Tainionmäen koulun opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittavien ulkopuolisten tahojen kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa. Opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5.


1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat palvelut

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan pääsääntöisesti ennaltaehkäisevänä, koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona sekä tämän lisäksi yksilökohtaisena opiskeluhuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden tahojen kanssa.

Opiskeluhuollon tavoitteena on

• edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
• edistää oppilaiden vuorovaikutusta ja osallisuutta
• edistää opiskeluympäristön ja koulun terveellisyyttä ja turvallisuutta, hyvinvointia, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä
• mahdollistaa varhainen matalan kynnyksen tuki sitä tarvitseville
• tukea yksilöä yhteisöä kehittämällä
• tukea opettajia heidän työssään
• tukea huoltajia ja heidän kasvatustyötään.

Keski-Suomen alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä toimii koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen yhteistyöelimenä. Yhteistyöryhmä kokoaa alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Suunnitelma koostuu alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmista. Yhteistyöryhmän tehtävänä on seurata alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista sekä muun muassa opiskeluhuollon palvelujen toteutumista. Ryhmä käsittelee hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon kysymyksiä.

Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven yhteinen 3K:n seudullinen opiskeluhuollon ohjausryhmä ohjaa opiskeluhuollon suunnittelua, kehittämistä, toteutusta ja arviointia. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Kunnat nimeävät edustajansa ryhmään minkä lisäksi siinä on hyvä olla opiskeluhuoltotyötä tekevien eri ammattikuntien edustus. Kokoonpanoon voi rehtorin lisäksi kuulua esimerkiksi kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja sivistysjohtaja sekä hyvinvointialueen esi- ja perusopetuksen palveluvastaavat. Tarvittaessa ryhmään voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita.


Arvio Tainiomäen koulun opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

Arvio Tainionmäen koulun opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta tehdään yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän lukuvuosittaisessa työskentelyn arviointikokouksessa ja kirjataan kokouksen muistioon.

Arvioon käytetään tietoja

• esiopetuksen oppilasmäärästä
• perusopetuksen oppilasmäärästä
• tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden lukumääristä
• maahanmuuttajaoppilaiden lukumäärästä.

Näiden lisäksi käytetään tietoja, joita saadaan Kouluterveyskyselystä, MOVE-mittauksista, laajoista terveystarkastuksista ja KiVa -kyselystä. Arvioon voidaan lisäksi käyttää myös esimerkiksi Tainionmäen koulun laatukirjan mukaisista lukuvuosittain vaihtuvista kyselyistä sekä mahdollisista muista kyselyistä saatavia tietoja. Arviossa voidaan käyttää myös huoltajilta saatua palautetta sekä opetushenkilöstöltä saatua tietoa.

Syksyllä 2023 Tainionmäen koulun oppilasmäärä on 86 oppilasta (1.8.2023). Tehostettua tukea saavia oppilaita on 11,6% ja erityistä tukea saavia oppilaita 2,3% perus- ja esiopetuksen oppilaista (20.9.2023). Maahanmuuttajataustaisia oppilaita Tainionmäen koululla ei ole (20.9.2023).

Koulun opiskeluhuollossa työskentelee

• terveydenhoitaja 0,2 htv
• kuraattori 0,33 htv
• psykologi 0,2 htv

Kuraattori ja psykologi ovat esiopetuksen kanssa yhteisiä. Terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi ovat koululla pääosin tiistaisin, muina aikoina kuraattorin tavoittaa Wilma-viestillä tai puhelimitse. Terveydenhoitajan tavoittaa Wilman kautta tai hyvinvointialueen keskitetyn puhelinneuvonnan kautta. Kouluterveydenhoidon lääkäripalvelut järjestetään ostopalveluna.  Koululla on lisäksi kaksi opinto-ohjaajaa, 7. ja 8. luokan opinto-ohjaaja (3,4 vvt) ja 9. luokan opinto-ohjaaja (4,4 vvt). Näiden lisäksi koulu tekee yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa.

