3.2 Oppimiskäsitys

3.2 Oppimiskäsitys

Lukion opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä dataa, informaatiota tai tietoa aikaisempien kokemusten ja tietojen pohjalta. Hän kehittää ratkaisuja ja luo uudenlaisia kokonaisuuksia yhdistäen tietoja ja taitoja uudella tavalla. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa asettamaan omia tavoitteita, kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla tavoitteiden suuntaisesti.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Myös kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat oppimisen kannalta olennaisia. Lukio-opinnoissa opiskelijaa ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Näin kehittyvät myös jatkuvan oppimisen edellyttämät taidot. Oppimisprosesseistaan tietoinen opiskelija osaa arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan sekä toimia opinnoissaan vähitellen yhä itseohjautuvammin. Opintoihin liittyvät onnistumisen kokemukset ja rohkaiseva ohjaus vahvistavat uskoa omiin mahdollisuuksiin ja innostavat opiskeluun.

Oulun normaalikoulussa avainkäsitteitämme ovat kulttuuri, tieto ja sivistys. Omakohtainen kokeminen, merkityksien tulkinta ja toiminta sekä opiskeltavien asioiden pohdinta ovat keskeistä. Opetuksemme lähtökohtana on ajatus siitä, että oppija on aktiivinen subjekti. Koulussamme oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opetusharjoittelijoiden, opettajien ja ympäristön kanssa. Keskeistä oppimisessa on kriittinen ja omatoiminen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä uuden tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa.

Oppiminen on kokonaisvaltaista, joten siihen vaikuttavat osaltaan myös tunteet ja elämykset. Opiskelijan minäkuvaa vahvistavat myönteiset kokemukset, kannustava palaute, oppimisen ilo ja vuorovaikutteisuus. Opiskelija saa oppimistaitojen kautta pohjan koko elämän kestävälle oppimiselle.

Oppiminen on tilannesidonnaista. Opiskelijan kulttuurisessa ja sosiaalisessa elinpiirissä syntyneet kokemukset ovat oppimisen lähtökohta. Oppiminen taas mahdollistaa kulttuurien ymmärtämisen ja osallistumisen yhteiskunnalliseen toimintaan persoonallisen tiedon rakentumisessa. Käyttökelpoiseksi tieto tulee vasta, kun sitä verrataan todellisuuteen.

Unesco ASPnet -kouluna oppimiskäsityksemme hahmottuu Unescon neljän perusperiaatteen pohjalta, jotka tähtäävät opetuksen kehittämiseen.

  • Learning to know (oppia tietämään): Lukio-opetus tarjoaa kognitiivisia työkaluja monimutkaisen maailman ymmärtämiseen ja elinikäiseen oppimiseen.
  • Learning to do (oppia tekemään): Lukio-opetus kehittää opiskelijan taitoja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.
  • Learning to be (oppia olemaan): Lukio-opetus ohjaa itsetuntemukseen, sosiaalisiin taitoihin ja mahdollistaa yksilön inhimillisen kasvamisen.
  • Learning to live together (oppia elämään yhdessä): Lukio-opetus edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, demokratiaa, kulttuurien välistä ymmärtämistä ja kunnioittamista. Tavoitteena on rauha ja yhteisymmärrys yksilöiden ja yhteisöjen kesken.