Havaintoja koulun toimintakulttuurista

Koulussa luokka-asteet toimivat omissa oloissaan. Muiden luokkien tekemisestä ei oikeastaan tiedä mitään. Muihin opettajiin ei saanut harjoittelun aikana yhteyttä. Moni opettaja jättää moikkaamatta tavatessa esim. opehuoneessa. Moniammatillinen yhteistyö jää hyvin pieneksi, erityisopettajaa näkyi hyvin vähän, vaikka useat oppilaat hänen luona kävivät. Yhteisiä kuulumisia ei oikeastaan vaihdettu opettajien välillä. Tietooni tuli vain kakkosluokan opettajien nimet. Rehtorin pitämät infovälkät todella auktoriteettipainotteisia, saisiko näihin esim toiminnallisia opettajia aktivoivia keskusteluja?  Onko opettajia koskaan ryhmäytetty, luokkien ryhmäyttäminen muistetaan usein, mutta työyhteisön ryhmäytyminen jätetään opettajien vastuulle. Onko opehuoneessa turvallinen ilmapiiri ilmaista itseään? Rehtori näkee paljon huonoja asioita, mihin opettajien tulisi kiinnittää huomiota: esim palo-ovi aina auki- ei näin!! Mutta missä on infovälkillä positiiviset asiat, mitä ollaan tehty hyvin? Voisiko tästä saada jonkinlaisen käytänteen, että muistetaan myös kertoa missä opettajat onnistuvat?