Opiskeluhuollon palvelut kohdentuvat yksittäisiin oppilaisiin oppilaiden henkilökohtaisten tapaamisten sekä monialaisen yksilöllisen opiskeluhuoltotyön kautta. Koulun ja opiskeluhuoltotyön kehittäminen toteutuu yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kautta. Sen käytänteitä ovat esimerkiksi yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoontumiset ja eri oppilasryhmien kanssa tehtävä työ.

Yksilökohtaisen, monialaisen asiantuntijaryhmän toiminta on lakiperusteista (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, perusopetuslaki, sosiaalihuoltolaki, potilaslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä terveydenhuoltolaki). Ryhmässä käsitellään yksittäisen opiskelijan asioita ja ryhmä kokoontuu tarvittaessa.


2. Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Jokaisella koulussa työskentelevällä on velvollisuus edistää oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä huoltajien kanssa. Myös siis esimerkiksi ruokailu- tai siivouspalvelujen sekä kiinteistöhuollon henkilöstö osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen. Ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla, erityisesti rehtorilla ja opettajilla. Opiskeluhuoltopalvelujen työntekijät eli psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja lääkäri osallistuvat yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön. 

Yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen on koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän keskeinen tehtävä. Ryhmä vastaa myös opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista koulussa. Opiskeluhuollon kokonaisuuden koordinointiin sisältyy myös yksilökohtaisen opiskeluhuollon menettelytavoista ja yhteistyökäytännöistä sopiminen.

Opiskeluhuoltoryhmän työskentely on yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää. Työn kohteena voi olla ryhmä, luokka tai koko yhteisö. Asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla, eikä ryhmä koskaan käsittele yksittäistä oppilasta tai opiskelijaa koskevaa asiaa. 

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät näkökohdat otetaan koululla huomioon kaikessa arjen toiminnassa: opetuksen sisällöissä, menetelmissä ja käytännön järjestelyissä sekä muussa toiminnassa kuten välitunneilla ja ruokailutilanteissa. Kouluyhteisön hyvinvoinnin perustana ovat terveellisyyden, hyvien käytöstapojen ja turvallisuuden vaaliminen. Viihtyisä ympäristö luo hyvinvointia.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö koostuu muun muassa seuraavista asioista: 

• vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistäminen 
• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisy 
• opintojen etenemisen edistäminen 
• koulutyön ja opintojen järjestäminen hyvinvointia tukevasti 
• oppilaiden osallisuuden vahvistaminen 
• terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintapojen tukeminen 
• ympäristön terveellisyys ja turvallisuus 
• yhteistoiminta oppilaitoksen ulkopuolelle 
• huoltajien osallisuuden vahvistaminen 

-Tainionmäen koululla oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointia seurataan ja kehitetään esimerkiksi toteuttamalla erilaisia kyselyjä. Näitä ovat

• Kouluterveyskysely 5. ja 8. luokan oppilaille
• Laajat terveystarkastukset
• Lapset puheeksi -keskustelut 1., 4. ja 7. luokan oppilaille tarvittaessa
• KiVa -kysely
• Laatukirjan mukaiset kyselyt opettajille, ohjaajille, oppilaille sekä huoltajille
• Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastukset kolmen vuoden välein
• TEA-tiedonkeruu, MOVE-testit
• kunnan talousarvio ja tilinpäätöstiedonkeruu
• oppilaskunnan toteuttamat kyselyt
• opinto-ohjaajan eri yläkoulun luokkien oppilaiden haastattelut
• nivelvaihe- ja tiedonsiirtopalaverit, vanhempainvartit, vanhempainillat sekä muut kodin ja koulun yhteiset tapahtumat sekä yhteistyö mm. kolmannen sektorin kanssa.

Kivijärven kunnan hyvinvointisuunnitelmaa toteutetaan yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa.

