Tavoitekokonaisuuksittain eteneminen tarkoittaa sitä, että oppilas etenee yhdessä tai useammassa oppiaineessa tavoitekokonaisuuksittain vuosiluokittain määriteltyjen tavoitteiden sijaan. Tällöin hänelle laaditaan suunnitelma, jonka mukaisesti hän etenee. Tavoitekokonaisuuksittain eteneminen mahdollistaa sekä nopeammin että hitaammin etenemisen oppiaineessa tai oppiaineissa. Jos hitaammin etenemiselle ilmenee tarvetta, tulee tehdä tuen tarpeen arviointi, suunnitelma, ja päätös. Hitaammin etenevän oppilaan on tullut saada ryhmämuotoisia ja oppilaskohtaisia tukitoimia ennen tavoitekokonaisuuksittain opiskeluun siirtymistä. Nopeammin etenevälle oppilaalle tehdään suunnitelma ja päätös ennen tavoitekokonaisuuksittain opiskeluun siirtymistä.

• Koulun kerhotoimintaa sekä koulun henkilökunnan järjestämänä että Harrastamisen malli -toimintaohjelman puitteissa. Linkki koulun kerhosuunnitelmaan
• Kirjastoauto käy perjantaisin.
• Kontiolahden evankelisluterilainen seurakunta pitää aamunavauksen kolme kertaa lukukaudessa.
• Kontiolahden 4H-yhdistys järjestää koululla iltapäivä- ja kerhotoimintaa
• Koulun vanhempaintoimikunta on mukana koulun tapahtumissa ja niiden suunnittelussa.
• Kyläyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä.
• Mahdollisuuksien mukaan käymme retkillä lähiympäristössä. kts. lukuvuoden tapahtumat.
• Urheiluseura Jakokosken Vesa pitää yllä hiihtolatuja. Vesa jäädyttää myös luistinradan ja huolehtii talkoilla sen ylläpidosta.
• Mahdollisesti yhteistyötä muiden kylän yhdistysten kanssa, esimerkiksi Martat.
• Lukuvuonna 2025-2026 järjestetään koko koulun yhteinen kevätjuhla toukokuussa
• Poliisin etäoppitunnit 1.-3.- ja 4.-6.-luokkalaisille 1.-2.10.2025
• Yhteistyötä tehdään myös muiden kontiolahtelaisten alakoulujen, erityisesti muiden kyläkoulujen, kuten Varparannan, Ahokkalan, Kontioniemen, Onttolan, Selkien ja Kulhon koulujen, kanssa. Yhteistyön muotoina ovat yhteiset tapahtumat, retket ja henkilökunnan koulutukset. Pienet alakoulut (Piepi) ovat toteuttaneet yhteistyötä opetukseen liittyvissä projekteissa pitkälti Teamsin tai Google Classroomin välityksellä.

Jakokosken koululla järjestetään kerhotoimintaa sekä koulun henkilökunnan järjestämänä että Harrastamisen malli -toimintaohjelman puitteissa. Tarkemmat tiedot kerhotoiminnasta löytyvät koulun Peda.net -sivuilta. Linkki koulun kerhosuunnitelmaan

Kontiolahden 4H-yhdistys järjestää iltapäivätoimintaa 1.-2.-luokkalaisille ja muille siihen oikeutetuille oppilaille päivittäin alkaen klo 12.30. Jakokoskella järjestettävään iltapäivätoimintaan osallistuu myös Ahokkalan koulun oppilaita. Iltapäiväkerhoa ohjaavat Sari Mustonen ja Petri Väänänen.

Vaarakirjastojen kirjastoauto vierailee koululla perjantaisin ensimmäisen oppitunnin aikana. Jokaisella luokalla on oma kirjastoautovuoro. Jokaisella oppilaalla on siis mahdollisuus käyttää kirjastopalveluita viikoittain.