Luokkamme tuntui olevan eristyksissä muista. En tiedä, miten paljon luokanopettajamme kommunikoi muiden opettajien kanssa, mutta itse en tavannut "kollegoja". Jäi mietityttämään, miten hyvin opettajat tuntevat toisiaan, juttelevat keskenään. Jos tulisin sijaiseksi tähän kouluun, uskaltaisinko ja keneltä kysyä apua?
Koulusta vaikutti puuttuvan selkeät toimintatavat kriisitilanteissa (Esimerkiksi oppilaan väkivaltainen käytös)
Oppilaiden siirtyminen välitunnille oli hidasta ja käyttäytyminen käytävätilassa vaikutti epäselvältä. 
Itselle ei ollut selkeää koulun toimintatavat. Esimerkiksi Norssilla sanottiin heti harjoittelun alussa, että kaikki aikuiset puuttuvat siihen, jos oppilaat esimerkiksi juoksevat käytävillä. Oppilaat lähtivät nihkeästi välitunnille, mutta mikä oli siihen yhteinen ohje?
Oppilaat eivät mene välitunnille ulos. Kukaan ei huolehdi tai puutu käytävillä hengaileviin oppilaisiin. Näyttää siltä, että on ok jäädä välitunnin ajaksi sisälle, kuka silloin valvoo mitä sisällä tapahtuu?
Kuinka opettajaa tuetaan, kun uupumus alkaa vaikuttaa jokaiseen osapuoleen? Kuinka ehkäistään sitä, että jokaisen opettajan jaksaminen työssä pysyy hyvänä?
Koulun käytävällä sijaitsee paljon paikkoja opiskella, mutta ei kelloa, jonka avulla oppilaat tietäisivät milloin palataan luokkaan?
Onko oppilaiden vaatteiden säilyttämiselle tarpeeksi tilaa käytävällä
Opettaja ja koulunkäynnin ohjaaja häipyivät luokasta heti, kun tunti päättyi. Luokan ovi jäi auki ja oppilaat jäivät haahuilemaan sinne ja käytäville.
Oppilailla oli hyvin vähän rauhallisia hetkiä, jolloin olisi mahdollista kertoa opettajalle mieltä askarruttavista asioista.
Palautteen määrä opettajalta oppilaille oli vähäistä.
Erityisopetuksen ja luokanopettajien yhteistyö näyttäytyy hyvin vähäisesti. Oppilaat siirtyvät erkkaluokkaan itsenäisesti, tekevät jotain tehtäviä ja seuraavalla tunnilla isossa luokassa ei ole mitään tietoa siitä, mitä ollaan tehty. 
Heti alusta asti ihmetytti se, etteivät kaikki henkilökunnan jäsenet tervehtineet toisiaan tai meitä. Opettajat myös toimivat hyvin paljon itsenäisesti kukin omassa luokassaan eikä esimerkiksi erityisopettajan kanssa vaihdettu lainkaan kuulumisia. Pohdimme myös voisiko henkilökunnan infovälkkiä saada vuorovaikutteisemmaksi, sillä nyt ne näyttäytyivät meille lähinnä sellaisina, että ylhäältä päin tuli käskyjä ja muu henkilökunta istui paikalla hiljaa.
Yhteistyö muiden opettajien kanssa koski usein vain sitä, missä kappaleessa ollaan kirjassa menossa ja varmistusta siitä, että kaikki luokat varmasti etenevät samaan tahtiin.
Oppilaita on aktiovoitu hienosti huolehtimaan yhteisistä asioista, digi- ja ekoagentit ym. Opettajat moikkailevat ja kertoilevat juttuja, kun olin itse myös aloitteellinen ja aktiivinen. Opettajamme oli mielestäni tvt-vastaavana hyvin yhteydessä muihin opettajiin ja tunsi paljon koulun oppilaita ja oli hyvissä väleissä moniin eri luokka-asteisiin. Joulujuhlien järjestämisessä opettajat tekivät mielestäni hyvin yhteistyötä, myös yli luokka-asterajojen. Opettajamme teki kuulemma paljon yhteistyötä erityisopettajan kanssa, mutta se ei valitettavasti näkynyt meille.
Tuntuu, että opettajat eivät ikään kuin ole työkavereita, vaan käyvät vain töissä samassa paikassa. Työkavereilta voisi saada tukea jne mutta ehkä työyhteisön toimintaan ei ole jaksettu panostaa riittävästi?
Opettajat (esim meidän luokanopettajamme) eivät viettäneet aikaa opettajanhuoneessa, mikä vähensi yhteistä keskustelua. En tiedä, kuinka paljon rakenteellisesti oli järjestettyä aikaa keskustelulle, mutta moniammatillinen yhteistyö vaatisi sitä aikaa. Itse näin koko koulutyöskentelyn aikana erityisopettajan kanssa käytyjä keskusteluja tapahtuvan luokanopettajan ja erkan välillä yhden kerran. Erityisopettajan kanssa emme jutelleet itse kertaakaan. Kuitenkin meidän ryhmästämme kaksi lasta oli erkalla kaikki matikan tunnit ja lukuryhmätunnit.
Oppilaille annetaan paljon vastuuta ja heitä osallistetaan hyvin. Kuitenkin selkeät rajat ja niistä kiinni pitäminen
ei koulussa toteudu, eli saatetaan uhkailla toimilla, mutta ei toteuteta. 
Ensimmäisten viikkojen aikana olo ei ollut kovin tervetullut, koska meihin ei otettu kauhean paljon kontaktia, eivätkä kaikki esimerkiksi edes tervehtineet. Tilanne parantui loppua kohden, kun alettiin olla jo tutumpia kasvoja. Myös oma aktiivisuus tervehtimisessä ja juttelussa auttoi.   
Opettajat eivät vaikuttaneet tekevän kovin paljoa yhteistyötä tai konsultoivan toisiaan (esim. luokanope ja erkka).
Koulun päättämä aikataulutus oli huono. Liikaa siirtymiä ja tuntejen kesketytyksiä ruokalujen takia. Pitkä välkkä katkaisee tunnit ja 45min tunti on todella lyhtyt. 

KOulun opettajat eivät vaikuttaneet uteliailta, kiinnostuneilta tai oppimishalukkailta.

Opettajat toimivat hyvin erillään ja oppilaan näkökulmasta epäjohdonmukaisesti keskenään. Erityisopettajien kanssa ei käyty yhteistä keskustelua. Jotkut koulunkäynninohjaajat olivat ylimielisiä ja ottivat paljon valtaa oppialita koskevissa asioissa.