-Tainionmäen koulun opiskeluhuoltoryhmän toiminta perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ja se on koulukohtainen. Ryhmän toiminta pitää sisällään esiopetuksen ja perusopetuksen opiskeluhuollon toteuttamisen. Ryhmä kokoontuu kuukausittain eli noin 10 kertaa lukuvuoden aikana. Ryhmään kuuluvat rehtori, psykologi, terveydenhoitaja, kuraattori, 7. ja 8. luokkien opinto-ohjaaja, erityisopettaja sekä tarvittaessa myös muita asiantuntijoita kuten kunnan nuorisotoimen edustaja tai etsivä nuorisotyöntekijä. Koska ryhmän keskeinen tehtävä on koulun yhteisöllisyyden edistäminen, on välttämätöntä, että ryhmään voidaan kutsua myös oppilaita ja huoltajia. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 13.15 alkaen ja tapaamisiin voi osallistua myös etäyhteydellä. Opiskeluhuollon vuosikello suunnitellaan syyslukukauden alussa ja päivitetään tarpeen mukaan lukuvuoden kuluessa. Opiskeluhuollon lukuvuoden arviointi toteutetaan kevään lopulla.

Lukuvuoden 2023 – 2024 tapaamispäivät ovat:

05.09.2023,
03.10.2023,
07.11.2023,
05.12.2023,
16.01.2024,
13.02.2024,
12.03.2024,
09.04.2024 ja
14.05.2024.

Rehtori vastaa opiskeluhuollon toteuttamisesta koulussa. Hänellä on kokonaisvastuu koulun hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Rehtori vastaa opiskeluhuoltoryhmän toiminnasta ja henkilöstön osallisuudesta sen toimintaan, huolehtii ryhmän tavoitteellisesta työskentelystä, kokoontumistiheydestä ja eritoimijoiden tehtävänkuvan selkeydestä yhteisöllisen työn kokonaisuudessa.

Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tapaamisista laaditaan muistio, joka saatetaan koulun opetushenkilöstön tietoon. Näin koulun henkilöstö voi edistää ongelmakohtien korjaamista. Tarvittaessa yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä käsiteltyjä asioita voidaan erikseen käsitellä myös opetushenkilöstön kokouksissa.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapoja ovat

• Opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen sekä arviointi
• Opiskeluhuollosta tiedottaminen vanhempainilloissa sekä Wilma -viestein
• Turvallisuuteen liittyvät tarkastukset ja säännölliset poistumisharjoitukset sekä tulosten käsittely opiskeluhuoltoryhmässä
• Tea-Viisarin, kouluterveyskyselyn ja MOVE-testien tulosten hyödyntäminen esimerkiksi terveystiedon opetuksessa
• Lapset puheeksi -toimintamalli
• Ruokahuollon kanssa tehtävä yhteistyö ruoan laatuun, määrään ja ruokailutilanteeseen liittyen
• Kyselyjen perusteella koulun tiloista, ympäristöstä sekä toiminnasta tulleen palautteen perusteella tehdyt esitykset muutostarpeista
• Oppilaskuntatoiminta
• Kummitoiminta
• Reksin aamukahvit
• Yhteistyö tekeminen nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa Kannonkosken ja Kyyjärven kanssa
• Iltapäiväkerho
• Oppilaiden poissaolojen seuranta ja poissaoloihin puuttuminen
• Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden lisääminen
• Erilaiset tapahtumat ja teemapäivät, jotka ovat oppilaiden, opiskelijahuollon ja koulun henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen suunnittelemia ja toteuttamia
• Vanhempainiltojen järjestäminen ja vanhempien kutsuminen koulun tapahtumiin
• Oppilaiden tiedottaminen opiskeluhuollosta ja erityisopetuksesta lukuvuoden alussa
• Päihteettömyyden edistäminen järjestyssääntöjen ja seuraamusten avulla
• Henkilökunnan ja oppilaiden ensiaputaitojen ylläpito
• Kriisi- ja turvallisuussuunnitelmien päivittäminen
• Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

-Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen sekä käyttöön puuttuminen

Päihteiden tuominen kouluun on kielletty. Koulun henkilökunta on sitoutunut savuttomuuteen esimerkkinä oppilaille. Koulun alueella tupakointi on kielletty.

