Tulevaisuus

T-paidan hinta

T-paita 50 euroa

Vaatekauppa 25 € 50 %
Brändi 16,50 € 33 %

Raakamateriaalit 4 € 8 %
Kuljetuskulut 2,50 € 5 %
Aasian tehtaan voitot 1 € 2 %

Tuotantokustannukset 0,80 € 1,6 %

Ompelijan palkka 0,20 € 0,4 %

Mitä todella tarvitsen?

Lähettänyt 9. toukokuu 2012 - 10:49 käyttäjä Anna

Katso video Mitä ihminen tarvitsee. Tutustu sitten neljän kehitysmaassa asuvan nuoren elämään. Joice on 18-vuotias ja asuu Malawissa. 12-vuotias Gudia ja 9-vuotias Nandini työskentelevät kauluksentekijöinä Intiassa. Fred puolestaan on jalkapalloa pelaava kenialaispoika. Videot ovat peräisin Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivän materiaaleista. Pohdi sitten, mitä ihminen oikeastaan todella tarvitsee. Vastaa alla oleviin kysymyksiin.

  • Mitä minä todella tarvitsen? Mainitse kolme tärkeintä tarvetta. Perustele tarpeesi.
  • Mitä ihmiset maailmanlaajuisesti tarvitsevat? Mainitse kolme tärkeintä tarvetta. Perustele valintasi.

  • Mitä eroja huomaat eri maissa asuvien ihmisten tarpeiden ja haaveiden välillä?

  • Entä onko sinulla, Joylla ja Fredillä yhteisiä tarpeita, haaveita tai toiveita?

  • Vapaaehtoinen pohdintakysymys: Mieti, millaisen kuvan videot antavat elämästä kehitysmaissa. Vastaako kuva todellisuutta? Mitä muita vaihtoehtoisia tarinoita kehitysmaiden nuorista voisi kertoa

Luonnon monimuotoisuus

Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus (myös elonkirjo, luonnonkirjo tai luonnon monimuotoisuus) tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta. Yleinen biodiversiteetinmittari on lajirunsaus eli alueen lajien lukumäärä.

Luonnon monimuotoisuus on uhattuna

Tunnistatko Suomen uhanalaiset eläimet



Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä

Keskusteltavia asioita:

kanadanhanhet.
lupiinit,
malariahyttyset,
sudet,
geenimuuntelu (23)

Hyttyset

Vastustusta

Suomalaiset elintarvikkeet

Puolesta ja vastaan Wikipediassa

Riskit ja mahdollisuudet

Argumentteja geenitekniikan puolesta:

  • Jatkuvasti kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseksi ruoantuotantoa on tehostettava.
  • Geenimuunnellut viljelykasvit voidaan saada viihtymään melko huonoissakin olosuhteissa, mikä kasvattaa maapallon potentiaalista viljelypinta-alaa ja lisää tuotantoa.
  • Geenimuunneltujen viljelykasvien käyttö vähentää torjunta-aineiden tarvetta ja parantaa maanviljelijöiden toimeentuloa myös kehitysmaissa.[26]
  • Geneettisesti muunnellut lajikkeet eivät eroa merkittävästi ihmisten tai luonnon tähän asti jalostamista. *Mutaatiojalostuksessa geenimuutokset tulevat satunnaisiin paikkoihin. Geenimuuntelun ero tähän on se, että muutoksia tulee vain niihin geeneihin, joihin niitä halutaan, jolloin riski vaarallisista geenimuutoksista on paljon pienempi ja kontrolloidumpi kuin mutaatiojalostuksessa, joka "voi laukaista kasvissa liikkeelle 'hyppivät geenit' ja mutaatiovyöryn, kaivaa esiin kätkettyä geneettistä vaihtelua, vaimentaa tärkeiden geenien toimintaa sekä kiihdyttää soluissa perimäaineksen järjestäytymistä uudelleen"[27]
  • Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa tehokkaita lääkkeitä moniin sairauksiin, joista ihmiskunta nyt kärsii[28], sekä tuleviin pandemioihin[29], "hullun lehmän taudin" kaltaisiin ihmisille vaarallisiin eläinsairauksiin[30], pienten lasten kuolettavaan lihasrappeumatautiin[31], hemofiliaan[32], syöpään[33], diabetekseen[34] ja vuosi vuodelta yhä useampaan vaivaan[35], HIV-rokotetta[36] ym.

Argumentteja geenitekniikkaa vastaan:

  • Geenien muuntelulla voi olla odottamattomia seurauksia sekä muunnellun organismin että sen ympäristön kannalta esimerkiksi siinä tapauksessa, että geenimuunnellut kasvit leviävät pelloilta luontoon. Tätä on vaikeaa ja ehkä mahdotonta kontrolloida.
    • International Council for Sciencen mukaan GM-kasvien tai niiden yksittäisten geenien riski levitä luontoon on samankaltainen kuin ei-GM-kasvienkin. [37] 1783 tutkimuksen yhteenvetotutkimuksessa 68 % tutkimuksista koski mahdollisia GM-ympäristöhaittoja.[24][25] Yhteenvedon tekijät totesivat, että GM-kasvien haitoista on todisteita vähän tai ei lainkaan.[24][25] Uusista allergeeneistakaan ei löytynyt mitään todisteita.[24][25] Vuonna 2012 valtavan laaja Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että geenimuunnellut kasvilajikkeet, mm. bt-lajikkeet, tuottavatkin suuria ympäristöhyötyjä, jotka kattavat myös ympäröiviä ei-GM-viljelmiä.[38] Southamptonin yliopiston ekologian professori Guy Poppy katsoi, että tutkimuksen valtava mittakaava lopettaa keskustelun aiheesta.[38][39]
  • Maapallon biodiversiteetti voi köyhtyä. Jos viljelykasveista kehitetään mahdollisimman vastustuskykyisiä torjunta-aineille, villit kasvit eivät enää selviä kilpailussa. Samoin hyönteisille myrkyllisten kasvien kehittäminen voi johtaa hyönteis- ja siten esimerkiksi lintukannan romahdukseen. Suurtilallisille taloudellisesti kannattava, hyvin laajamittainen soijanviljely on vähentänyt maatalousalueiden biodiversiteettiä merkittävästi esimerkiksi Etelä-Amerikassa.
  • Torjunta-aineiden sietokyvyn on pelätty siirtyvän geenimuunnelluista lajeista rikkakasveihin. Sietokyvyn leviämistä ei kuitenkaan ole todettu, vaikka lajikkeilla on viljelty viidesosa maailman peltopinta-alasta.[40]
  • Geenimuunnellut viljelylajikkeet voivat sekoittua ja risteytyä muuntelemattomien kanssa
  • Geeninsiirrolla yleensä muutetaan kasvin yhtä ominaisuutta, muiden ominaisuuksien jäädessä ennalleen. Muutos on usein hyvin pieni. Perinteisessä kasvinjalostuksessa parannetaan kaikkia ominaisuuksia samanaikaisesti ja uusi lajike on yleensä parempi kuin vanhat lajikkeet useiden ominaisuuksien suhteen. Erityisesti hybridijalostus on ollut kasvinjalostuksessa todella suuria parannuksia saanut menetelmä, jolle geeninsiirrot eivät vedä vertoja. .
  • Geenimuunneltujen viljelylajikkeiden suosiminen ei todellisuudessa aina vähennä tarvittavien torjunta-aineiden määrää[