• Huomioidaan erilaiset kielitaustat
• Ymmärrys siitä, että kielitaidon kehittyminen on aina yksilällinen prosessi
• Toisen kielen oppiminen on hidasta ja haastavaa, jos oma äidinkielen taito on heikko
• Oppilaan oma motivaatio
• Sukulaiskielisyys voimavarana?
• Perheiden oma asenne kielen oppimiseen
• Eri yhteistyötahot ja mahdolliset muut resurssit käyttöön
• Kuvatuki
• Toistot
• Jokaisen opettajan tehtävänä tuoda oppilaiden eri kieliä esille
• sensitiivisyys
• opettajan avoimuus ja kunnioitus muita kieliä ja kulttuureja kohtaan
•  kiinnostus
• yhteistyö ja yhteinen näkemys opettajien kesken, tulkit, kulttuuritulkit
• oppilaan voimaannuttaminen, jotta hän voisi kokea ylpeyttä omasta kielestä ja kulttuuristaan
• mahdollisuus oman kielen käyttämiseen
• Ei tehdä oletuksia oppilaan kielellisen osaamisen tasosta
• Annetaan mahdollisuuksia tuoda omaa yksilöllistä osaamista esille
• Kommunikoidaan oppilaiden huoltajien kanssa (koti-kouluyhteistyö)
• Oppimateriaalien tarkastelua
• Monipuolinen kommunikointi esim. kuvien ja viittomien avulla
• Kaikkien kielien hyväksyminen, avoin tarkastelu ja tuominen osaksi opetusta 
• Arvostetaan monikielisyyttä kielen laajassa merkityksessä 
• Mitä nuorempia, sitä leikillisempää 
• Arvioinnissa opettajan tulee tietää oppilaan kielitaso ja sen vaikutus 
• Selkeä arviointi myös oppilaalle 

Itselleni monikielisten lasten kanssa toimiminen on aiemman työkokemuksen kautta tuttua, sillä työskentelin ennen luokanopettajan maisteriohjelmaan pääsyä yli puoli vuotta päiväkodissa, jossa S2 lapsia oli päiväkodistä 60%. Monikielisyyden kohtaaminen olikin työssäni arkipäivää. Koonnissa olleista asioista moni oli sellaisia joita olen pohtinut palhon työssäni varhaiskasvatuksenopettajana. Arjen toiminnoista tutuimpia olivat monipuolienn kommunikointi: kuvat ja tukiviittomat, vanhempien kanssa kommunikointi tulkin avulla sekä yleisesti arvostuksen ja avoimuuden osoittaminen lasten kielitaustoja kohtaan arjen työssä. Koen, että monikielisten lasten kanssa työskennellessä sensitiivisyys on tärkeää etenkin, jos lapsen kielitausta ei ole vielä itselle selvä, jotta voidaan välttyä ennakko-oletuksilta. Olen myös huomannut, että kaikkien lasten tai oppilaiden kielitaustan tai suomenkielen suhtautumisen kohdalla eivät päde samat asiat, jonka vuoksi jokainen oppilas ja perhe on tärkeää kohdata yksilöllisesti. Aiheessa ei itselleni tullutkaan juuri uusia näkökulmia ja monikielisyys kielen laajassa merkityksessäkin on tuttua. Uutta itselleni oli lähinnä oppikirjatekstien ymmärtäminen S2 oppilaiden näkökulmasta käsin, nyt ymmärrän, että oppikirjatekstit ovat täynnä vaikeitakin ilmaisuja, jonka vuoksi opettajan on hyvä käydä käyttämänsä materiaali läpi.