Elämänhallintataitojen opettelu on erittäin merkittävä ehkäisevän päihdetyön muoto. Päihteiden käytön ehkäisy ja päihdekasvatus eivät ole muusta opetuksesta ja kasvatuksesta irrallaan olevia asioita, vaan osa laajempaa elämänhallintataitoja tukevaa kasvatusta. Siihen kuuluu esimerkiksi turvallinen ja kannustava oppimisympäristö, kerhot ja harrastustoiminta, myönteisten oppimiskokemusten ja kouluviihtyvyyden takaaminen, selkeät säännöt ja sopimukset, avoin ja myönteinen ilmapiiri, viihtyisät ja siistit tilat sekä kiusaamisen ennaltaehkäisy.

Päihteettömyyttä tukee myös oppilaiden osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun (oppilaskunta), yhteydenpito huoltajiin ja muihin yhteistyötahoihin, oppilaan terveen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä rohkaiseminen kohti oikeita elämäntapavalintoja (kouluterveydenhuolto, oppitunnit).

Yksi varhaisen puuttumisen keinoista on tarjota oppilaille ja heidän vanhemmilleen tietoa päihteistä ja niihin liittyvistä riskeistä.

Päihteisiin liittyvät oppiaineiden sisällöt, erityisesti terveystiedossa: jokaisen oppilaan tulee tietää päihteiden vaikutuksista, kokeilun ja käytön haitoista sekä päihteisiin liittyvästä lainsäädännöstä. Oppilaiden tulee tietää miten ja mistä koulussa saa apua päihdeasioissa: terveydenhoitajalta, opetushenkilöstöltä sekä hyvinvointialueen päihde- ja riippuvuustyöntekijältä, joka työskentelee mtp- tiimissä. Tietoa päihteistä oppilaat saavat myös joka 3. vuosi järjestettävästä ehkäisevän päihdetyön Feel Good -tapahtumassa. Vanhempien kanssa tehtävään ennaltaehkäisevään työhön kuuluvat vanhempainillat sekä tiedottaminen päihteistä ja kouluterveyskyselyn tuloksista.

Lisäksi on tärkeää tukea oppilaita oppimisvaikeuksissa. Oppimisvaikeuksissa tukeminen liittyy vahvasti elämänhallintataitojen ja itsetunnon kehittämiseen. Usein päihteiden käytön riskiryhmässä olevilla nuorilla on koulusta paljon turhauttavia kokemuksia.

Opiskeluhuoltoryhmässä päihdetapauksiin mietitään ratkaisuja yleisellä tasolla ja ohjataan opettajia päihteidenkäyttöön puuttumisessa. Oppilasta opettavat opettajat tai muu henkilökunta ohjaavat oppilaan avun piiriin: esim. kouluterveydenhoitaja, kuraattori, lastensuojelu, tai mtp -tiimin päihdetyöntekijä. Opiskeluhuollon henkilöstä voi päihdeasioissa tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityistyöntekijän kanssa. 

Oppilaiden päihteidenkäyttö voi olla asia, joka näyttäytyy poissaoloina. Poissaoloihin puututaan nopeasti eikä luvattomia poissaoloja hyväksytä seuraamuksitta.

-Tainionmäen koulun Poissaloihin puuttumisen malli löytyy opetussuunnitelman liitteistä. Liitteistä löytyy myös Tainionmäen koulun järjestyssäännöt.

-Yhteistyö ja käytänteet kouluyhteisön terveellisyyden, turvallisuuden sekä hyvinvoinnin tarkastuksessa on kuvattu Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos – Kivijärven kunnan toimintamalli -ohjeessa

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi tarkastetaan joka kolmas vuosi oppilaiden ja henkilöstön terveyden edistämiseksi. Tarkastus toteutetaan vuonna 2019 valmistuneen toimintamallin mukaisesti siten, että rehtori ja kouluterveydenhoitaja vastaavat tarkastuksen valmisteluista. Tarkastus tehdään yhteistyössä koulun ja sen oppilaiden, huoltajien, kouluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Kouluterveydenhoitaja tekee tarkastuksesta muistion, joka liitetään koulun Peda.net -sivuille.

 

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan

• kouluterveydenhuollon palveluja,
• opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä
• yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä opiskeluhuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.

-Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteuttavat koulun opiskeluhuollon henkilöstö yhteistyössä koulun henkilökunnan, oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Koulun henkilökunnalla on tarvittaessa velvollisuus ohjata opiskelija opinto-ohjaajalle, kuraattorille, psykologille ja/tai kouluterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon ammattilaisille. Oppilas itse tai huoltaja voivat olla yhteydessä kouluterveydenhoitoon, psykologiin tai kuraattoriin oppilaan hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Tapaaminen kuraattorin tai psykologin kanssa on järjestettävä viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas tai huoltaja on tätä pyytänyt, kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana työpäivänä. Kouluterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin yhteystiedot löytyvät Wilmasta ja koulun nettisivuilta.

-Kun koulussa työskentelevälle henkilölle herää huoli oppilaan hyvinvoinnista, hän välittää tiedon mahdollisimman pian oppilaan opettajalle (luokanopettaja / luokanvalvoja). Oppilaan opettaja tai opiskeluhuollon työntekijä huolehtii asiantuntijaryhmän kokoamisesta asian käsittelemiseksi. Tätä ryhmää kutsutaan monialaiseksi asiantuntijaryhmäksi. Ryhmä voidaan koota myös huoltajan aloitteesta. Asian havainnut henkilö otetaan usein osaksi asiantuntijaryhmää. Asian käsittely yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan (iän, kehitystason ja muiden henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti) tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella (suostumus monialaisen asiantuntijaryhmän perustamiseksi) asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Monialaiset asiantuntijaryhmän tapaamiset pidetään Lapset puheeksi –neuvonpidon mallin mukaisesti.

Asiantuntijaryhmän kokoaminen vaatii siis aina oppilaan ja huoltajan suostumuksen. Oppilaan osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa.

-Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö (pääsääntöisesti opetushenkilöstön edustaja) kirjaa yksilöllisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Opiskeluhuoltokertomukset ja muut asiantuntijaryhmään liittyvissä tehtävissä saadut asiakirjat muodostavat opiskeluhuoltorekisterin, jota säilytetään tietoturvaohjeistusten mukaisesti. Koulun opiskeluhuoltorekisterin ylläpitäjänä toimii Tainionmäen koulun erityisopettaja. Opiskeluhuollon henkilöstö (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) kirjaa omalta osaltaan tiedot omiin asiakastietojärjestelmiinsä. Tainionmäen koululla käytössä olevan Lapset puheeksi -menetelmän neuvonpito on aina opiskeluhuoltolain mukainen monialainen asiantuntijaryhmä.

Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää ryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään toimintaan. Poikkeuksen tekee tiedonantovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 20 §). Valtion, kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen viranomainen sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan hyvinvointialueelle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka hyvinvointialueelle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä hyvinvointialueelle annettujen tietojen tarkistamista varten.

Tainionmäen koulussa on käytössä Lapset puheeksi -menetelmä, jolla pyritään tukemaan oppilaan vahvuuksia ja havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyvinvointia ja kasvua haavoittavat asiat. Varhainen puuttuminen lapsen tai nuoren tilanteeseen edistää auttamisen mahdollisuuksia. Lapset puheeksi -toimintatapa kehittää koulun ja kodin avointa yhteistyötä. Lapset puheeksi -keskusteluja tarjotaan vuosittain 1., 4, ja 7. luokan huoltajille.  

-Tarvittava opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä on kuvattu Tainionmäen koulun Kurinpitotoimissa ja menettelytavoissa.

-Opettajan laajaan terveystarkastukseen luokilla 1, 5 ja 8 antaman oppilaan selviytymistä ja hyvinvointia kuvaavan arvion toimintakäytänteet:

• Huoltaja ja oppilas antavat omilla allekirjoituksillaan luvan luokanopettajalle tai luokanvalvojalle lomakkeen täyttämiseen.
• Jos lupa on annettu, terveydenhoitaja välittää lomakkeen opettajalle täytettäväksi.
• Opettaja palauttaa lomakkeen terveydenhoitajalle ja sen sisältö käydään läpi lapsen terveystarkastuksessa. Jos käynnistä on tarpeen antaa opettajalle palautetta, sen tekee pääsääntöisesti huoltaja, ellei terveystarkastuksessa ole muuta sovittu.

