HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT KUTSUVIERAAT

Olemme kokoontuneet juhlimaan uusia ylioppilaitamme toisen suuren juhlan – itsenäisyyspäivän – läheisyydessä. Ensi tiistaina siniristiliput kohoavat salkoon ja kynttilät sytytetään valaisemaan pimeyttä jo 99. kerran itsenäisen Suomen historiassa. Kyseessä on siten todellinen kenraaliharjoitus Suomen satavuotisjuhlia varten.

Suomalaisten nousu kansakunnaksi kansakuntien joukkoon tapahtui keskellä ensimmäisen maailmansodan myrskyä, Venäjän valtakunnan heikkouden hetkeä. Suomalaisilla oli tahtoa ja rohkeutta irrottautua kaksipäisen kotkan kynsistä ja keisarikunnan sorrosta. Erityisesti nuoret miehet päättivät hylätä passiivisen vastarinnan ja hakeutua Saksaan vaativaksi osoittautuvaan sotilaskoulutukseen. Jääkäriliikkeen syntysanat lausuttiin 102 vuotta sitten pohjalaisten osakuntien talon Ostrobotnian kassahuoneessa marraskuussa 1914. Sen tavoitteena oli irrottaa Suomi maailmansodan pyörteisiin ajautuneesta Venäjästä. Jääkärimarssin sanoittaja Heikki Nurmio kiteytti itsenäisyystahdon sattuvasti: ”Sotahuutomme hurmaten maalle soi, mi katkovi kahleitansa. Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa.”

Suomen itsenäistymistä joulukuussa 1917 seurasi verinen ja katkera sisällissota, jonka arpien parantuminen kesti kauan. Nuori itsenäisyys joutui todelliseen testiin vuosina 1939–1944. Suomi kesti talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan koettelemukset. Se säilytti itsenäisyytensä, demokraattisen järjestelmänsä ja asemansa oikeusvaltiona. Kauhavallekin uhri oli raskas. Siitä todistavat yhtä lailla purettavan koulukeskuksemme Kauhava-salista pelastetut kunniataulut, sankarivainajien haudat kirkkopihalla ja lukiomme opiskelijakunnan juuri toteuttama Vapauden viestin siirto. Sodan kokeneiden sukupolvien sisukkuutta, tarmokkuutta, ja periksiantamattomuutta voimme me hyvinvointiyhteiskunnan kansalaiset vain arvostaa ja ihailla.

Toisen maailmansodan verenvuodatusta seurasi toinen rauhanomaisempi sankaritarina. Suomesta rakennettiin sisun, vision, ahkeruuden ja sopivien taloudellisten ja poliittisten suhdanteiden avulla vauras valtio. Isänmaasta tuli Zacharias Topeliuksen määritelmän mukainen meidän suuri kotimme. Suomi teollistui vauhdikkaasti 1950-luvulta lähtien ja muuttui muutamassa vuosikymmenessä huipputekniikan maaksi. Muutos ei ollut kivuton, koska maaseutu monin paikoin autioitui. Toisaalta vaurastuminen lievitti elinkeinorakenteen muutoksen tuomia ongelmia. Suomi uudisti koulutusjärjestelmänsä, lisäsi erilaisia tukimuotoja ja rakentui Pohjolan Japaniksi. Yhteiskunnan modernisoituminen heijastui myös kulttuuriin, sukupuolirooleihin ja perheissä tapahtuneisiin muutoksiin.

Hyvät kuulijat,

Itsenäisyysjuhlamme keskeinen teema on tänään luonto, joka on yhä kansalaisillemme rakas. Luontoyhteytemme on kiinteä, jokamiehenoikeudet maailman mittakaavassa todella laajat, eivätkä suomalaiset yleensä pelkää metsissä liikkumista. Kun kaupungistunut keskieurooppalainen tuntee olonsa kotoisaksi asfalttiviidakossa, suuntaa suomalainen kaupunkien neonvaloista mielellään kesämökille, lomakylään, luontopolulle, pellon laitaan tai tunturipuron äärelle.

Suomi on sijainniltaan pohjoinen, pitkä ja pohjois-eteläsuunnassa voimakkaan vyöhykkeinen valtio, idän ja lännen rajamaa. Suomalaisen maiseman kehitykseen vaikuttanet tekijät voidaan jakaa luonnonolosuhteisiin ja ihmisen vaikutukseen. Edellinen antaa puitteet, jälkimmäinen kansallisen ilmeen. Etelä-Pohjanmaalla metsät hakattiin 1700-luvulta lähtien pääasiassa tervanpolton ja osittain rannikko-Pohjanmaan laivanrakennuksen tarpeisiin. Sen vuoksi alueeltamme puuttuvat metsäteollisuuden suuret yksiköt. Sen sijaan pienyrittäjyys ja peltoviljely ovat kukoistaneet vuosikymmenestä toiseen.

Läntinen savikkolakeutemme on olennainen osa peltojen Suomea ja maataloudessa tapahtuneista muutoksista huolimatta karjanhoito ja peltoviljely ovat kukoistaneet alueellamme. Nykyiset maatilat erikoistuvatkin tiettyihin kasvilajeihin tai kotieläimiin. Ihmisen vaikutus näkyy kulttuurimaisemassa, jota leimaavat maan avaruus, silmänkantamattomiin ulottuvat peltosarat ja alhaalla roikkuva taivas, jota revontulet voivat toisinaan valaista kirkkaina pakkasiltoina.

