5. Valtameret erottavat mantereita ja maanosia

Tavoitteet

  • Luvun tavoitteena on oppia valtamerien ja mantereiden nimet sekä sijainnit.
  • Lisäksi opit, mitä eroa on mantereilla ja maanosilla sekä muutamia asioita jokaisesta maanosasta.

Luvun sisällys

5.1 Maapallo on sininen

5.2 Mantereet ja maanosat
5.3 Eurooppa
5.4 Aasia
5.5 Afrikka

5.6 Pohjois-Amerikka
5.7 Etelä-Amerikka

5.8 Australia
5.9 Etelämanner

​

5.1 Maapallo on sininen

Avaruudesta katsottuna maapallo näyttää siniseltä, koska sen pinta-alasta on vettä noin 70 prosenttia. Suurimpia meriä ovat valtameret: Tyyni valtameri eli Tyynimeri, Atlantin valtameri ja Intian valtameri. Myös Eteläinen ja Pohjoinen jäämeri ovat isoja meriä. Näiden suurien merien yhteydessä on niihin kuuluvia reunameriä ja lahtia.

Tyynimeri eli Tyyni valtameri peittää yli kolmasosan planeettamme pinta-alasta. Siinä on 25 000 saarta, enemmän kuin muissa merissä yhteensä. Suurinta saaristoaluetta kutsutaan Oseaniaksi. Myös valtamerien syvin kohta, Mariaanien hauta (10 911 m), sijaitsee Tyynessämeressä.

Atlantin ja Intian valtameret ovat lähes samankokoisia. Atlantin nimi tulee Kreikan mytologian Atlas-jättiläisestä, joka kannatteli maapalloa harteillaan. Myös meidän oma meremme, Itämeri, lasketaan kuuluvaksi Atlanttiin.

Pohjoista jäämerta voidaan pitää jatkona Atlantille. Tyyneenmereen se liittyy Beringinsalmen kautta. Jäämeri on jäässä suurimmaksi osaksi ympäri vuoden.



​​

5.2 Mantereet ja maanosat

Valtameret erottavat toisistaan suuria yhtenäisiä maa-alueita eli mantereita. Mantereita on maapallolla kuusi: Afrikka, Euraasia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Etelämanner. Niiden sisällä voi olla meriä, kuten Itämeri, ja niihin voi kuulua isojakin saaria, kuten Pohjois-Amerikan mantereeseen kuuluva Grönlanti. Nimitys "Vanha manner" tarkoittaa Euraasiaa ja Afrikkaa ja "Uusi manner" Amerikkaa.

Osa mantereista jaetaan pienempiin alueisiin eli maanosiin. Euraasia jaetaan Eurooppaan ja Aasiaan. Afrikka, Australia ja Etelämanner sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikka ovat myös maanosia, joten maanosia on kaiken kaikkiaan seitsemän.

Maanosien välisinä rajoina voivat olla vuoristot (esimerkiksi Kaukasus Euroopan ja Aasian rajalla), sisämeret (Välimeri Euroopan ja Afrikan välillä) ja kapeat maakannakset (Afrikan ja Aasian välissä sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä).


Maanosat ja valtameret.

​​

5.3 Eurooppa

Euroopan nimi on mahdollisesti peräisin Kreikan mytologian prinsessa Europasta tai foinikialaisten auringonlaskua tarkoittavasta sanasta, ereb. Pinta-alaltaan (10,2 miljoonaa neliökilometriä) se on toiseksi pienin maanosa, mutta asukasluvultaan (720 miljoonaa) Eurooppa on kolmanneksi suurin.


Eurooppaan kuuluu yli 50 valtiota. Maanosan rajojen määrittäminen on vaihdellut sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan sille tärkeitä. Nykyään termiä Eurooppa käytetään myös puhuttaessa Euroopan unionin jäsenmaista.

1400-luvulta alkaen monet eurooppalaiset valtiot valtasivat itselleen suuria alueita Afrikasta, Aasiasta ja Amerikkojen mantereilta. Tällaisia valtioita olivat mm. Espanja, Portugali, Alankomaat, Ranska ja silloinen Englanti. Niiden vaikutus näkyy yhä itsenäistyneiden siirtomaiden kulttuurissa ja kielissä. Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvulla. Se mullisti teollisen tuotannon sekä raaka-aineiden kysynnän.​

​​​

5.4 Aasia

Aasian nimi tulee kreikkalaisilta, jotka käyttivät nimitystä Anatolia. Aasia on pinta-alaltaan (44 miljoonaa neliökilometriä) ja asukasluvultaan (yli 4 miljardia) suurin maanosa. Yli 60 prosenttia maapallon väestöstä on aasialaisia, ja kaikki valtauskonnot ovat syntyneet siellä. 

