5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa
noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälkiistuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälkiistunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälkiistunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta.
Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle opiskeluhuoltopalveluita palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36 §:ssä tarkoitettuna opiskeluhuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon
psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi. Ennen oppilaan määräämistä jälkiistuntoon, kirjallisen varoituksen
antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi sen hyvinvointialueen, jonka alueella koulu sijaitsee, sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty
kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava opiskeluhuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi.
Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.
Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti. Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai
loukkaavalla tavalla.
Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa hyvinvointialueen sosiaali ja terveyspalvelujen edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.
Paikallisesti päätettävät asiat:
Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Liite 6 Kasvatuskeskustelut ala- ja yläkouluilla
Opetuksen epääminen oppilaalta määräajaksi
Tarvittaessa oppilas voidaan häiritsevän käytöksen vuoksi poistaa luokkahuoneesta tai muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta. Vakavissa häiriökäyttäytymistilanteissa, jotka uhkaavat esimerkiksi muiden oppilaiden fyysistä turvallisuutta, oppilaalta voidaan rehtorin/koulunjohtajan päätöksellä evätä oikeus osallistua opetukseen jäljellä olevan työpäivän ajaksi tai tarvittaessa myös seuraavan työpäivän ajaksi. Poistettaessa oppilas luokkahuoneesta tai muusta koulun tilasta tai tilanteesta opettajan on valvottava tai järjestettävä oppilaalle valvonta.
Vastuu opetuksen epäämisen aikaisen opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman kirjaamisesta, toteuttamisesta ja seurannasta on yhteistyössä luokanopettajalla tai luokanvalvojalla ja rehtorilla/koulunjohtajalla. Oppilasta ja huoltajaa kuullaan suunnitelmaa laadittaessa. Oppilaalla on epäämisen aikana sekä kouluun palatessaan oikeus oppilashuollon palveluihin.
Mikäli päädytään opetuksen epäämismenettelyyn, oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen suunnitelma, jossa tarkennetaan seuraavat asiat:
- opetuksen järjestäminen, toteuttaminen ja seuranta opetuksen epäämisen aikana
- tukitoimet opetukseen palaamiseen turvallisesti
- huoltajan ja oppilaan osallisuus suunnitelman laatimisessa
- oppilaan mahdollisuus oppilashuollon palveluihin
- valvontavastuut epäämisen aikana
- asianosaisten tiedottaminen
- tarvittava moniammatillinen yhteistyö sosiaalihuollon ja muiden viranomaisten kanssa
- muut tarvittavat tukitoimet
- Suunnitelma kirjataan Wilmaan. Suunnitelmaa seurataan sekä sen toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä.
Käytettävissä olevien oppilashuollon toimijoiden lisäksi voidaan käyttää tarvittavia asiantuntijahenkilöstön palveluja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Yhteistyö koulujen kesken on tärkeää yhteisiä käytänteitä sovittaessa. Tavoitteena on yksilön asioiden hoitamisen sujuvuus ja mahdollisimman nopea käsittely. Henkilökunnan perehdyttämisessä hyödynnetään kaupungin yleisiä perehdytysmateriaaleja, sekä muita hyvää ja turvallista koulupäivää tukevia suunnitelmia, joita tarvittaessa täsmennetään.
Lukuvuosittain pidetään huoli siitä, että koulun henkilökunnalla ja oppilailla on ajantasainen tieto kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisestä. Jokaisen koulussa työskentelevän henkilön tulee olla tietoinen perusopetuslain sisältämistä toimivaltuuksista. Niihin liittyvät kaupunkitasoiset ohjeistukset kerrataan säännöllisesti. Järjestyssäännöt tarkistetaan ja käydään läpi lukuvuosittain. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista koulujen kotisivuilla ja Wilman välityksellä.