Jakokosken koululla on myös pieni, lähinnä käsikirjastona toimiva koulukirjasto. 

Jakokosken koulun oppilaat syövät koululounaan kotiluokissaan, koska koululla ei ole erillistä ruokailutilaa. Oppilaat ottavat ruoan itse jakelulinjastolta. Ruokailu järjestetään klo 10.30-11.15, jolloin jokaisella oppilaalla on vähintään 15 minuuttia ruokailuaikaa. Ryhmänohjaajat valvovat ruokailua ja toimivat samalla malliruokailijoina. Kasvatuksellisessa mielessä ruokailutilanteessa keskitytään ennakkoluulottomaan maistelemiseen ohjaamiseen ja kiireettömän rauhallisen ruokailutapahtuman mahdollistamiseen.

Välitunnit

Koulutyön katkaisevat välitunnit, jotka vietetään koulun välituntipihalla. Välituntipiha-alue on kohtuullisen laaja ja se mahdollistaa monipuolisen toiminnan, kuten pallopelit ja -leikit, kiipeilemisen, keinumisen ja erilaiset kiinniottoleikit. Välituntitoimintaa on kehitetty viime vuosina oppilaiden toiveiden mukaan hankkimalla ns. hämähäkkikeinu ja viimeisimpänä syksyllä 2025 maatrampoliini. Oppilaat ovat myös päässeet vaikuttamaan välituntivälinehankintoihin, jotka ovat mahdollistuneet opetuksen järjestäjän ja vanhempaintoimikunnan osoittamilla varoilla.

Välitunnit kestävät 15 minuuttia, pois lukien ruokailun jälkeinen puolen tunnin välitunti. Välitunnit pidetään päivittäin kiinteinä aikoina seuraavasti:

1. välitunti klo 9.15-9.30

2. välitunti klo 11.15-11.45

3. välitunti klo 12.30-12.45

Jos toiminta niin vaatii, välituntiaikoja voidaan muokata joustavasti lyhyellä varoitusajalla.

Välituntien valvontaan on erillisen listan mukaan nimetty jokaiselle välitunnille opettaja. Lisäksi kaikki koulunkäynninohjaajat osallistuvat turvallisuuden ja lasten mahdollisten aikuiskontaktien lisäämiseksi välituntivalvontaan aina, kun heillä ei ole muita työtehtäviä.

Päivänavaukset

Perusopetusasetuksen (6 §) mukaisesti jokaisen koulupäivän työ alkaa lyhyellä päivänavauksella. Päivänavauksen pitäjänä voi olla tunnin opettaja, koulunkäynninohjaaja, oppilas, oppilasryhmä tai koulun ulkopuolinen taho.

Yhteisöllisyyttä lisää kaikkien koulun oppilaiden mahtuminen samaan luokkatilaan yhteisissä tilaisuuksissa. Noin 2-3 kertaa järjestettävien koulukokousten yhteydessä voidaan myös järjestää koulun yhteinen päivänavaus. Myös oppilastoimikunta järjestää toimintasuunnitelmansa mukaisesti kaikille yhteisiä päivänavauksia joko keskusradion kautta tai koulun yhteisenä kokoontumisena. Kontiolahden evankelisluterilaisen seurakunnan päivänavaukset ja niiden kanssa samanaikaiset rinnakkaistilaisuudet toteutuvat 2-3 kertaa lukukauden aikana. 

Muut koulun yhteiset tapahtumat

Säännöllisesti järjestettäviin koulun yhteisiin tapahtumiin kuuluvat vuosittain elokuussa järjestettävä Kodin ja koulun ilta, Unicef-kävely (joka toinen lukuvuosi), hiihtotapahtuma (joka lukuvuosi). Helmi-maaliskuun Mustavaaran laskettelu- ja ulkoiluretki on oppilaiden keskuudessa suosituin koulun yhteinen tapahtuma, jonka taloudellisessa tukemisessa vanhempaintoimikunnalla on välttämätön osansa.