Kiina ja Intia ovat maailman väkirikkaimmat valtiot. Suurin osa väestöstä asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa elantonsa maataloudesta. Maatalouden merkitys onkin suuri, koska suuren väestön ravinnontarve alueella on valtava. Kehittyneemmissä maissa, kuten Japanissa, auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus ovat nousseet merkittävään asemaan.

Aasian alueen luonto on rikasta, ja siellä esiintyy paljon lajeja, joita ei tavata muualla. Luonnonvarojen suhteen Kiina on yksi suurimpia valtioita.

Mandariinikiina on maailman puhutuin kieli. Lähi-itä puolestaan kuuluu maailman tärkeimpiin öljyntuotantoalueisiin. Toisen maailmansodan jälkeen käytiin Vietnamin ja Korean sodat, jotka liittyivät kylmän sodan aikaisiin tapahtumiin.​

​​

Maapallo sääsatelliitin kuvissa


- 0:00–1:20 Satelliitti kuvaa Intian valtameren yläpuolelta. Löydätkö Afrikan, Arabian niemimaan ja Intian?
- 1:20–2:30 Löydätkö Afrikan ja Australian? Koska satelliitti kuvaa päiväntasaajalta kohti etelää, aurinko näyttää nousevan vasemmalta.
- 2:30– Huomaatko päiväntasaajan kohdalla olevat pilvivyöhykkeet ja Saharan ja Arabian niemimaan pilvettömyyden?​

5.5 Afrikka

Afrikka-sana on otettu käyttöön muinaisilta roomalaisilta, jotka kutsuivat mantereen pohjoisosaa Africa terraksi eli afrien maaksi.

Afrikka on pinta-alaltaan (30 miljoonaa neliökilometriä) maailman toiseksi suurin maanosa. Afrikassa elää yli miljardi ihmistä (lähes 15 % planeetan väestöstä). Fossiililöytöjen ja perimätutkimusten perusteella nykyihminen kehittyi Itä-Afrikassa.

Afrikka on luonnonvaroiltaan runsas mutta taloudeltaan köyhä maanosa. Monet vaikeudet, kuten Afrikassa laajasti vaikuttaneet orjakauppa ja siirtomaajärjestelmä, ovat hidastaneet sen kehitystä ja vaurastumista.

Pääosa siirtomaavaltioista itsenäistyi jo 1960-luvulla, mutta sodat, talouden epävakaus ja väestönkasvu ovat nykyään yhä suuria ongelmia. Näistä asioista huolimatta Afrikan talouden ja ihmisen hyvinvoinnin oletetaan kehittyvän myönteisesti lähivuosikymmenien aikana.

Eläimistö on hyvin monipuolinen. Muihin maanosiin verrattuna siellä esiintyy paljon suuria eläimiä, kuten kirahvit, virtahepo ja sarvikuono. Useat lajit ovat kuitenkin vaarassa hävitä salametsästyksen vuoksi.

"Big five" -safarilla metsästysvälineenä on onneksi kamera ja tavoitteena on saada kuvattua esimerkiksi leijona, puhveli, leopardi, norsu ja sarvikuono.

​

5.6 Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikan pinta-ala on 25 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 515 miljoonaa. Se on pinta-alaltaan kolmanneksi ja asukasluvultaan neljänneksi suurin maanosa. Pohjois-Amerikkaan kuuluu kaikkineen 43 valtiota, kun lasketaan mukaan Länsi-Intian saariston valtiot.

Ennen eurooppalaisten tuloa 1500-luvulla aluetta asuttivat intiaanit, joiden esi-isät olivat vaeltaneet sinne mahdollisesti jo 40 000 vuotta sitten. Intiaanit jakautuivat kielellisesti ja kulttuurillisesti yli 300 heimoon. Maanosan pohjoisosissa asustivat alkuperäiskansat inuitit ja aleutit.

Espanjalaiset olivat perustaneet ensimmäiset siirtokunnat 1550-luvulla mutta järjestelmällinen siirtolaisuus Euroopasta alkoi vasta 1600-luvulla, lähinnä Englannin ja Hollannin (Alankomaat) toimesta.

Alueen merkittävin valtio on Amerikan Yhdysvallat, joka on poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen suurvalta. Sen bruttokansantuote on maailman suurin, ja sen arvioidaan käyttävän yksinään 25 prosenttia planeettamme luonnonvaroista.

