Mediatehtäviä

Tehtäviä sananvapaudesta ja nettiraivosta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tee testit sananvapauden rajoista:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/13/testaa-sananvapauden-rajoja-mita-netissa-saa-sanoa

https://yle.fi/uutiset/3-9887172

Selvitä, mitä tarkoittaa sananvapaus:


Selvitä, mitä tarkoittaa vihapuhe:



Lue Tuomo Tammisen artikkeli "Nettiraivo tekee onnettomaksi sekä vihakirjoitajan että lukijan" (HS, Tiede, 1.9.2015) http://docplayer.fi/11469448-Nettiraivo-tekee-onnettomaksi-seka-vihakirjoittajan-etta-lukijan.html ja vastaa kysymyksiim.

Mistä nettiviha syntyy taloussosiologian professori Pekka Räsänen mukaan?


Mitä tarkoittaa vahvistusvinouma?


Mitä tarkoittaa personointi?


Miksi eri ihmiset saavat internetissä samasta asiasta eri tietoa?


Mitä tarkoittaa kuplassa eläminen?


Mitä tarkoittaa:
"Omissa kuplissaan marinoituneiden keskustelijoiden päätä ei käännä parhainkaan retoriikka."


Miten sosiaalipsykologian apulaisprofessori Atte Oksanen sanoo negatiivisen kirjoittamisen vaikuttavan kirjoittajan mielentilaan?


Miten vihamieliset nettikirjoitukset tutkimuksen mukaan vaikuttavat niitä lukeviin nuoriin?


Mitä kokemuksia itselläsi on nettiraivosta?


Lue artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/19/mita-saa-sanoa-vuonna-2037-kolme-visiota-sananvapauden-tulevaisuudesta.

Millaisena Jarkko Tontti, Elina Grundström ja Risto Linturi näkevät sananvapauden tulevaisuuden?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valeuutiset

Tutkijat antoivat koehenkilöille 12 valeuutista ja 12 oikeaa uutista – piirtyi kuva ihmistyypistä, joka haksahtaa valheisiin ja propagandaan

Propagandaa ja valheita on ollut maailman sivu. Härskit valeuutisetkaan eivät ole mitenkään nykymaailmalle ainutlaatuinen ilmiö.

Valeuutisten mylly internetissä on kuitenkin kiihtynyt viime vuosina ja saavutti eräänlaisen lakipisteen Yhdysvaltain myrskyisten presidentinvaalien aikoihin. Suomessa MV-lehti kunnostautui keksittyjen roskajuttujen ja salaliittoteorioiden torvena.

Ihmiset tuntuvatkin olevan valmiita uskomaan mitä päättömimpiin juttuihin, kunhan ne sopivat omaan maailmankuvaan.

Tutkijat värväsivät 948 henkilöä vastaamaan ensin kyselyihin, joilla mitattiin heidän ajattelutaitojaan, maailmankuvan jäykkyyttä ja taipumusta uskonnolliseen fundamentalismiin.

Yksi tapa mitata ihmisen kykyä hillitä mututuntumaansa ja pysähtyä pohtimaan hieman syvemmin on niin sanottu kognitiivinen reflektiotesti. Siinä esitetään yksinkertaisia pulmia, joissa ensimmäisenä mieleen tuleva ja ilmeiseltä tuntuva vastaus on väärä.

Osallistujilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka monta kuutiometriä maata mahtuu kolme metriä syvään kuoppaan, joka on kolme metriä leveä ja kolme metriä pitkä.

Toinen klassinen esimerkki tällaisesta pulmasta on seuraava: maila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 euroa. Maila maksaa euron enemmän kuin pallo. Mikä on pallon hinta?

Tutkimuksessa havaittiin, että ne ihmiset, jotka ovat kaikkein varmimpia oman maailmankuvansa oikeellisuudesta ja toisaalta ajattelevat hätäisesti, uskovat hieman muita todennäköisemmin valeuutisiin.

Taipumus yliluonnollisiin uskomuksiin oli myös tilastollisesti yhteydessä haksahtamiseen. Jos henkilö vastasi tutkimuksessa esimerkiksi uskovansa siihen, että ihmiset voivat kommunikoida telepaattisesti keskenään, hän uskoi todennäköisemmin myös valeuutisia.

Tutkimuksesta voi poimia arkijärjelläkin käsitettävän opin: paras suoja väärää tietoa vastaan on kyky ajatella avaramielisesti ja analyyttisesti ja olla tarvittaessa valmis sisällyttämään maailmankuvaansa uutta tietoa. Sekä pysähtyä hetkeksi miettimään, voisiko tämä kuitenkaan pitää ihan paikkaansa.