Koko koulun juhlan järjestäminen vaatii pienessä yksikössä paljon sekä oppilailta että henkilökunnalta. Kaikki oppilaat osallistuvat juhlan valmistelemiseen ja toteuttamiseen. Ohjelman laadun ja yhteisön jaksamisen varmistamiseksi Jakokosken koululla järjestetään lukuvuoden aikana yksi huoltajien lisäksi myös entisille oppilaille ja koko kyläyhteisölle avoin iltajuhla Jakokosken tilavassa liikuntahallissa. Vuorolukukausittain juhla on syyslukukauden lopun joulujuhla tai kevätlukukauden lopun kevätjuhla. Koululla järjestettäviin syys- ja kevätlukukauden päätöstilaisuuksiin joululaulujen tai todistusten ja stipendien jakamisen merkeissä toivotamme myös huoltajat tervetulleiksi. 

Koulumatkojen turvallisuus on koko kouluyhteisön yhteinen asia. Henkilökunta edistää koulumatkojen turvallisuutta käsittelemällä liikenneturvallisuusasioita opetussuunnitelman mukaisesti ja ohjeistamalla oppilaita havaintojensa mukaan turvalliseen liikkumiseen, kuten pyöräkypärän käyttämiseen. Oppilaita kannustetaan liikkumaan koulumatkansa omilla lihasvoimillaan, jos se on mahdollista.

Jakokosken kouluun on helppo saapua kävellen tai pyöräillen. Polkupyörille on telineet sekä koulun etupihalla että liikuntahallin päädyssä välituntialueen rajalla.

Saattoliikenne pyritään ohjaamaan liikuntahallin parkkipaikalle, jotta välituntialueella ei liikkuisi moottoriajoneuvoja.

Noin kaksi kolmasosaa Jakokosken koulun oppilaista kuuluu ilmaisen koulukuljetuksen piiriin joko koulumatkan pituuden tai tien vaarallisuuden perusteella. Koulukuljetukset tuovat oppilaat koululle aamuisin klo 7.45-8.30. Iltapäiväisin kuljetukset lähtevät klo 12.30 ja tarvittaessa klo 14.15. Savo-Karjalan Linja Oy huolehtii koulukuljetuksista, joissa on mukana kolme minibussia, sekä aamuisin lisäksi kaksi linja-autoa, joista toinen on reittilinja.

Aamulla koulun alkua odottavat oppilaat ottaa vastaan koulunkäynninohjaaja, joka huolehtii myös koulun alkamista tai loppumista odottavien koulukuljetusoppilaiden odotustuntien valvonnasta. Aamuisin ja iltapäivän viimeisten kuljetusten valvonnassa on mukana myös opettajia erillisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Henkilökunta huolehtii yhdessä kuljettajien kanssa, että oppilaat päätyvät iltapäivällä oikeaan autoon oikeaan aikaan. 

Jakokosken koulun arviointisuunnitelma: http://peda.net/kontiolahti/jakokosken-koulu/jso/a

Lukuvuonna 2025-2026 laaja-alainen erityisopettaja opettaa Jakokosken koululla kolmena päivänä viikossa, yhteensä 14 h/vk. Luokanopettaja, erityisopettaja ja huoltaja tekevät tiivistä yhteistyötä parhaaksi katsomallaan tavalla (puhelimitse, Wilma, sähköposti, tapaamiset). 