Pohjois- ja Etelä-Amerikan rajaksi on sovittu Panaman ja Kolumbian raja. Täten koko Väli-Amerikka saaristoineen kuuluu Pohjois-Amerikkaan.​

​​

5.7 Etelä-Amerikka

Etelä-Amerikan pinta-ala on 17 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 390 miljoonaa. Se on pinta-alaltaan neljänneksi suurin maanosa. Siihen kuuluu vain 12 valtiota ja Ranskan Guyana.

Maanosa asutettiin pääosin pohjoisesta käsin mahdollisesti jo noin 30 000 vuotta sitten. Kun eurooppalaiset tulivat mantereelle, inkojen ja atsteekkien kulttuurit olivat todellisia korkeakulttuureita.

Varhainen viljely oli aloitettu jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Korkeakulttuurit kokivat kovia eurooppalaisten taholta. Löytöretkeilijät toivat Etelä-Amerikasta Eurooppaan monia tärkeitä ruokakasveja, kuten tomaatti, maissi ja peruna.

Etelä-Amerikan eläimistö on runsas ja monipuolinen. Amazonaksen sademetsä on lajien aarreaitta. Tunnetuimpia eläimiä ovat ehkä kuitenkin Galapagossaarten merileguaanit ja jättiläiskilpikonnat.

Laama ja alpakka olivat Andien intiaaneille tärkeitä kotieläimiä.

Monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä käytetään hyödyksi turisteja houkuteltaessa. Turismi onkin kehittymässä nopeimmin kasvavaksi talouden alaksi.​

​​

5.8 Australia

Australian nimi tulee latinan kielen sanasta "australis" eli eteläinen. Australian pinta-ala on 7,7 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 23 miljoonaa. Se on samalla manner, maanosa ja valtio.

Australian asuttivat jo noin 50 000 vuotta sitten kivikauden ihmiset, jotka olivat nykyisten aboriginaalien esi-isiä. Kapteeni James Cook julisti alueen Englannin omaisuudeksi vuonna 1770. Sinne perustettiin rangaistussiirtokunta nykyisen Sydneyn liepeille.

Australia on kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Koska Australia on eristyksissä muista maanosista, sen luonto on kehittynyt ainutlaatuiseksi. Siellä elää monia kasvi- ja eläinlajeja, joita ei tavata missään muualla. On arvioitu, että sen lajeista tunnetaan vasta kolmannes.

Pussieläinlajeja on paljon. Tunnetuimpia niistä ovat kengurut, koalat ja vompatit. Kaikkein erikoisin on vesinokkaeläin, joka on yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. Tunnettu on myös aboriginaalien puhallussoitin, didgeridoo, joka valmistetaan termiittien ontoksi kaivertamasta puunrungosta.

Koska Australian maanosaan luetaan myös Oseanian saaret, maanosaa kutsutaan myös nimellä "Australia ja Oseania".​

​​

5.9 Etelämanner

Etelämanner on eteläisin maanosa ja niistä ainoa, jolla ei ole vakituista asutusta eikä yhtään valtiota. Antarktis mielletään usein sen synonyymiksi mutta Antarktikseen kuuluu myös Etelämannerta ympäröiviä saaria. Etelämanner on kylmin, kuivin, tuulisin ja korkein manner ja viidenneksi suurin. Sen pinta-ala on n. 14 miljoonaa neliökilometriä.


Etelämanner on 98-prosenttisesti suuren mannerjäätikön peitossa. Vaikka alueella ei ole vakituista asutusta, voi siellä ajoittain asua jopa 5000 tutkijaa. Vain hyvin kylmään sopeutuneet kasvit ja eläimet selviävät siellä. Tunnetuin niistä on keisaripingviini.

Sääolot ovat äärimmäisiä. Alin mitattu lämpötila on -89.2 astetta ja suurin tuulennopeus 320 km/h. Luoksepääsemättömyyden napa on piste, jonne on pisin matka mantereen reunoista. Sen paikasta kiistellään, koska mantereen reunoja on vaikea määrittää jääpeitteen muuttumisen vuoksi.​

​​

Tiivistelmä

  • Planeettamme pinta-alasta 70 prosenttia on vettä.
  • Valtameret: Tyynimeri eli Tyyni valtameri, Atlantti ja Intian valtameri.
  • Valtameret erottavat toisistaan suuria maa-alueita eli mantereita.
  • Mantereet: Euraasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Etelämanner.
  • Mantereet jaetaan pienempiin alueisiin eli maanosiin.
  • Maanosat: Eurooppa, Aasia, Afrikka, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka, Australia ja Etelämanner.
  • Vuoristot, sisämeret ja kapeat kannakset erottavat maanosia toisistaan.
  • Avainsanat: valtameret, mantereet ja maanosat.