Legendan mukaan Siddhartha Gautama syntyi 480-luvulla eaa. pohjoisintialaisen kuninkaan pojaksi. Hän sai varttua yltäkylläisyydessä, eikä oppinut ymmärtämään maailman pahuutta ympärillään.

Vasta 29-vuotiaana Siddhartha näki ensimmäistä kertaa vanhuksen, sairaan ihmisen ja kuolleen ihmisen ruumiin. Tämä kohtaaminen auttoi häntä näkemään elämän turhuuden ja katoavaisuuden. Myöhemmin Gautama tapasi munkin, joka suostutteli hänet jättämään omaisuutensa ja lähtemään erakoksi. Tämän Gautama teki salaa vaimoltaan ja pojaltaan.

Gautama harjoitti kuuden vuoden ajan askeettista elämää, kunnes pyörtyi. Samalla hän tajusi itsekidutuksen hyödyttömyyden ja jätti askeesitoverit. Hän siirtyi yksinäisyyteen ja päätti pohtia viikunapuun alla elämän tarkoitusta niin kauan, kunnes löytäisi sen. Istuttuaan samassa paikassa 49 päivää, hän vihdoin voitti maalliset kiusaukset, koki valaistumisen eli nirvanan ja ymmärsi siten elämän tarkoituksen. Näin hänestä tuli Buddha.

Buddha ei kuitenkaan jäänyt erakoksi, vaan lähti kertomaan oppiaan eteenpäin. Ensimmäisen opetuspuheensa hän piti viidelle askeettitoverilleen, kiven päällä istuen. Myöhemmin hän vaelsi vielä 45 vuotta levittämässä oppiaan.