Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. Laki koskee myös kouluja, sillä kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella ja kuulua porukkaan. Tasa-arvolain tarkoituksena on sukupuolten tasa-arvon parantaminen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän estäminen. 

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki saavat saman tai saman verran. Joskus on oikeudenmukaista, että heikommassa asemassa olevaa kohdellaan eri tavalla kuin muita. Esimerkiksi jos oppilaalla on lukivaikeus, hän tarvitsee enemmän aikaa kokeessa oman osaamisensa osoittamiseksi. Yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa on kyse kaikkien kohtelemista yhtä arvokkaina. Kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet ihmisarvoisen elämän kannalta merkittävissä asioissa. 

Mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään

Jos ihminen on sinällään arvokas, pitäisi jokaisella olla mahdollisuus elää ihmisarvon mukaista elämää. Jokaisella on oltava mahdollisuudet välttämättömiin asioihin. Mitkä asiat ovat ihmiselle välttämättömiä? Lapselle puhdas vesi on tärkeämpää kuin pelikonsolilla pelaaminen. Likainen juomavesi sairastuttaa ja lyhentää elinikää. Huono terveys vaikuttaa muihin mahdollisuuksiin, sillä sairas lapsi ei jaksa leikkiä ja opiskella. Pelikonsoli voi tuottaa lapselle iloa, mutta lapsi voi iloita, leikkiä ja harrastaa monilla muillakin tavoin. Ihminen ei tarvitse pelikonsolia elääkseen ihmisarvoista elämää, mutta puhdasta vettä hän tarvitsee.

Ihmisarvoinen kuolema?

Lääketieteen ja elintason kehityksen myötä ihmisestä on tullut elämän säätelijä. Kuinka paljon ihminen voi hallita elämää ja kuolemaa? Jos ihmisellä ei ole toivoa elämän jatkumisesta, pitäisikö eutanasia hyväksyä? Useimmissa maissa laki kieltää aktiivisen eutanasian, jossa parantumattomasti sairasta ihmistä autetaan kuolemaan tämän oman tahdosta. Passiivinen eutanasia tarkoittaa hoidon lopettamista tai kipujen lievittämistä. Se on Suomessa sallittu. Eutanasia jakaa mielipiteitä. Sen puolustajat vetoavat ihmisarvoon. Ihmisen on saatava itse päättää, milloin tarpeeton kärsimys lopetetaan. Eutanasian vastustajat taas sanovat, ettei ihmisellä ole oikeutta päättää omasta kuolemastaan. He myös pelkäävät, että eutanasiasta voisi pahimmillaan tulla säästökeino kalliin sairaanhoidon supistamiseksi.