Taolaisuuden perusti tarunomainen Laotse. 100-luvulla syntyneen taolaisuuden perinne on luonut pohjan kaikille elämänalueille Kiinassa, sillä se on ollut kansan keskuudessa toisinaan jopa suositumpi kuin virkamiesten ja maan virallisena uskontona pidetty kungfutselaisuus.

Nimi Laotse merkitsee vanhaa mestaria. Laotsen elämästä kertoo runsas suullinen perinne, jossa on mukana paljon uskomuksiin perustuvaa ainesta, legendaa. Laotsen kerrotaan syntyneen 604–517 eKr. Chu Jenin kylässä. Hän ei kuitenkaan itse ollut taolainen, mutta hänen opetuksensa siirtyivät myöhemmin syntyneelle taolaiselle ryhmälle. Hänen väitetään tavanneen Kungfutsen ja opastaneen tätä oikean opin tavoittelussa.

Taolaisuuden tärkein kirja on Tao Te King, Tien ja hyveen kirja, joka on Raamatun jälkeen eniten länsimaalaisille kielille käännetty kirja. Tao Te Kingin perustalta kehittyi kaksi taolaisuuden haaraa:

a) syvällinen, taon olemusta pohtiva filosofinen suunta
b) maagisia piirteitä saanut kansanusko, jossa on keskitytty kuolemattomuuden saavuttamiseen erilaisin keinoin, kuten mietiskelyllä, joogalla ja eristäytymisellä. Myös kiinalainen yrttilääketiede ja akupunktio nojaavat tähän taolaisperinteeseen.

Taolaisuudessa tärkeää on vaatimattomuus ja koruton elämä. Ihmisen tulee miettiä, pohtia ja kuunnella omaa sisintään, jotta hän osaa suuntautua ulospäin myös muihin. Ihmisen ei pidä arvostaa maallista omaisuutta. Taolaiset papit auttavat ihmisiä elämässä erilaisten loitsujen ja rituaalien avulla, jolloin he pyrkivät tarjoamaan heille terveyttä ja pitkää ikää. Samalla he karkottavat pahat voimat pois.

Terveyttä ja pitkää ikää tavoitellaan myös ravinnon avulla, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Erilaiset ruuat ja ruoka-aineet edustavat yinia ja yangia, joiden avulla säädellään kehon tasapainoa. Liha- ja maitotuotteet ovat yin-ruokia, kun taas kasvikset ja juurekset yang-ruokaa. Hapan ja makea makukin pyritään saamaan tasapainoon. Hyvän terveyden saavuttamiseksi perheissä myös uhrataan ruokaa: teetä, keksejä, ja suitsuketikkut palavat jatkuvat rukouksen merkiksi.

Sopusointua, niin yksilön kuin maailmankaikkeudenkin, etsitään astrologiasta ja horoskoopeista. Horoskoopista voidaan katsoa, millainen päivä on tulossa. Matkalle lähtö voidaan myös ajoittaa horoskoopin korostaman suotuisan ajan mukaan.

Pitkäikäisyyden lisäksi ihminen tavoittelee kuolemattomuutta, johon pyritään ruumiillisten harjoitusten avulla. Akupunktion ja joogan tiedetään edistävän energioiden kiertokulkua kehossa ja siten ehkäisevän sairauksien syntyä. Akupunktiohoidoissa kehoon pistellään neuloja, jolloin ne muun muassa vähentävät kipuja. Jooga on mietiskelyn muoto, jossa mieli tyhjennetään kaikesta turhasta vaativien venytysten avulla. Perinteinen kiinalainen lääketiede onkin omaksunut monia taolaisuuden käytäntöjä osakseen. Menetelmät ovat levinneet ja saaneet suurta suosiota myös eri puolilla maapalloa.

Kungfutselaisen ja taolaisuuden mukaisen yhteiskunnan ero voidaan kiteyttää seuraavasti. Kungfutselaisuus korostaa viisaidenhallitsijoiden valtayhteiskuntaa, kun taas taolaisuus perustaa oppinsa kansan rauhalliseen eloon mahdollisimman normaalissa tilassa, jopa ilman suuria sääntöjä