Ai niin. Lopuksi oikeat vastaukset: Kuoppaan mahtuu 27 kuutiometriä maata. Pallon hinta on viisi senttiä.

Niko Kettunen. Helsingin Sanomat. 1.11.2018. (lyhennetty) Lähde: Särmä8

Valeuutiset - tehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue artikkeli valeuutisista ja vastaa kysymyksiin.


a. Ketkä uskovat valeuutisiin helpoimmin?


b. Miten voi välttyä siltä, että erehtyy luulemaan valeuutisia tosiksi?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastamainokset

  • Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Esittelyssä tubettaja

Lähde: https://saosaat.blogspot.com/2018/12/esittelyssa-tubettaja.html

Valitse yksin tai parin kanssa suomalainen tubettaja
josta haluat tehdä esittelyn. 
Tubettajan tulee olla sellainen, jonka videot sisältöineen sopivat koulutyöhön.

Kerätkää yleistä tietoa tubettajasta: nimi, ikä, koulutus, asuinpaikka, kuva...

Listatkaa asioita, joiden muiden tulisi tietää tubettajasta. Suunnatkaa esitys sellaiselle, joka ei ole koskaan kuullutkaan henkilöstä.

Etsikää valitsemanne tubettajan tuotannosta pari videota, jotka parhaiten kuvaavat hänen tuotantoaan.

Tehkää tubettajasta PowerPoint-esitys, johon kokoatte keräämänne aineiston.

Palauttakaa esitys Pedanetiin,


Tubettaja

  • Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Symbolit

Symbolien salat



TOIMINTAIDEA: Symbolien kartoitus

Erilaiset symbolit voivat tiivistää tietoa ja ne auttavat meitä ymmärtämään ympäristöämme. Tavoitteena on tarkastella

omasta elinympäristöstä löytyviä visuaalisia elementtejä.

Mitä merkkejä, symboleita tai logoja löydätte omasta ympäristöstänne? Sopikaa alue tai reitit, jonka varrelta

etsitte yhdessä erilaisia ihmisen tekemiä visuaalisia merkkejä.

Tehkää merkkien keruuretki ja ottakaa kuvat jokaisesta merkistä.

Jokainen ryhmä esittelee oman alueensa, mistä he merkkejä etsivät ja millaisia he symboleja he löysivät. Pohtikaa,

mitä symbolit tarkoittavat ja mikä niiden tarkoitus on? Kuka tai

Näin tutkit lehtijuttua (Särmä8)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse lehtijuttu aikakauslehdestä tai sanomalehdestä. Tutki lehtijuttua ja vastaa kysymyksiin


1. Missä juttu on julkaistu? (Esim. aikakaus- vai sanomalehti, nettisivu (tarkka osoite))


2. Kenelle juttu on suunnattu? (Esim. harrastajille, ammattilaisille, ikä, sukupuoli, kiinnostuksen kohteet jne.)


3. Kuka on jutun kirjoittaja?


4. Mitä aihetta juttu käsittelee?


5. Mikä on jutun tarkoitus? (Halutaanko antaa tietoa, viihdyttää vai vaikuttaa mielipiteisiin?)


6. Keitä juttua varten on haastateltu? Mainitaanko tietolähteitä?


7. Miten kohderyhmä huomioidaan jutun kielessä ja sanavalinnoissa?
(Käytetäänkö esimerkiksi puhekieltä tai ammattisanastoa?)


8. Miten juttu on kuvitettu?
(Käytetäänkö valokuvia, grafiikka tai piirroksia? Miten kuva vaikuttaa tekstin viestiin?)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kohderyhmä vaikuttaa sisältöön



 

PARITYÖ : Tehkää ryhmässä aikakauslehden kansi

1. Päättäkää aluksi lehden aihe (esim. tietokonepelit, kalastus, muoti, terveys).

2. Määritelkää lehden kohderyhmä:

  • Sukupuoli?
  • Ikä?
  • Harrastukset?
  • Asuinpaikka?

3. Keksikää lehdelle nimi.

4. Suunnitelkaa lehdelle kansi. Nostakaa vähintään kolmen lehtijutun otsikot kanteen. Katsokaa mallia Mahtimammoista:

  • Miten pääset mummokuosiin?
  • Mitä tehdä kun lapsenlapset eivät tulekaan kylään?
  • Pullat puolessa tunnissa
  • TOP3 mummoasut
Tehtävä sivulta https://kielipoliisi.wordpress.com/2016/01/24/kohderyhma/ muokattu Särmä 8 -tekstikirjasta

Ostopolulla mediassa

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.