Jakokosken koulu toimii lähikouluperiaatteen mukaisesti, jolloin kaikki koulumme oppilaat saavat laajaa tukea opintoihinsa ja koulunkäyntiin liittyen. Koulutyössä otamme huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat. Suunnitellut ja joustavat ryhmittelyt sekä tiimityöskentely auttavat kaikkien oppilaiden oppimisessa. Luokanopettajan, erityisopettajan, ohjaajan ja kodin välinen yhteistyö on tärkeää oppilaan oppimisen tukemisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oppilailla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita arvioidaan jatkuvasti ja tukitoimet aloitetaan ajoissa. On myös tärkeää turvata tuen saumaton jatkuminen lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Näissä nivelvaiheissa tehdään yhteistyötä ja tiedonsiirtoa esiopetuksen ja yläkoulun kanssa. Tavoitteena on tehdä ennaltaehkäisevää työtä, jotta mahdollisimman moni oppilas pystyy opiskelemaan ryhmäkohtaisten tukimuotojen keinoin.

Koulumme on esteetön ja henkilökuntaa koulutetaan monipuolisesti. Kouluyhteisön positiivinen asenne ja suhtautuminen on avainasemassa lähikouluperiaatteen onnistumisessa. Jokainen on hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Koulumme henkilökuntaan kuuluvat myös kuraattori ja terveydenhoitaja, joiden kanssa huoltajat ja opettajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä oppilaan asioissa.

Oppimisen tuen uudistus tuo muutoksia siihen, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään. Tavoitteena on selkeyttää tuen tasoja, vahvistaa varhaista tukea ja sujuvoittaa yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Oppilaalle annettava tuki jakautuu ryhmäkohtaisiin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Ensisijaiset tukimuodot ovat ryhmäkohtaisia ja kaikilla oppilailla on oikeus niihin. 

Yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Moniammatillisia yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksia pidämme 3-4 kertaa lukuvuoden aikana. 

http://peda.net/kontiolahti/jakokosken-koulu/jso/koulunk%C3%A4ynnin-tuki

Kontiolahden kunnan esi- ja perusopetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma ja Jakokosken koulun tiedot opiskeluhuoltosuunnitelmaan

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Opiskeluhuolto toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuu oppilaan ja huoltajien lisäksi tarvittaessa myös muita yhteistyötasoja. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Lisäksi oppilailla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joihin kuuluvat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. 

Jakokosken koulun yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu neljä kertaa lukuvuonna 2025-2026: 29.9.2025. 24.11.2025, 2.2.2026 ja 11.5.2026.

Kouluterveydenhoitaja

Jakokosken koulun kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla keskiviikkoisin. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai Wilma-viestillä. Koulumme terveydenhoitaja on Ella-Noora Kuivalainen, p. 013 330 5629 tai Wilma.

Koulukuraattori

Jakokosken koulun koulukuraattori on Terttu Meriläinen, p. 013 330 5885 tai Wilma. Hän on koululla parittomien viikkojen maanantaisin.

Koulupsykologi

Jakokosken koululla ei ole omaa koulupsykologia. Käytössä on puhelinkonsultaatiopalvelu ja tapauskohtaisesti käyttöön osoitettava psykologiresurssi.

Käytännön kiusaamisen vastainen työ Jakokosken koulussa:

A) Ennaltaehkäisy:

KOULUN TOIMENPITEET

•Ryhmäytyminen, kummitoiminta, lähikouluperiaate (tähän liittyen tai muutenkin: suvaitsevaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri)

•Vahvuusajattelu ja positiivinen pedagogiikka

•ProKoulu: yhdessä laaditut käyttäytymisen tavoitteet ja positiivisen palautteen avulla käyttäytymiseen puuttuminen

•KiVa Koulu –malli: asennekasvatus ja ilmapiiri (oppitunnit): kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista

•Omat seulat (kiusaamiskyselyt, sosiogrammit ym.)

•Seudullinen opetussuunnitelma luku 5 (kurinpitokeinot): Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino ennen jälki-istunnon antamista puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Varsinaisia kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen

•Pedagoginen keskustelu ja aikuisten yhteinen linjanveto siitä, mikä on ja mikä ei ole hyväksyttävää, sekä yhteinen näkemys puuttumisesta/toimintamalleista. Kiusaamiseen puuttuminen on aina aikuisen tehtävä!