Maiseman kokeminen koostuu eri aistien yhteisvaikutelmasta. Hiljaisuus, tuulen tuntu tai ilman raikkaus voivat vaikuttaa nähtyä maisemaa vahvistavasti tai ne voivat olla siihen nähden ristiriidassa. Tienpientareilta voi ottaa tunnelmallisia maisemakuvia, mutta jos mukana olisi ääni, vaikutelma voisi olla ristiriitainen. Hirvieläin voisi seistä lähellä vilkkaasti liikennöityä tietä. Kuikan huuto voisi peittyä hävittäjäkoneen ylilentoon lähes äänen nopeudella. Kesämökiltä avautuvan kuulaan järvimaiseman rauhan voisi rikko vesijetin ääni.

Vuodenaikojen kierto on niin vahva ilmiö maisemassa, että sen suomalaiset kokevat yhdessä. Kevät on heräämistä, kesä kasvun aikaa ja ruskan jälkeen maisemat avautuvat uudestaan lehtien pudotessa. Talvella lumi ja jää peittävät tuoreen kasvun – vai onko asia enää niin? Joulukorteissa on lunta ja talven leikkejä, mutta oikeasti jouluna ei enää olekaan lunta. Rannikkoseuduilla joulut ovat usein mustia ja talvet harmaita, sumuisia ja vähälumisia. Hiipivä ilmastonmuutos voi piankin johtaa samanlaiseen kehitykseen myös sisä-Suomessa, meillä Kauhavallakin. Vuodenkierron merkitys suomalaisessa ja pohjalaisessa maisemassa on suuri, ja sitä se on epäilemättä myös ihmisten mielessä ja yhteiskunnan nopeasti sykkivässä pulssissa.

Arvoisa juhlaväki,

Maamme menetys on pitkään perustunut ahkeraan ja koulutettuun kansaan. Se on yhä valttikorttimme kansainvälisessä työnjaossa ja tärkeä tuotannontekijä kansantaloudessa. Suomalaisen koulutuksen ja henkisen pääoman laadukkuudesta kertovat lukuisat kansainväliset tutkimukset. Maailman talousfoorumin mukaan Suomessa perusopetus on maailman parasta ja inhimillistä pääomaa on eniten maailmassa. Teollistuneiden maiden järjestön OECD:n mukaan Suomi on järjestön jäsenmaiden keskuudessa selkeä kärkimaa. Erot menestyvien ja heikommin menestyvien oppilaiden osaamisessa on yhä pienimmät maailmassa. Suomi on maailman lukutaitoisin maa ja innovaatiovertailussakin maailmassa kolmas.

Menestys kansainvälisissä vertailuissa ei tarkoita sitä, etteikö meidänkin koulujärjestelmäämme sisältyisi ongelmia ja uhkaavia tekijöitä. Opetusviranomaiset ja valtiovalta satsasivat pitkään ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen varsin hyvin tuloksin samaan aikaan kun lukiokoulutuksen kehittäminen jäi sivuraiteelle. Parhaillaan valtiovallan säästötoimista aiheutuneet leikkaukset kurittavat kuitenkin erityisesti ammatillista koulutusta.

Lukiokoulutuksen leikkaukset toteutettiin edellisellä hallituskaudella, joten Sipilän hallituksen ohjelmassa lukiot ovat välttyneet valtionosuuksien supistuksilta. Elokuussa lukiomme ykköset aloittivat opintonsa uudistetun opetussuunnitelman pohjalta. Muutokset vanhaan jäivät suhteellisen kosmeettisiksi, vaikka nykyistä laajempaa reformia toivoivat monet. Kauhavan lukio valittiin viime kesän alussa mukaan valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon, joka pyrkii uudistamaan oppimisympäristöjä, lukiopedagogiikkaa ja lukion toimintakulttuuria. Se tarjoaa meille mahdollisuuden viedä lukiokoulutusta eteenpäin yhteistyössä verkoston muiden kärkilukioiden kanssa, vaikka rahoitusta uudistustyölle on vähän tarjolla.

Hyvät syksyn kokelaat,

Olette saavuttaneet toistaiseksi merkittävimmän kohokohdan kouluaikananne. Ylioppilastutkinnon suorittaminen avaa teille ovet hyvin laajoihin jatko-opintoihin. Kysymys on jatkossa omasta motivaatiostasi ja siitä, että löydät oman koulutuspaikkasi ja elämänurasi.

Lähes jokavuotisesta kritiikistään huolimatta ylioppilastutkinto voi yhä hyvin ja sen kehitystyö jatkuu voimallisena. Olette itsekin olleet todistamassa tässä koulussa opetuksen digitalisoitumista ja ylioppilastutkinnon sähköistymistä, joka koskee jokaista kirjoitettavaa oppiainetta vuoteen 2019 mennessä. Maailma on tulevaisuudessa yhä digitaalisempi halusimme sitä tai emme. Perus- ja lukiokoulutuksen velvollisuus on antaa oppilailleen monilukutaito ja valmiudet selviytyä tulevaisuudessa maailmassa ja työelämässä.

Onnittelen teitä neljää lämpimästi ylioppilastutkinnon suorittamisen johdosta. Olette tänään valkolakkinne ja ruusunne ansainneet. Onnea ja menestystä myös jatko-opintoihinne!