Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen

Koulu on yhteiskunnallinen instituutio, jonka toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko sekä opetushallitus saaden vaikutteita kansainvälisistä ja yhteiskunnallisista virtauksista (Fornaciari 2020, 18). Mielestäni opettajan pitäisi pystyä tunnistamaan yhteiskunnassa vallalla olevat käsitykset, jotka vaikuttavat opetustoimintaan. Monet poliitttiset ja yhteiskunnalliset käsitykset ovat läsnä jokapäiväisessä opetustoiminnassamme niin vahvasti osana peruskoulujärjestelmää, ettemme tiedä ja osaa keskittyä pohtimaan niiden alkuperää. Esimerkiksi suomalainen peruskoulu on vahvasti rakennettu demokratian ympärille, mistä kertoo lähikouluperiaate, dialogiin perustuva opetus sekä opettajien suuri autonomia (Männistö 2018). Mielestäni jokaisen opettajan ei tarvitsi olla yhteiskunnallisesti aktiivinen ja todella valveutunut kansalainen, mutta ymmärtää se kuinka paljon yhteiskunnassa vallalla olevat arvot heijastuvat opetustoimintaan.

Suomalaisen koulutuksen arvopohja on maailmansotien jälkeisen tasa-arvon ja eheyttämisen lisäksi saanut rinnalleen tehtävän yhä tärkeämpänä kansallisen kilpailukyvyn turvaajana sekä työelämäkeskeisen osaamisen kartuttajana (Fornaciari 2020, 20). Tämä näkyy muun muassa opetussuunnitelmassa, jossa tiivistyy aikansa vallalla olevat kasvatuskäsitykset ja yhteiskunnalliset virtaukset (Fornaciari 2020, 21; OPS 2014). Mielestäni opettajan tulisi osata lukea opetussuunnitelman perusteita myös kriittisesti, sillä siinä arvostetaan tietynlaisia piirteitä ja persoonia aikakauden hengen mukaisesti. Tällä hetkellä opetussuunnitelmassa korostetaan itseohjautuvuutta, mikä ei suosi oppilaita joilla on suuria vaikeuksia itseohjautuvuuden kanssa.


Lähteet:

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin