Uutisjuttu ja sen tekeminen

 

Uutisjuttu kertoo uutisen tai tapahtuman lyhyesti ja ytimekkäästi. Hyvä uutisjuttu vastaa oleellisiin asiaan liittyviin kysymyksiin kuten mitä, missä, milloin, miksi, kuka, miten jne. Hyvä uutinen on selkeä ja kertoo kaiken oleellisen. Hyvästä uutisjutusta voidaan sanoa muun muassa, että se on 

- helposti luettava 
- ymmärrettävä 
- vakuuttava 
- hyvin kirjoitettu 

ja että se 

- välittää lukijalle uutta 
- käsittelee tärkeää aihetta 

ja että sen 

- asiatiedot pitävät paikkansa 

 

Jutun kirjoittaminen

 

Uutisjuttua ei kirjoiteta kuin kouluainetta. Uutisjutussa ei myöskään edetä asioiden kronologisessa järjestyksessä. Uutinen tehdään niin kuin vain uutinen tehdään. Uutinen menee suoraan asiaan. Siinä pyritään mahdollisimman nopeasti vastaamaan kysymyksiin, mitä on tapahtunut, missä, milloin jne. Pääasia tulee todeta hyvin ytimekkäästi. Uutiskieli on sujuvaa ja lyhyttä. Tyylillisesti uutisen tekeminen poikkeaa kaikkien muiden juttutyyppien tekemisestä. 

Tärkein asia todetaan ensin ja tärkeimmästä ja oleellisimmasta edetään vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin. Lehtityö ja uutistyö erityisesti perustuvat nopean tiedonvälityksen rytmiikkaan. Myös uutisten kuluttajat haluavat uutisensa tiiviissä ja nopeassa muodossa. Monet lukevat lehdistä vain uutisten otsikoita ja vähän uutisjuttujen alkua. Tästä syystä on aivan keskeistä, että jutun alkuun kootaan jutun oleellisin sisältö. 

 

Jutun rakenne

 

Jutun rakennetta kuvataankin yleensä kärjellään seisovan kolmion avulla. Kolmio kuvaa sitä, että painokkain ja keskeisin aines tulee jutun yläosaan eli alkuun ja vähäarvoisempi eli kevyempi aines jutun loppuun. Mitä pidemmälle jutussa edetään sitä vähemmän tärkeäksi jutun sisältö käy. Juttu palvelee lukijaansa tietenkin loppuun saakka, mutta oleellisen sisällön saa hyödynnettyä suoraan jutun alusta. On sitä paitsi tunnettu tosiasia, että monet tyytyvät lukemaan jutuista vain alkuosat. Hyvin tehty uutinen palvelee hyvin myös tällaisia lukijoita. 

Jutun rakenteeseen liittyy myös ns. lohkokirjoittamisen periaate. Jutussa edetään asia kerrallaan. Periaatteen tavoitteena on se, että vaikka juttua jouduttaisiin jostakin syystä lyhentämään (onpa kyse lehdestä tai sähköisestä tiedonvälityksestä), kokonaisuudesta ei jää mitään oleellista puuttumaan. 

 

Jutun osat

 

Juttu jaetaan eri osiin kuten otsikkoon, ingressiin, leipätekstiin, väliotsikoihin ja kuvateksteihin. 


Otsikko 

Otsikon tehtävänä on vetää lukijan huomio jutun puoleen. Otsikko kertoo jutun oleellisen sisällön ja hyvä otsikko on yksiselitteinen ja sen sisältö pitää pystyä hahmottamaan yhdellä silmäyksellä. Hyvä otsikko on dynaaminen, konkreettinen, selkeä ja iskevä. Otsikolle täytyy löytyä katetta itse tekstistä. Se ei saa luvata enempää kuin itse teksti lopulta kertoo. 


Ingressi 

Ingressillä tarkoitetaan jutun alkua tai aloitusta. Aiemmin oli yleisenä tapana, että jutun alku erotettiin typografisesti jutun muusta osasta. Ensimmäinen kappale painettiin kenties lihavoituna tai suuremmalla kirjasimella kuin varsinainen tekstiosa eli leipäteksti. Ingressi ei käsitteenä kuitenkaan pidä sisällään lihavointia eikä mitään muutakaan typografista muotoa. Se tarkoittaa yksinkertaisesti jutun alkua. Se, että ingressistä puhutaan erillisenä jutun osana, tarkoittaa sitä, että jutun aloitukseen kannattaa panostaa. 


Leipäteksti 

Leipäteksti on jutun varsinainen tekstiosuus. Myös leipätekstin tausta on typografisissa käytännöissä, vaikka nykyään koko juttu saatetaan julkaista alusta loppuun samalla kirjasimella otsikkoa ja väliotsikointia lukuunottamatta. Leipäteksti muodostaa jutun rungon ja siinä kirjoittaja etenee loogisesti ja tuo asioita esiin tärkeysjärjestyksessä. 


Väliotsikot 

Väliotsikot rytmittävät juttua. Ne helpottavat lukemista, koska juttua silmäilevä lukija voi niiden avulla hyödyntää jutusta ne osat, jotka häntä eniten kiinnostavat. Pääotsikon lailla myös väliotsikon on oltava iskevä ja informatiivinen. Toteavat otsikot eivät kuulu lehtikieleen. 


Kuvatekstit 

Kuvateksteillä on niin ikään tärkeä arvo informaation kannalta. Kuvatekstin tulisi kertoa muutakin kuin mitä kuvasta suoraan näkee. Monet lukijat lukevat vain otsikoita, ingressejä ja kuvatekstejä. Siksi hyvä toimittaja panostaa myös kuvatekstiin ja kuvatekstissä voi olla sellaistakin tietoa, mitä itse juttutekstistä ei lainkaan löydy. 


Haastattelun tekeminen 

Uutistyöhön liittyy myös haastattelun tekeminen, sillä haastattelu on toimittajan työssä aivan ensisijainen tiedonhankinamenetelmä. Haastattelun tekemistä ja siihen liittyviä kysymyksiä on käsitelty omassa osiossaan. 

©Internetix/Matti Laitsaari