3. Tutkikaa Ei haukku haavaa tee -televisiosarjan traileria.

a. Sarja edustaa genrensä selkeästi komediaa, ja nimenomaan komediasarjaa. Jos genreä
haluaa määritellä tarkemmin, voi puhua esimerkiksi perhekomediasta tai yliluonnollisesta
komediasta. Komediagenre näkyy trailerin sisällössä siinä, että traileriin on valittu
nimenomaan erilaisia humoristisia otoksia sarjasta. Sarjassa on myös komedialle tyypillisiä
puoli- ja lähikuvia, joissa näkyvät henkilöiden erilaiset tunnereaktiot humoristisiin
tilanteisiin.

b. Sarjan aihe on trailerin perusteella perheen ja etenkin sen äidin elämä tilanteessa, jossa
tämän anoppi on kuollut ja asettunut perheen koiran ruumiiseen. Trailerin perusteella sarjan
päähenkilöitä ovat perheen äiti sekä tämän anoppi. Muita keskeisiä henkilöitä ovat perheen
isä sekä tytär, mutta näistä ei juurikaan saada asioita selville trailerista.
Sarjan henkilöistä perheen äidin osalta selviää etenkin huono suhde anoppiin. Toisaalta
selviää myös se, että hänelle on ainakin jossain määrin jännitteinen suhde aviomieheensä.
Kuolleen anopin osalta vaikuttaa siltä, että hän suhtautuu vihamielisesti poikansa vaimoon.
Keskeisin miljöö sarjassa vaikuttaa olevan perheen koti, mutta sarja sisältää myös muita
tapahtumapaikkoja.

c. Sarjan voi nähdä houkuttelevan katsojia ainakin huumorin sekä yllättävän alkutilanteen
(anopin kuoleman, haamuksi muuttumisen sekä tämän ohjaileman koiran) avulla.


4. Analysoikaa Oma maa -elokuvan katkelman audiovisuaalisia ilmaisutapoja.

a. Katkelmassa Anni ja Veikko raivaavat ilmeisesti omaa maapalstaansa ja ryhtyvät sen
jälkeen kaskeamaan sitä. Kesken kaskenpolton he ryhtyvät tanssimaan. Katkelman keskeisiä
otoksia ovat se, jossa Anni kertoo, ettei enää jaksa, ja se, jossa Veikko kantaa Annin
sivummalle ja he asettuvat väsyneinä mahaan makaamaan, sekä toisaalta heidän suudelmansa
ja tanssinsa katkelman lopussa.

b. Katkelman alkuosa, jossa Anni ja Veikko raivaavat, on kuvattu puoli- ja lähikuvina niin,
että on kuvattu käsivaralta ikään kuin toiminnan keskellä. Henkilöistä näkyy usein vain osa,
esimerkiksi keskiruumis, mikä kiinnittää katsojan huomion henkilöiden raskaaseen
työskentelyyn.

Osa alkuosan otoksista on kuvattu vahvasti alhaalta ylöspäin, mikä tuo mahtipontisuutta
henkilöiden ilmeisiin. Kun henkilöt asettuvat makaamaan maahan, kamera kuvaa heitä
samoin lievästi alhaalta ylöspäin, jolloin huomio keskittyy heidän raskaaseen hengitykseensä.
Kun siirrytään kuvaaman kaskenpolttoa, kuvat ovat enemmän laajoja puolikuvia, jotka
kuvaavat henkilöiden yläruumista ja kasvoja. Nyt huomio kiinnitetään enemmän myös
miljöön palaviin nuotioihin ja henkilöiden työskentelyyn pitkät kepit käsissään. Henkilöiden
suudellessa kamera siirtyy puolilähikuvaan, ja sitten taas poispäin, kun henkilöt alkavat
tanssimaan. Kamera kuvaa henkilöitä suoraan heidän tasoltaan niin, että tunnelma on
katkelman alkuosaan verrattuna selvästi rauhallisempi.

c. Katkelman alussa leikkauksen nopeus kasvaa, kun Anni kertoo, ettei enää jaksa ja Veikko
ottaa hänet syliin. Leikkauksella lisätään tässä yhdessä kuvakulman kanssa tilanteen
dramaattisuutta. Kun Veikko ja Anni asettuvat makaamaan, leikkauksen tempo jälleen
hidastuu.

Kaskenpolttoa kuvattaessa leikkaus on varsin tasatahtista, mutta Annin heittäessä keppinsä
pois kuva muuttuu hidastetuksi. Se muuttuu normaalitahtiseksi nuoren parin suudellessa,
tosin varsin pitkäksi leikatussa otoksessa. Katkelma päättyy jälleen hidastettuna kuvattuun tanssiin, joten hidastusten avulla korostetaan henkilöiden välistä romanttista suhdetta.

d. Katkelman alkuosassa korostuvat henkilöiden kovan työskentelyn äänet, raskas hengitys ja
valitus. Taustalla kuuluu lähinnä metsän rapinaa ja musiikkina rauhallista, taustaäänen
tyyppistä kuorolaulua, jonka hitaus asettuu vastakkain henkilöiden nopean ja raskaan
hengityksen kanssa.
Kaskea poltettaessa tärkeimmät äänet ovat toisaalta palavien nuotioiden rauhallinen rätinä ja
tähän rauhalliseen ääneen kontrastoituva Shostakovitsin dramaattinen Valssi n:o 2, joka on
ison jousiorkesterin soittama.

e. Katkelmassa korostuvat sen henkilöiden tekemän työn raskaus ja miljöön karuus, mutta
toisaalta myös henkilöiden välinen lämmin, romanttinen suhde. Kumpikin asia näkyy
rajauksen, leikkauksen ja äänimaailman yhteistyönä: nopeasti leikatut otokset ja henkilöiden
raskas hengitys ja työskentelyn äänet korostavat työn raskautta ja ympäristön karuutta, mutta
toisaalta mahtipontisen romanttinen valssi, hidastukset ja rauhallinen leikkaus
suutelukohtauksessa korostavat henkilöiden välistä lämmintä suhdetta, ja tässä kontekstissa
jopa palavat kaskinuotiot näyttäytyvät lähinnä romanttisina leirinuotioina.