Koulukohtaisena monialaisena oppimiskokonaisuutena keväällä 2019 oli Vesi ja ilma. Koulun oppilaat (1.-4. luokkalaiset) oli jaettu kuuteen eri ryhmään, joille oli annettu nimet aiheen mukaisesti: Hiutaleet, Kiteet, Pisarat, Tuiskut, Puhurit ja Usvat

TOTEUTUS

Oppilailta kysyttiin ennen MOK-viikkoa ennakkokäsityksiä, mikä kiinnostaa, mitä haluat oppia ja mitä tiedät aiheesta. Näiden perusteella opettaja ideoi ja muokkasi oman ryhmänsä sisältöä. Sekaryhmissä työskenneltiin kolmena päivänä aina kaksi tuntia kerrallaan MOK-viikon aikana. Oppilaat työskentelivät yhdessä pisteessä 45 minuutin ajan, jonka jälkeen he vaihtoivat pistettä. 

Oppilaat keräsivät  tutkimuksen dokumentit MOK- kansioon tai vihkoon. Jokaisessa ryhmässä oli kaksi oppilasreportteria, jotka kuvasivat kokeita ryhmissä. Neljännen luokan oppilaat kokosivat näistä kuvista ja omista dokumenteistaan seuraavassa esitetyt ryhmien eri työt:

1. Lumi ja lumen ominaisuudet, lumen likaisuus

Aiheenamme oli lumi. Teimme ryhmän kanssa kokeen, joka liittyi lumeen. Kokeessa testattiin, kuinka kylmää lumi on. Me laitettiin lämpömittari lumeen ja katsottiin, kuinka kylmää se on. Kokeessa kävi ilmi, että lumi on lämpimämpää kuin ilma. Ilman lämpötila oli +3°C, mutta pinnalta lumi oli +6°C ja syvemmältä +13°C, mutta eri kohdissa se oli kylmempää. Teimme myös toisen testin. Kokeessa katsottiin lunta luupilla ja se näytti todella kauniilta. Jotkin eläimet piiloutuvat lumen alle, koska ne tietävät, että siellä on lämpimämpää. Aina kun kosket lumeen, älä koskaan syö sitä. Kun lumi sulaa, siitä tulee vettä. Lunta sataa yleensä vain talvella. Lumi tuntuu kylmältä, mutta se on oikeasti lämpimämpää miltä se tuntuu. 

Miten lumi tulee? 

Kun lämpötila on nollassa asteessa tai kylmempänä vesi kerääntyy pilviin. Se sataa maahan lumihiutaleina. Kun lämpötila on pakkasen puolella tai ainakin nollassa asteessa. 

 

Tässä on kuva yhdestä mittauksesta, jossa mitattiin lumen lämpötilaa  

Lumi säteilee

Kun aurinko osuu lumeen, lumi alkaa säteillä. Erityisesti keväällä, kun lumi on tosi puhdasta niin säteily tuplaantuu. 

By: Nelli.K ja Osku 4A 

2. Jää

Jääryhmässä me tutkimme jään olomuotoja, miten ne vaihtuvat ja teimme kokeen, jossa laitoimme vesiastiaan jäätä. Laitoimme jään päälle suolaa, jotta pintajää sulaisi. Sitten tulitikkuja päälle, jotta tulitikut jäätyvät kiinni jäähän. 

 

Kun teimme testin, se onnistui ja tulitikku jäätyi kiinni, koska jää ensin suli, jäätyi ja jäädytti tikun. 

Tekijät: Peetu ja Kaapo 4A 🙂 

3. Vesi: sen olomuodot ja veden kiertäminen 

Veden olomuodot 

Aiheemme oli vesi. Testasimme, miten vesi toimii. Tarvitsimme vettä ja lasin. Lasin päällä oli jäätä. Se alkoi sulamaan, koska huoneessa oli niin lämmintä. Lasiin tuli enemmän vettä. Saimme sieltä monisteen. Opettaja kertoi vedestä. Veden olomuodot ovat jää, neste ja kaasu. Vesi muuttuu kaasuksi, kun on yli 100°C, kun on alle 0°C astetta niin vesi jäätyy. 

 

Tuossa on vettä. Vettä tulee pilvistä. Vesi kiertää. Vedessä asuu monia eläimiä. Vettä voi juoda. Vedessä on kasveja. Kuuma vesi nousee ylöspäin. Vettä käytetään tosi paljon päivittäin. Merissä on suolaista vettä. Järvissä on makeaa vettä. Itämeressä ei ole haikaloja.  

Tekijät: Api ja Nelli 4A. 

Kaveriluokka C harjoitteli iMovie-ohjelman käyttöä ja teki omat videot sateen tekemisestä.
Blogin lopussa liitteissä on kaksi videota Veden olomuodot ja Sateen tekeminen. Loput videot löytyvät Kaveriluokka C:n sivuilta.


4. Ilma

Koe 1: 

Teimme kokeen, jolla osoitimme, että kuuma ilma tarvitsee enemmän tilaa kuin kylmä ilma. Näin me teimme sen: 

Vaihe 1: Laita pullo, jonka korkin paikalle on laitettu ilmapallo hellan päälle ja käynnistä se. 

 

 

Vaihe 2: Odota. Huomaatko, että pallo suurenee. Se johtuu siitä, että kun hella on päällä, pullossa oleva ilma lämpenee. Koska lämmin ilma tarvitsee tilaa, pallo laajenee. 

Vaihe 3: Laita pullo seuraavaksi jäillä täytettyyn astiaan tai lumi hankeen. Nyt pallossa oleva ilma kylmenee eli jäähtyy ja tarvitsee vähemmän tilaa ja pallo pienenee. 

