itä-Suomeen.
Nuijasota
[Nuijasodassa käytettiin saman laisia nuija kuin kuvassa]
https://www.youtube.com/watch?v=ilrdm4YkZ-Q
^video linkki^
Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa vastaan vuonna 1596-1597, joka päättyi verisesti. Tätä kutsutaan Nuijasodaksi koska sodassa käytettiin nuijia ja seipäitä. Taistelu loppui, kun Flemingin joukot voittivat. Sodassa oli paljon lapsisotilaita. Joka perheestä lähetettiin tietyin välein joku perheenjäsen sotaan.
Nuijasotaan johtaneita syitä olivat muun muassa valtakunnan alamaisia rasittava politiikka, veljesriidat.
Ruotsin ja Venäjän välillä käyty sota, Pitkä viha, oli juuri päättynyt.
Suomen kieli
Mikael Agricola on suomenkielen luoja. 1500-luvulla elivät suomalaiset maanläheistä elämää. He puhuivat eri kieltä kuin säätyläiset eli ylempiarvoiset ihmiset. Suomessa uskonpuhdistus kärkimiehenä oli Lutherin opissa Saksassa ollut Mikael Agricola. Hän toimi maan tärkeimmän koulun eli Turun katedraalikoulun rehtorina ja myöhemmin Turun piispana. Hänen ensimmäinen teos, ABC-kiria eli aapinen, ilmestyi vuonna 1543. Vaikka kirjan nimi olikin ABC, se ei ollu lapsille tarkoitettu vaan papeille, jotta he voisivat saarnata kansan kielellä. Kansan sivistäminen oli hidasta, sillä vain harva rahvaan edustaja osasi lukea tai kirjoittaa. Kielen kehittyminen ja kansan sivistäminen sai vauhtia, kun uskonpuhdistuksen seurauksena osa jumalanpalveluksista piti pitää kansan kielellä.
Kustaa Vaasa
[kuva Kustaa Vaasasta]
Kustaa Eerikinpoika, myöhemmin tunnettu nimellä Kustaa Vaasa, nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja oli kuninkaana vuoteen 1560. Kustaa Vaasa ryhtyi suuriin uudistuksiin valtakaudellaan. Hän muun muassa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista, koska ruotsalaiset eivät olleet tyytyväisiä unioniin. Sen lisäksi hän lujitti kuninkaan ja valtion valtaa, minkä seurauksena vaalikuninkuus päättyi. Hänen toimeenpanemat uudistukset loivat perustan uudenaikaiselle valtiolle.
Hän lisäsi virkamiehien määrää Suomessa, koska hän aloitti koko valtakunnan uudistustoimet. Nämä uudistustoimet koskivat myös Suomea. Kirkon valta väheni ja hallinto uudistui. Kustaa Vaasa uudisti hallintoa perustamalla keskusvirastoja Tukholmaan ja tehostamalla paikallishallintoa. Hänen valtakauden aikana verotusta kiristettiin ja taloutta tehostettiin. Maahan perustettiin muun muassa voutikuntia, talokohtainen verotus pantiin täytäntöön ja ulkomaankauppaa edistettiin. Kustaa Vaasan toimesta myös monarkiasta tuli perinnöllinen. Tämän takana oli tavoite pitää kruunu omassa suvussa. Reformaation myötä kuninkaasta tuli kirkon pää. Kuningas saattoi takavarikoida koko katolisen kirkon omaisuuden.
Lähteet
Forum 6 - Historia
Kaikkien aikojen historia 5 - Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan -kirjasta