ERI TEHTÄVÄTYYPIT HISTORIAN KOKEISSA

VIRITETTY ESSEE:
Viritetyn esseen tehtävänannossa ohjataan käsittelemään annettua tehtävää tietystä näkökulmasta. Ensiarvoisen tärkeää on pitäytyä annetussa näkökulmassa - usein oma vastaus kuitenkin alkaa "viedä" ja kokelas ei suoraan vastaa kysyttyyn asiaan. Vastauksesta tulee helposti tapahtuma- tai asialuettelo. Onkin hyvä aina kirjoittamisen ohessa silmätä kysymystä ja pohtia, vastaanko siihen mitä kysytään. Mieti tehtävänantoa: pyydetäänkö esim. ottamaan kantaa, perustelemaan väite, arvioimaan väitettä, pohtimaan vai kuvailemaan

RISTIRIITATEHTÄVÄ:
Ristiriitatehtävässä kaksi historiallista lähdettä antaa samasta tapahtumasta toisistaan poikkeavan kuvan. Ristiriitatehtävät ovat yleensä rakenteellisesti kaksiosaisia. Ensimmäinen osatehtävä liittyy dokumentteihin. tehtävän toinen osa puolestaan laajentaa pohdinnan syvempää historiallista tietämystä koskevaksi. Kolmiosaisessa tehtävässä kysytään usein joitain tehtävään tai dokumenttiin liittyviä käsitteitä.

TEKSTIDOKUMENTTITEHTÄVÄ:
Dokumentti on todistuskappale eli alkuperäislähde. Se antaa tietoa laatimisajankohdastaan. Yleisimpiä lähteitä ovat tekstidokumentit esim. puheet, sanomalehtiartikkelit ja otteet tietokirjoista. Lukiessasi dokumenttia joudut tulkitsemaan sitä ja pohtimaan, mitä sen kirjoittaja on halunnut sanoa tai mitä tietoja se antaa asiasta, laatijan poliittisista, uskonnollisesta, aattelliseta ym. mielipiteistä ja kannoista. Kuka, missä asemassa ja milloin laatinut?

 

KUVAN/ VIDEON TULKINTA
Kuvaa katsoessasi pohdi:

1. Milloin, miten ja missä kuva/video on tehty?
2. Mihin lajityyppiin kuva/video kuuluu? Onko taideteos, dokumentti, mainos vai pilakuva?
3. Mitä kuvasta/video voi päätellä?

• Miksi kuva/video on tehty?
• Mitä kuva/video kertoo omasta ajastaan ja kulttuuripiiristään?
• Onko kuva/videon materiaali symbolinen? Esim. Suomi-neito kuvaa Suomea ja kaksipäinen kotka Venäjää
• analysoi videota: mitä lisäarvoa liikkuva kuva tuo aineistoon? (ainahan näin ei ole, mutta muista pohtia tätä)

 

KARTAN TULKINTA
Karttaa tulkitessasi voit edetä seuraavasti:

1. Hahmota, mikä maantieteellinen alue kartassa on esitetty.
2. Mitä tietoa kartan otsikko antaa?
3. Mitä kartan värit ja merkit tarkoittavat?
4. Mitä kartasta voi päätellä?

 

TILASTON TULKINTA 

1. Mitä tietoa taulukon tai kaavion otsikko antaa?
2. Miten taulukko tai kaavio on laadittu? Onko asteikko (esim. aikasarja) tasavälinen, vai muuttuuko se välillä?

Ovatko esitetyt luvut

1. absoluuttisia, esim. miljoonaa henkeä?
2. osuuksia jostakin, esim. prosentteja, jolloin osuuksien summa on 100? Tällöin lukujen välinen erotus/summa on prosenttiyksikköjä, ei prosentteja; esim. vaaleissa puolueen kannatus on 15% ja seuraavissa vaaleissa se onkin jo 30%. Kannatus on kasvanut 15%-yksikköä ja prosentteina kasvu on 100%.

Onko kyseessä indeksisarja? Tällöin pohjavuoden tilanne ilmoitetaan luvulla 100, ja muita vuosia verrataan siihen esim. elinkustannusindeksi.

Harjoittele indeksitaulukon lukemista!   Tavallisessa prosenttitaulukossa muutokset ovat aina %-yksikköjä, indeksitaulukossa puolestaan muutokset ovat prosentteja. Oheista taulukosta selviää, että vertailukohta on aina vuosi 1850, koska sillä on arvo 100. Kaikki vertailu tapahtuu suhteessa siihen. Peräkkäisiä vuosia ei voi suoraan verrata keskenään.

Työväen palkat Isossa-Britanniassa v. 1795 – 1913 (1850=100)