 

Näin todistimme, että lämmin ilma tarvitsee enemmän tilaa kuin kylmä ilma. 

Koe 2 

Seuraavassa kokeessa todistimme, että ilma painaa. 

Vaihe 1: Laitamme pöydälle 2 pahvilaatikkoa ja niiden päälle tikun. Seuraavaksi teippaamme tikun päähän pienen ilmapallon. Nyt keppi kallistuu hieman. 

Vaihe 2: Nyt laitamme kepin toiseen päähän vähän isomman ilmapallon. Jos ilma painaa keppi kallistuu. 

 

Ja niin kävi! Eli ilma painaa.  

Tekijät: Aaro, Miro ja Lauri 4A 

5. Sää ja tuuli

Tuulen synty 

Lämmin ilma pyrkii menemään ylös ja kylmä ilma alas. 

Ilma rupeaa pyörimään ja silloin syntyy tuuli. Me katsoimme Kaapoa Ja Latea, joka on ohjelma, jossa on erilaisia testejä. 

Testasimme mitä tapahtuu, jos laittaa tyhjään pullon suuaukolle ilmapallon ja pyörittää sitä ensin kuumassa vedessä ja sitten kylmässä vedessä. Totesimme että kuumassa vedessä ilmapallo nousi pystyyn ja kylmässä vedessä se laski alas. 

Tässä kuvassa ilmapallo nousi pystyyn, koska se oli kuumassa vedessä. 

 

Tässä kuvassa ilmapallo laski takaisin alas, koska se on kylmässä vedessä. 

Tekijät: Emilja, Miikka, 4A 

6. Vesi arjessa ja piilossa

Ensimmäisenä me kuuntelimme, miten vettä ei pitäisi käyttää ja kuinka se tuhlaantuu. Sen jälkeen me puhuimme vesijalanjäljestä. Me piirsimme kuvia tilanteista, joissa käytetään vettä ja kirjoitimme keltaiseen lappuun tapoja, jolla voi vähentää veden käyttöä.  

Tässä esimerkkejä piirustuksista. Kuvissa on tilanteita kuten hampaiden pesu, vessassa käynti, ruuanlaitto, juominen, pyykinpesu, käsienpesu ja suihkussa käynti. 

Aatu ja Veeti 4A 

 

Jokainen luokka seurasi viikon tai pidemmän ajan säätä, vuorokauden lämpötiloja tai sademääriä. Näistä tehtiin säähavaintotaulukko omaan vihkoon tai kansioon. Luokissa oli päivän säätaulu, jossa säämerkit ja sääsanat olivat suomeksi ja englanniksi.





MOK-viikon päätteeksi katsoimme yhdessä koko koulu Järven tarina - elokuvan. Viikon aikana ja sen jälkeen luokissa on tehty myös kuvataiteen töitä sekä laulettu ja musisoitu teemaan liittyen.



ARVIOINTI

Oppilaat arvoivat MOK-viikkoa seuraavien kysymysten avulla:

Mitä opin? Mikä oli mielenkiintoista? Mitä ilmiöitä haluan tutkia?

Tässä kaveriluokkien oppilaiden ajatuksia ja arvioita kuluneesta viikosta:

"Opin miten tuuli syntyi. Ja että lämmin vesi on painavampaa kuin kylmä vesi on kevyempää. Kiinnostavinta oli tietää miten tuuli syntyy. Haluaisin tutkia miten maa syntyi."

"Teimme erilaisia kokeita joissa testasimme kaikenlaisia asioita. Opin miten tuuli syntyy ja miten vesi tuli maahan. Oli kiinnostavaa tehdä kokeita. Haluaisin oppia miten maa syntyi. Kumpa näitä viikkoja tulisi lisää."

"Tutkin lunta vettä säätä ilmaa tuulta vedenolomuotoja ja vesijalanjälkeä. Minä opin kaikkea kivaa vaikka mistä tuuli syntyy. Tykkäsin kokeista. Niitä oli erilaisia vaikka miten tulitikku jäädytetään jääpalikkaan kiinni. Haluaisin tutkia mereneläviä."

"Minä tein kokeita. Tein jäästä kokeita ja tein vesisadetta. Opin miten tuuli syntyy. Minusta oli kivaa jää. Minä haluaisin tutkia maapalloa."

”Tutkin vettä ja ilmaa. Minä opin, että jos ilmapallon pistää saunaan se räjähtää. Kivaa oli, että sai käydä kaikissa luokissa. Haluan tutkia elektroniikkaa.”

”Me tutkittiin, että miten voidaan vähentää vettä. Ei lutrata suihkussa ja ei jätetä hanaa auki. Haluan tutkia jäätä.”

”Tutkin vettä ja ilmaa. Opin tekemään kokeita. Kokeet olivat mielenkiintoisia. Haluan tutkia timantteja, rautaa, kultaa ja smaragdeja.”

”Tutkin vettä ja ilmaa ja niiden eri olomuotoja. Opin, että ilma painaa ja miten tuuli syntyy. Mielenkiintoista oli kokeiden tekeminen ja kivaa oli oppia uusia asioita. Haluan tutkia seuraavana vuonna enemmän jäästä ja lumesta.”

Arvioinnit viikosta kirjoitettiin tietokoneella ja samalla harjoiteltiin Word-ohjelman käyttöä.




Yläpuolella on kolmas- ja neljäsluokkalaisten kuvataidetöitä aiheeseen liittyen. Työssä opittiin monenlaisia asioita: perspektiiviä lähellä kaukana, repimistekniikkaa, tussin käyttöä.