•Välituntivalvontaa on lisätty, jolloin silmäpareja on enemmän välitunneilla näkemässä tilanteita.

•Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toiminta kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa

•Matala kynnys puuttua (nollatoleranssi); kaikkeen tietoon tulleeseen puututaan!

KODIT/HUOLTAJAT

•Kodin ja koulun välinen avoin yhteistyö

•Koulumatkoilla tietoon tulleet tapaukset keskustellaan koulussa, mutta niistä ei koulu ei voi esim. määrätä kurinpitotoimia niistä. Koulumatkat ovat oppilaan vapaa-aikaa ja vastuu niistä on huoltajalla.

•Samoin somessa/WhatsAppissa tms. oppilaan vapaa-ajalla tapahtuvista asioista keskustellaan jatkuvasti koulussa, myös ennaltaehkäisevästi. Päävastuu on kuitenkin huoltajalla.

•Vanhemmat tai vanhempaintoimikunta voivat olla aktiivisia kiusaamisen vastaisessa työssä. He voivat osallistua koulun kiusaamisen vastaisen kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen tai kiusaamisen vastaisen toimintamallin kehittämiseen sekä tehdä läheistä yhteistyötä opettajien kanssa

B) Kiusaamisen tullessa ilmi:

•KiVa Koulu –toimintamalli: mahdollisimman tehokas puuttuminen!

1.Tilanteen selvitys välittömästi. Jos kyse kiusaamisesta, viedään tapaus KiVa-tiimin käsittelyyn (selvittämiskeskustelu)

2. Tiedotus huoltajille heti!

3.Seurantakeskustelu

•Kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi tarvittaessa mukaan

•Yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä

C) Toimintamalli kiusaamisen selvittelyn jälkeen:

•KiVa Koulu -mallin mukainen seuranta: toimintaa on seurattu, ja pidetty seurantakeskustelu, jossa on todettu kiusaamisen loppuneen. Jos ei, edetään KiVa Koulu -mallin mukaisesti. Myös kurinpidolliset keinot ovat käytössä, sekä opiskeluhuollollinen tuki, tarvittaessa myös poliisi.

•Seuranta on tärkeätä, sillä kiusaaminen voi alkaa helposti uudelleen!

D) Kiusaamisen määrittelyä:

•Eri mieltä oleminen ja riitely kuuluvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja syntyvät tilanteissa, missä ollaan eri mieltä tai halutaan eri asioita.

•Riitojen ja erimielisyyksien avulla voidaan oppia käsittelemään erilaisia tunteita ja sovittelemaan riitoja.

•Riidat ja erimielisyydet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä, mutta voivat silti satuttaa toista ja silloin asiaa on soviteltava.

•Sopimaton, epäkunnioittava, välinpitämätön ja huono käyttäytyminen ei ole kiusaamista, mutta se vähentää toisten viihtyvyyttä, vie koulusta työilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi väärin.

•Kiusaamista on se, että sama oppilas joutuu toistuvasti ja tahallaan yhden tai useamman henkilön kiusaamisen kohteeksi.

•Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi ryhmästä eristäminen, selän takana puhuminen, tuijottaminen, ilmeily, selän kääntäminen, vaikeneminen.

•Sanallista kiusaamista on esimerkiksi nimittely, juoruilu, ilkkuminen, nauraminen, kuiskuttelu ja uhkailu.

•Fyysinen kiusaamista on esimerkiksi töniminen, tavaroiden ottaminen ja piilottelu, vaatteista repiminen ja lyöminen.

•Kännykän ja netin välityksellä kiusaamista on esimerkiksi huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit, uhkailu ja ärsyttäminen, noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen, kiristäminen, ahdistelu ja häirintä, yksityisen tiedon jakaminen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta.

E) Milloin kiusaaminen on rikos?

Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Joissakin, esimerkiksi fyysistä väkivaltaa sisältävissä tapauksissa on syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Ennen toimiin ryhtymistä tulee kuitenkin varmistaa, täyttyvätkö lain edellyttämät rikoksen tunnusmerkit. Lisäksi tarvitaan todisteita ja todistajia, jotka voivat vahvistaa tapahtuneen. Asian eteneminen oikeuskäsittelyyn edellyttää rikosilmoituksen tekemistä, esitutkintaa ja syyteharkintaa.

Esimerkiksi pahoinpitely ja alle 18-vuotiaaseen kohdistunut lievä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikkei kohteeksi joutuneella olisi rangaistusvaatimuksia. Pahoinpitelytilanteissa tutkintapyynnön poliisille voivat tehdä kiusatun vanhemmat tai kiusattu itse. Myös koulu voi tehdä ilmoituksen pahoinpitelyrikoksesta.

Vaikka rikoslain mukaan nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, jo tätä nuorempi on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Jos alaikäinen henkilö on aiheuttanut vahingon (esimerkiksi rikkonut toisen omaisuutta) tahallaan, voidaan hänet tuomita maksamaan uhrille täysi korvaus. Korvaus voidaan tarvittaessa periä hänen ensimmäisestä palkastaan.

Millaisesta rikoksesta kiusaamisessa voi olla kysymys?

Kiusaaminen voi olla laiton uhkaus. Laiton uhkaus saattaa olla suullista uhkailua, se voi olla kirje, tekstiviesti tai sähköposti tai fyysistä uhkailua esim. aseella. Uhkaus kohdistuu yksilön fyysiseen tai henkiseen koskemattomuuteen.

Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen voivat olla rangaistavia, jos teot täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä esittämällä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että se vahingoittaa loukattua tai aiheuttaa tälle kärsimystä. Kunnianloukkaukseksi luetaan myös sen aiheuttaminen, että loukattu joutuu halveksunnan kohteeksi.

Ruumiillinen väkivalta, toisen terveyden vahingoittaminen, täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, ja siitä voi seurata rangaistus, joka voi olla sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Pahoinpitely on ns. virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Lievässä pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle fyysistä kipua, josta ei jää pysyvää jälkeä.

Kodin ja koulun yhteistyössä Jakokosken koulu asettuu avoimeen dialogiin kotien kanssa. Koulun toiminnasta, oppilaan edistymisestä opinnoissaan, oppilaiden välisistä konflikteista ja muista koulunkäyntiin liittyvistä asioista tiedotetaan koulun puolelta riittävästi ja oikea-aikaisesti. Yksittäistä oppilasta koskevissa asioissa tiedotusvastuu on ryhmänohjaajalla. Opettajat voivat myös sopia muita tilanteeseen sopivia tiedotusratkaisuja. Kokonaisvastuu tiedottamisesta on koulunjohtajalla, joka vastaa myös koko koulua koskevasta tiedottamisesta. Tiedottaminen tapahtuu Wilma-järjestelmän kautta tiedottein tai viestein. Huoltajia kannustetaan matalan kynnyksen yhteydenottoihin ja oppilaan koulunkäynnin kannalta oleellisten asioiden tuomiseen koulun tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on oppilaiden etu.

Kodin ja koulun yhteistyössä merkittävässä osassa on vanhempaintoimikunta. Vanhempaintoimikunta, johon on vapaa osallistumisoikeus kaikilla Jakokosken koulun huoltajilla, kokoontuu koululla 2-3 kertaa lukukaudessa. Vanhempaintoimikunnan kokouksissa on mukana koulun edustajana koulunjohtaja. Vanhempaintoimikunta tuo tarvittaessa esille huoltajien näkemyksiä koulun suuntaan. Koulunjohtaja käyttää kokouksissa puheenvuoron, jossa kertoo koulun kuulumisista ja valmistelussa olevista asioista. Vanhempaintoimikunnan kokouksista kirjoitetaan muistio, joka julkaistaan Wilmassa tiedotteena.