-Oppilaan koulupäivän aikaisen erityisruokavalion selvittäminen tehdään siihen tarkoitetulla lomakkeella aina oppilaan aloittaessa uutena Tainionmäen koulussa. Rehtori tai koulusihteeri antaa lomakkeen huoltajalle ja huoltaja toimittaa sen ruokahuollolle. Lukuvuoden alussa koteja muistutetaan Wilma -viestillä mahdollisten muutosten ilmoittamisesta ruokahuollolle. Erityisruokavalioihin liittyvät täytetyt lomakkeet säilytetään ruokahuollon toimesta keittiöllä lukitussa paikassa.

Oppilaan koulupäivän aikaisen lääkityksen ilmoittamisen käytänteet mietitään aina tapauskohtaisesti yhteistyössä huoltajan, oppilaan ja kouluterveydenhuollon kanssa. Lääkintäsuunnitelma säilytetään opiskeluhuoltorekisterissä sen ajan kuin sopimusta koululla toteutetaan. Lääkehuolto on aina huoltajan vastuulla. 

 

4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Pääasiallinen vastuu yhteistyön järjestämisessä on koululla.


Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen

Oppilaiden mahdollisuus osallistua heitä koskeviin asioihin tukee elämänhallintaa sekä terveyttä, sekä lisää tunnetta kouluyhteisöön kuulumisesta. Oppilaiden osallistaminen jo toiminnan suunnitteluvaiheessa lisää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Huoltajia tiedotetaan koulun toiminnasta erityisesti Wilman kautta. Huoltajilla on useita yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi opiskeluhuoltoryhmässä huoltajien edustajana, vanhempainyhdistyksessä toimimalla, osallistumalla vanhempainiltoihin, vanhempainvartit, arviointikeskustelut sekä oppimissuunnitelman päivitys.

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus opiskelijahuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja opiskeluhuollosta tiedottaminen lisää opiskeluhuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista.

Koululla työskentelevät opiskeluhuollon ammattilaiset tiedottavat osaltaan koulun henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille hyvinvointialueen muista oppilaille ja huoltajille tarjolla olevista palveluista, kuten hyvinvointialueen järjestämistä vanhempainilloista, tarjolla olevista etäryhmistä sekä infotilaisuuksista.

Yhteistyö oppilaiden ja huoltajien kanssa yhteisöllisessä ja yksilöllisessä opiskeluhuollossa on pääosin kuvattu edellä osioissa 3 ja 4. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen huomioidaan muun muassa erilaisten kyselyjen avulla. Mikäli suunnitelmaa on tarpeen päivittää, voidaan järjestää esimerkiksi yhteisiä suunnittelutapaamisia tai tarkempia kyselyitä. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toimintaan osallistuvat huoltajat ja oppilaat voivat tehdä kehittämisehdotuksia. Vanhempainilloissa voidaan käydä keskustelua opiskeluhuollosta.

Opetustoimen henkilöstö osallistuu aktiivisesti opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen. Opettajien edustajia on mukana yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toiminnassa. Kaikki koulun työntekijät ovat osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.

Terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori ovat osa koulun yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää. He osallistuvat opiskeluhuoltosuunnitelman tekemiseen ja muuhun yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toimintaan sekä toiminnan arviointiin sekä tiedottavat opiskeluhuollon palveluista yhdessä opetuksen järjestäjän kanssa. Terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori neuvovat koulun henkilökuntaa sekä osallistuvat verkosto- ja sidosryhmätoimintaan. 

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveydenhuolto on osa yhteisöllistä ja yksilöllistä opiskeluhuollon palvelua kaikille perusopetuksen koululaisille lähipalveluna kouluilla. Kouluterveydenhuollon perustehtävä on oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen sekä erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen. Yhteistyötahojen verkosto on laaja, keskeisimmät yhteistyötahot perusopetus, muut opiskeluhuollon asiantuntijat (psykologit, kuraattorit) sekä lasten ja nuorten mtp-tiimit.

