​Metsissämme ei elä pelkästään lintuja ja suuria nisäkkäitä.

Jyrsijät ovat yleisiä metsien eläimiä. Muun muassa myyrät, hiiret ja oravat ovat jyrsijöitä. Jyrsijät ovat kasvinsyöjiä. Niiden etuhampaat ovat suuret ja talttamaiset ja poskihampaat sopivat kasviaineksen hienontamiseen.

Myös jäniseläimillä, jotka ovat jyrsijöiden lähisukulaisia, on talttamaiset etuhampaat. Suomessa luontaisesti tavattavia lajeja ovat metsäjänis ja rusakko. Kaniineja tavataan lähinnä vain pääkaupunkiseudulla ja ne ovat ihmisiltä karkuun päässeiden lemmikkien jälkeläisiä. Jyrsijät ja jäniseläimet ovat monien petoeläinten tärkeää ravintoa.

Metsissämme elää monia pieniä hyönteissyöjänisäkkäitä. Oikeammin ne syövät kaikkia selkärangattomia eläimiä, jotka ovat niille sopivan kokoista ruokaa. Esimerkiksi päästäiset syövät hyönteisiä ja muita selkärangattomia eläimiä.

​Kontiainen eli aiemmalta nimeltään maamyyrä elää maan sisälle kaivamissaan tunneleissa, joissa se saalistaa maassa eläviä lieroja. Kontiaisia tavataankin lähinnä multavissa lehdoissa, joissa on runsaasti kastelieroja ja sopivan multava maa, johon on helppo kaivaa käytäviä.

Kaikki pedot eivät ole suuria. Metsissä elää muutamia pieniä näätäeläimiä. Lumikko ja kärppä ovat monessa mielessä myyrien kauhuja. Talvella lumipeite suojaa myyriä pöllöiltä melko hyvin, mutta kärppä ja lumikko ovat niin pienikokoisia, että ne pystyvät liikkumaan myyrien omissa koloissa kaikkialle, minne myyrätkin. Tämän vuoksi myyrillä ei juuri ole pakomahdollisuuksia.

Näätä on kärppää ja lumikkoa suurempi näätäeläin. Se kykeneekin saalistamaan isompia eläimiä. Näätäeläimistä suurin on kuitenkin ahma, joka kykenee saalistamaan vaikkapa poron.