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa toimintaa. Terveydenhoitaja tiedottaa Wilmassa huoltajille vastaanottoajoistaan.

Laajat terveystarkastukset, joihin kutsutaan vanhemmat mukaan ja joihin kuuluu terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastukset, tehdään 1., 5. ja 8. luokilla. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä huoltajan ja oppilaan luvalla opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Muilla luokka-asteilla terveydenhoitaja tapaa oppilaat pääsääntöisesti kahden kesken. Huoltajat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä ja varata ajan oppilaan terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa myös muulloin puhelimella tai Wilma-viestillä.

Jos oppilaan terveysasiat tarvitsevat tarkempia tutkimuksia ja selvittelyjä, terveydenhoitaja tai lääkäri ohjaa oppilaan muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin. Näitä ovat mm. fysioterapia, ravitsemusterapia, suun terveydenhuolto, laboratorio sekä erikoissairaanhoito. Kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolta voidaan tarvittaessa ohjata myös esimerkiksi kuraattorin ja psykologin vastaanotoille. Koulussa annetaan ensiapua ja äkillisesti sairastuneet tai loukkaantuneet koululaiset toimitetaan ensiavun jälkeen tarvittavaan hoitoon.

Psykologityön tavoitteena on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kehityksen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen. Psykologi on opiskeluhuollon työntekijä, jonka työtä ohjaavat mm. opiskeluhuoltolaki ja terveydenhuoltolaki. Psykologi on apuna ja tukena oppilaan tai opiskelijan mielialaan, käyttäytymiseen, oppimiseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Psykologisia tukikeskusteluja (esim. erilaisia lyhytterapeuttisia menetelmiä, IPC) toteutetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa yksilö-, perhe- tai ryhmätasolla. Lisäksi psykologi tekee tarvittaessa psykologin tutkimukset, jotka sisältävät esimerkiksi kognitiivisen tason arvion.

Psykologi antaa ohjausta ja neuvontaa sekä selvittää ja arvioi oppilaan kehityksessä tai oppimisessa esiin tulevia pulmia. Tukitoimia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja opettajien kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. muu opiskeluhuolto, mtp-tiimi, erikoissairaanhoito, perheneuvola ja sosiaalitoimi. 

Psykologiin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltajat, koulun henkilökunta tai muu yhteistyökumppani soittamalla tai Wilma-viestein. Opetushenkilöstöllä on velvollisuus ohjata oppilas koulupsykologi- tai kuraattoripalveluihin huolen herätessä. Keskustelut psykologin kanssa ovat sekä luottamuksellisia että maksuttomia ja ne on mahdollistettava myös kurinpitotoimien aikana.

Kuraattorityön tavoitteena on lapsen ja nuoren sosiaalisen hyvinvoinnin ja myönteisen kehityksen sekä koulunkäynnin ja hyvän oppimisen tukeminen. Koulukuraattori on sosiaalialan ammattihenkilö, joka auttaa oppilasta, opiskelijaa ja oppilaitosyhteisöä hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaalisten ongelmien poistamisessa, lievittämisessä ja ehkäisemisessä. Kuraattori tukee myönteiseen muutokseen oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa, tunne-elämään ja perheeseen liittyvissä asioissa sekä kokoaa tarvittaessa tukiverkostoja. Kuraattori tapaa oppilaita tai opiskelijoita yhteydenottojen perusteella, mutta voi tehdä työtä myös oppilas- tai opiskelijaryhmien kanssa (esimerkiksi sosiaalinen vahvistaminen, tunne- ja turvataidot). 

Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä erilaisissa lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, perhetilanteeseen, kasvuun ja hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Kuraattori voi olla mukana pohtimassa esimerkiksi oppilaan koulumotivaatioon, käytös- ja mielialaoireiluun sekä kiusaamiseen liittyviä asioita. Keskustelut kuraattorin kanssa ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa oppilaan muihin lapsille ja nuorille tarjolla oleviin palveluihin ja toimii yhteistyössä näiden tahojen kanssa.


Koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä

Opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedotetaan oppilaita, huoltajia, henkilökuntaa ja yhteistyötahoja muun muassa vuosisuunnitelman laatimisen ja vanhempainiltojen yhteydessä sekä Wilman kautta ja erilaisissa vanhempien, oppilaiden ja opetushenkilöstön tapaamisissa. Koulun henkilöstö saa tietoa henkilöstön kokouksissa ja erilaisissa koulutuksissa. Toimintaperiaatteet kerrataan lukuvuoden alussa ja uusien työntekijöiden kanssa osaaminen varmistetaan erillisessä perehdytyksessä. Opiskeluhuollon periaatteet ja toiminta on esitelty myös opetussuunnitelmassa ja koulun Pedanet-sivustolla.

Koulun opetushenkilöstö pääse näkemään yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksista tehtävät muistiot. Tätä kautta opetushenkilöstöllä on tieto opiskeluhuoltoryhmässä käsitellyistä asioista. Opettajat osallistuvat kukin vuorollaan opiskeluhuoltoryhmän luokkakohtaisiin kokouksiin. Tämän lisäksi opettajien sekä rehtorin ja koulunkäynnin ohjaajien kokouksissa käsitellään myös yhteisöllisen oppilashuollon ajankohtaisia asioita

Opiskeluhuollon työntekijöillä on mahdollisuus tarvittaessa osallistua opettajien Veso-koulutuksiin sekä opettajien kokouksiin. Koulun ja opiskeluhuollon henkilöstöä osallistuu vuosittain seudulliseen opiskeluhuollon kehittämispäivään. Tämän lisäksi koulun henkilöstölle järjestetään tarvittaessa muuta lisäkoulutusta opiskeluhuoltoon liittyen.


Opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä

Opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen moniammatillinen tuki on kuvattu tämän opiskeluhuoltosuunnitelman lisäksi Oppilaan tuen käsikirjassa.

Kivijärven kunnassa ei toistaiseksi järjestetä joustavaa perusopetusta.

Sairaalakoulun oppilaat pysyvät oman kotikoulunsa oppilaina. Sairaalakoulussa opiskelu on yleensä määräaikaista. Tiivis pedagoginen ja opiskeluhuollon yhteistyö oppilaan kotikoulun kanssa on edellytyksenä onnistuneelle paluulle takaisin omaan kouluun sairaalakoulujakson jälkeen. Koulu huolehtii yhteistyön toimimisesta eri tahojen järjestämän opetuksen ja omassa koulussa tapahtuvan opetuksen kanssa (esimerkiksi sairaalaopetus).


Yhteistyö muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi

Yksilöllisen asiantuntijaryhmän jäsenet voivat saada yksittäisen oppilaan asioiden hoitamiseen konsultaatioapua ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ja yhteistyökumppaneilta kuten esim. nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi. Asiantuntijoita voidaan kutsua myös mukaan tapaamisiin oppilaan tai hänen huoltajansa asianomaisella kirjallisella luvalla (suostumus moniammatillisen asiantuntijaryhmän muodostamiseen -lomake).

Nuorisolain 9§:n mukainen Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toimii pohjoisessa Keski-Suomessa Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven yhteisenä. Yhteiset palveluverkoston kokoontumiset ovat kaksi kertaa vuodessa.

Opetustoimen työntekijät ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Henkilökunnalla on aina mahdollisuus konsultoida lastensuojelua tai kuraattoria ensin kyseessä olevan lapsen nimeä kertomatta. Ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistä ollaan yhteydessä huoltajaan (pl. poliisin tutkintapyyntöä vaativat asiat). Toimintaperiaatteet kerrataan vuosittain.

 

5. Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus.

Tainionmäen koululle on laadittu suunnitelma väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden ilmenemisen seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Koululle on laadittu myös järjestyssäännöt, kriisisuunnitelma, ohje kurinpitotoimiin ja menettelytapoihin sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Näillä kaikilla pyritään osaltaan turvaamaan oppilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Suunnitelmat kerrataan koulun henkilökunnan kanssa lukuvuoden alussa ja oleellisimmat asiat käydään läpi oppilaiden kanssa ensimmäisinä koulupäivinä.

• Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
• Kriisisuunnitelma